Onko tämä normaalia 18-vuotiaan pojan käytöstä?
Kulkee vanhempansa perässä koko ajan ja höpöttää omista mielenkiinnonkohteistaan (kaksi asiaa). Ei osaa lukea tilanteita, esim. että kuuntelijoita ei kiinnosta ja että voisi olla hetken hiljaa ja keksiä jotain muuta tekemistä kuin perässä kulkeminen.
Onko tämä normaalia?
Kommentit (64)
Annat väärää tietoa jo aloituksessa. Väität olevasi vanhempi, muttet sitten olekaan. Olisin huolissani Sinusta, jos nyt viitsisin olla huolissani.
Ehkä roolisi on jotenkin jäsentymätön ja tarvitsisit keskusteluapua. No mutta, hassu höpöttäjähän kuulolla!
Ap ei sano missään olevansa pojan vanhempi. Lue aloitus.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuinka ulkopuolinen olet? Asutko samassa huushollissa?
Ei kaikki äitipuoletkaan ole huonoja.
En asu samassa huushollissa, mutta olen hänen isänsä puoliso, joten sillä lailla kuitenkin aika läheisissä yhteyksissä kun esim. mökkeillään yhdessä. Mieheni saa kasvattaa lapsensa miten haluaa, mutta pakkohan mun on vähän yrittää pehmeästi jeesata, koska pojasta ei muuten tuota menoa tule omatoimista kun hyvin moni asia passataan valmiiksi eteen. Omat lapseni olen jo omatoimisiksi pärjääviksi aikuisiksi kasvattanut.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjolla?
Niin, onko pojalle tehty autismitutkimukset, siis neurologisia tutkimuksia? Jos ei ole, niin nyt on korkea aika. Käsittääkseni heille on tarjolla jotakin tukea. Henkilö saattaisi silloin selviytyä elämässä helpommalla tai pärjätä vaikkapa tuetussa asumismuodossa.
Ei ole tehty. Koska ei ole oma lapseni niin on ehkä vähän vaikea ehdottaa tuommoista, mutta koska läheltä joudun seuraamaan niin ehkä hyvä olisi ehdottaa jos tilanne ei muutu vuoden parin sisällä. Pärjää kyllä yksin kotona muutaman päivän, eli ei ole toimintakyvytön.
-ap
Vanhemmat tuntevat oman täysi-ikäisen nuorensa. He tietävät mahdolliset diagnoosit, mikäli niitä on. Eikä niistä kerrota ulkopuolisille, joille asia ei kuulu tippaakaan.
Kyseessä on täysi-ikäinen nuori aikuinen. Hän kertoo asioistaan itse, mikäli haluaa. Kaikesta päätellen ei halua. Siihen hänellä on oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Annat väärää tietoa jo aloituksessa. Väität olevasi vanhempi, muttet sitten olekaan. Olisin huolissani Sinusta, jos nyt viitsisin olla huolissani.
Ehkä roolisi on jotenkin jäsentymätön ja tarvitsisit keskusteluapua. No mutta, hassu höpöttäjähän kuulolla!
Olen mä omien lasteni vanhempi, mutta se ei varsinaisesti nyt tähän avaukseen liity. En väittänyt olevani tuon lapsen vanhempi
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjolla?
Niin, onko pojalle tehty autismitutkimukset, siis neurologisia tutkimuksia? Jos ei ole, niin nyt on korkea aika. Käsittääkseni heille on tarjolla jotakin tukea. Henkilö saattaisi silloin selviytyä elämässä helpommalla tai pärjätä vaikkapa tuetussa asumismuodossa.
Tuskinpa pelkkä höpöttäminen aiheuttaa tarvetta tuettuun asumiseen. Mun add-teini on just samanlainen, uppoutuu täysin kiinnostuksen kohteisiinsa, selvittää niistä kaiken ja selittää niitä sitten taukoamatta. Hänellä kyllä on kavereita ja lisäksi urheilee paljon. Mutta siinäkin menee usein vähän yli, esim eilen oli futiskentällä yksin, kun kaverit oli juhannuksen vietossa, liki 6 tuntia. Ja takaisintultuaan selitti varmaan tunnin mitä kaikkia kikkoja oli treenannut.
Kirjolle mäkin hänet sijoittaisin, mut jotenkin myös naurattaa kun kaikki on huolissaan kun 18v poika (?) puhuu aikuisille😅. Normi tuonikäinen suomalainen tosiaan ei asioitaan paljon vanhemmilleen jaa eikä juurikaan höpöttele. Eikä sitten välttämättä myöhemminkään. Tuppisuukansaa ollaan.
Eikö lapsi siis oikeasti liiku ollenkaan jodin ulkopuolella, vaan haluaa ain jutella isälleen koko ajan päivästä toiseen? Eikä kyse ole vaan jostain mökkireissusta, jossa ei ole muuta tekemistä, kuin jutella. Pysähtyykö isä koskaan kuuntelemaan lastaan? Kyselemään vähän lisää tuosta mielenkiinnonkohteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuinka ulkopuolinen olet? Asutko samassa huushollissa?
Ei kaikki äitipuoletkaan ole huonoja.
En asu samassa huushollissa, mutta olen hänen isänsä puoliso, joten sillä lailla kuitenkin aika läheisissä yhteyksissä kun esim. mökkeillään yhdessä. Mieheni saa kasvattaa lapsensa miten haluaa, mutta pakkohan mun on vähän yrittää pehmeästi jeesata, koska pojasta ei muuten tuota menoa tule omatoimista kun hyvin moni asia passataan valmiiksi eteen. Omat lapseni olen jo omatoimisiksi pärjääviksi aikuisiksi kasvattanut.
-ap
Kuten joku edellä ehdotti, poika tarvitsisi miehistymistä. Ja kun nyt tarkensit tilannettanne, niin ehdotanpa minäkin. Jos sulla on ystävä jolla ei ole ollut miestä pidempään aikaan tai joka muuten vaan haluaisi antaa nuorelle pojalle ensimmäiset kokemukset, kerrot hänelle tilanteesta. Jos hän suostuu, niin sovit miehesi kanssa että voit kutsua ystäväsi mukaan mökille. Keksit jotain kahdenkeskistä tekemistä miehesi kanssa, että poika ja ystäväsi jäävät kahdestaan mökille. Ja loppu hoituukin kuten tikanpojalla 😉
:D ai kamala! Poika on jotenkin niin vielä lapsellinen, että en näkisi muuta mahdollisuutta kuin rahalla ostamisen ja sekään ei oikein tunnu oikealta :D. Kiitos kuitenkin tästä, pelkkä ajatus sai mut nauramaan :D
-ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö lapsi siis oikeasti liiku ollenkaan jodin ulkopuolella, vaan haluaa ain jutella isälleen koko ajan päivästä toiseen? Eikä kyse ole vaan jostain mökkireissusta, jossa ei ole muuta tekemistä, kuin jutella. Pysähtyykö isä koskaan kuuntelemaan lastaan? Kyselemään vähän lisää tuosta mielenkiinnonkohteesta?
Eipä oikeastaan liiku paitsi näissä penkkiurheilutapahtumissa ja isänsä kanssa sitten milloin missäkin, mutta yksin ei lähde mihinkään. Kyllä isä ja poika ihan keskustelevatkin ja isä kuuntelee, mutta hyvin usein on tätä perässä kävelyä ja höpötystä. Isä tuntuu olevan pojan paras kaveri. Kiva sinänsä, mutta itsenäistyäkin pitäisi ja muuta elämää aloitella.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ap ei sano missään olevansa pojan vanhempi. Lue aloitus.
Ap ilmaisee itsensä huonosti. Ap sanoo että lapsi kulkee vanhempansa perässä ja hän on se joka haluaa hiljaisuutta. Kun nämä kaksi asiaa yhdistää, syntyy ensivaikutelma siitä että ap on lapsen vanhempi.
Kannattaa aina pohtia tarkkaan mitä haluaa kirjallisesti tuoda esiin.
Paitsi trolleilla. Niillä on hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko sitte parempi jos ryyppäis ja käyttäis huumeita ja olis puhumatta? Miksi teitä ei oman lapsen jutut kiinnosta?
Ei ole oma lapsi, mutta olosuhteiden pakosta joudun viettämään tämän kanssa aikaa. Omalle lapselleni sanoisin että keksipäs jotain tekemistä nyt itsellesi.
-ap
Miten mä arvasikaan ettei ole oma lapsi. Äitipuoli taas valittaa.
No ei se ap itseään sanonut pojan vanhemmaksi.
Yleensä tuonikäistä ei paljon kotona näy. Syö jääkaapin tyhjäksi ja pihalta pärähtää moottoripyörä tai auto käyntiin. Joskus ilmeisesti löytää kotiin syömään.
Tuossa iässä harvemmin kukaan juttelee. Jotain saat ongittua väellä ja vaivalla.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tuonikäistä ei paljon kotona näy. Syö jääkaapin tyhjäksi ja pihalta pärähtää moottoripyörä tai auto käyntiin. Joskus ilmeisesti löytää kotiin syömään.
Missälie naisissa juoksee. Ei kerro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuinka ulkopuolinen olet? Asutko samassa huushollissa?
Ei kaikki äitipuoletkaan ole huonoja.
En asu samassa huushollissa, mutta olen hänen isänsä puoliso, joten sillä lailla kuitenkin aika läheisissä yhteyksissä kun esim. mökkeillään yhdessä. Mieheni saa kasvattaa lapsensa miten haluaa, mutta pakkohan mun on vähän yrittää pehmeästi jeesata, koska pojasta ei muuten tuota menoa tule omatoimista kun hyvin moni asia passataan valmiiksi eteen. Omat lapseni olen jo omatoimisiksi pärjääviksi aikuisiksi kasvattanut.
-ap
Miten voit olla yhdessä ihmisen kanssa, joka ei kasvata omia lapsiaan?
Oletko harkinnut sitä mahdollisuutta, että puolisollasi on myös jotain autismin kirjon piirteitä? Kyllä kai hieman huolissaan pitäisi vanhemmankin olla, jos 18-vuotiaalla ei ole lainkaan kavereita tai mitään muuta tekemistä kuin kulkea vanhempansa perässä ja hölistä parista erityismielenkiinnonkohteesta? Tai sitten taas jos 18-vuotiaalla on kuin onkin jotkut nepsy-arvioinnit aikoinaan tehty, mutta vanhempi ei kerro tätä uudelle puolisolleen, niin taas vaikuttaa siltä että vanhemmallakaan ei ole sosiaalinen kanssakäyminen mikään suurin vahvuus.
Eihän hän mikään uikuttaja ollut.