Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat kohtelevat eriarvoisesti
26.06.2023 |
Taustaa:
Minun ja veljeni vanhemmat ovat liki 80 v, minä ja veljeni vähän yli 50v. Meillä kummallakin on puoliso ja lapsia, veljelläni 2 ja meillä 4 (viimeisimmät ovat kaksoset).
Vanhempani ostivat kesämökin melkein 30v sitten, samoihin aikoihin kun esikoiseni syntyi. On eka lapsenlapsi.
Asuimme silloin vielä kaikki samalla paikkakunnalla.
Veljeni esikoinen on 7 vuotta nuorempi.
Meidän nuoremmat ja heidän nuorempi ovat melkein saman ikäiset.
Vanhempamme muuttivat n. 17v sitten samaan kuntaan kuin missä kesämökki sijaitsee.
Veljeni muutti puolisoineen sinne vuoden myöhemmin (töiden takia)
Minä asun perheeni kanssa edelleen syntymäpaikkakunnalla.
Välimatkaa on vajaa 100km.
Noh, nyt on tullut selväksi, että veljeni perhe on parempaa seuraa kuin me.
Se näkyy pienissä eleissä ja käyttäytymisessä. Se näkyy myös siinä, että perheemme ei ole tervetullut mökille. Ei vaikka puolisoni on siellä aiemmin tehnyt remppaa yms (veljeni ei osaa niitä, ei ole kätevä käsistään).
Emme enää siis käy siellä koska koemme, että emme ole tervetulleita. Ystäväperhe ja mökkinaapuritkin ovat ihmetelleet vanhempieni käytöstä. Eli ei ole omaa kuvitelmaa.
Tämä tilanne on siis tullut "hiljaa hiipien", ei mitenkään yhtäkkiä tai jonkun tapahtuman takia.
Lapsia kohtelevat eriarvoisesti: meidän esikoinen kun valmistui ei saanut mitään valmistujaislahjaa (ei edes tilille rahaa).
Veljeni esikoinen kun valmistui, hän sai kesäpaikasta lohkotun tontin.
(Ammatit ovat ihan samanarvoiset, sähkäri ja LVI)
Nuoremmat lapsemme saavat myös eriarvoiset lahjat (silloin kun saavat).
Vähän väliä kerrotaan kuinka vanhemmat olivat veljen perheen kanssa syömässä jossain ravintolassa, risteilyllä, yms yms. Veljeni esikoinen, samoin kuin meidän, asuu jo omillaan, silti hänkin on ollut mukana menossa.
Meitä ei ole ikinä kutsuttu mukaan.
Tiedän, että veljeni ja hänen esikoinen maksaa perheensä menot, niin mekin tekisimme jos meitä (ja esikoistamme) pyydettäisiin mukaan.
Ja ei, en ole saanut ennakkoperintöä tai muuta isompaa apua ikinä.
En ole pyytänyt lastenvahdiksi tms. Veljeni on...
Itse vielä kestän eriarvoisuuden, mutta lapset ovat jo teinejä ja osaavat ihmetellä asiaa.
Olen koittanut selittää, että tälle ei nyt vaan voi mitään, ja että aina ei voi saada lahjaa yms. Ja aina ei voi päästä mukaan.
Osaavat ihmetellä, että MIKSI sitten serkku pääsee ja saa?
Tämä oli nyt vain tälläinen harmituksen purkaus, kunhan avauduin...
Kommentit (31)
Pistät ylös ja perinnönjaossa ne huomioidaan. Kai siitä tontista on maksettu lahjavero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen samanlaisen tilanteen lapsenlapsi, tytön, lapsi. Veljen lapset paremmassa kohtelussa. Minkä sille voi. Se on kuin kaverisuhde, toiset ovat kavereita toiset tuttavia.
Tuo on todella törkeää käytöstä vanhemmiltanne. Vaikka kokisi jonkun lapsen suosikikseen, normaali ihminen pyrkii olemaan näyttämättä sitä muille. En voi tajuta tuollaista ihan avointa suosimista. Ehkä se lohduttaa, että noin toimiva ihminen ei aidosti pysty välittämään kenestäkään, ei edes siitä suositusta kakarastaan. Pystyy rakastamaan vain itseään.
Vierailija kirjoitti:
Pistät ylös ja perinnönjaossa ne huomioidaan. Kai siitä tontista on maksettu lahjavero?
En tiedä
Kun en tiedä tontin arvoa
Veli ei ole hakenut edes rakennuslupaa eli tuskin rakentaa siihen mitään. Oma valintansa
Tiedän jo nyt, että kun vanhemmissa aika jättää niin veli tuskin haluaa mökkiä.
Ei vaikka omat lapsensa ovat siellä viettäneet paljon aikaa syntymästään lähtien.
Itse aion skipata perinnön ja "siirtää" sen lapsilleni. Jos mitään kauhean mullistavaa ei tapahdu, niin lapseni ovat jo täysi-ikäisiä kun vanhempani kuolevat ja tekevät sitten mitä tahtovat....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on niin, että äitiäni ei ole ikinä kiinnostanut lapseni, eikä nuoremman veljeni lapset. Toisrn veljeni lapsia taas pyytää kylään jatkuvasti, ostaa heille lahjoja ja muistaa synttäreitä ja nimppareina.
Muita lapsenlapsia ei ikäänkuin hänelle ole.
Pitää tätä itse normaalina. Lapset ovat joskus nuorempina kyselleet, että miksi mummo ei halua nähdä. Jouduin toteamaan vain, että mummolla on kiirettä. Vanhempana olen kertonut, että mummo saattaa olla persoonallisuusiriöinen.
Miten vanhempasi itse perustelevat eriarvoista käytöstään?
Yksi syy voi olla se, että yritetään lahjoa veljeä osallistumaan enemmän. Sinua ja perhettäsi ei tarvitse, kun puolisosi on jo ilmankin remontoinut ja ehkä muutenkin te olette tehneet enemmän vanhempien hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on todella törkeää käytöstä vanhemmiltanne. Vaikka kokisi jonkun lapsen suosikikseen, normaali ihminen pyrkii olemaan näyttämättä sitä muille. En voi tajuta tuollaista ihan avointa suosimista. Ehkä se lohduttaa, että noin toimiva ihminen ei aidosti pysty välittämään kenestäkään, ei edes siitä suositusta kakarastaan. Pystyy rakastamaan vain itseään.
Tämä ei näkynyt aiemmin; ei lapsuudessa, nuoruudessa saati aiemmin aikuisena.
Tämä on alkanut pikkuhiljaa näkymään viimeisimmän 10 vuoden aikana.
Tai ehkä olen vain havahtunut siihen tässä ajassa...
Eli ei, en sanoisi että vanhemmat rakastavat vain itseään
Tilanne on harmillinen, sitä en kiellä laisinkaan.
Yleisesti kun täältä palstalta lukee erilaisia tilanteita, niin nousee väkisinkin todella usein mieleen vaan yksi asia; suomalaiset eivät ole kauhean innokkaita keskustelemaan ns. hankalista asioista. Ihmetellään vaan... Miksi et ota asiaa puheeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perus. Tuollaista se monesti on.
Mä en ole 18v täytettyäni saanut mitään vanhemmiltani, en edes joululahjaa saati että mitään apua tai tukea tai lastenhoitoapua olisi annettu. Ehei, kaikki tuo meni sisarukselle. Suosikki sai autoja, asunnon, mökin ja koko perintö menee sille testamentilla.
Tätä se on ollut aina, sisarus sai kaiken. En jaksa enää viisikymppisenä enää edes olla suuttunut.
Usein vanhemmat on todella epäreilut ja ilkeät ja kiusaavat ja hylkivät yhtä lasta (ja suosivat toista). Mikään ei tuossa auta, se on vaan kestettävä. Toki sen voit ja saat tehdä että itse valitset miten paljon olet yhteydessä vanhempiisi.
Minä en juurikaan ole yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Miten vanhempasi itse perustelevat eriarvoista käytöstään?
Yksi syy voi olla se, että yritetään lahjoa veljeä osallistumaan enemmän. Sinua ja perhettäsi ei tarvitse, kun puolisosi on jo ilmankin remontoinut ja ehkä muutenkin te olette tehneet enemmän vanhempien hyväksi.
Eivät he näy käytökseessään mitään omituista. Sanovat vain, että möksähdän ihan turhasta kun olen ottanut puheeksi.
Miksi he antaisivat tontin täysi-ikäiselle veljen lapselle jos kerta haluavat "lahjoa" veljeä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epistä on. Kuvitelkaa kun mun vanhemmat oli maataloista tyyliin poika on kaikki ja tyttö ei mitään. Veljeni kanssa saimme saman summan viikkorahaa, ainoo vaan että minä kerran viikossa ja 3 vuotta nuorempi veljeni joka päivä eli 7 kertaa enemmän. Mutta minkäs sille voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistät ylös ja perinnönjaossa ne huomioidaan. Kai siitä tontista on maksettu lahjavero?
En tiedä
Kun en tiedä tontin arvoaVeli ei ole hakenut edes rakennuslupaa eli tuskin rakentaa siihen mitään. Oma valintansa
Tiedän jo nyt, että kun vanhemmissa aika jättää niin veli tuskin haluaa mökkiä.
Ei vaikka omat lapsensa ovat siellä viettäneet paljon aikaa syntymästään lähtien.Itse aion skipata perinnön ja "siirtää" sen lapsilleni. Jos mitään kauhean mullistavaa ei tapahdu, niin lapseni ovat jo täysi-ikäisiä kun vanhempani kuolevat ja tekevät sitten mitä tahtovat....
Siis veljen LAPSI ei ole hakenut rakennuslupaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa juuri tuon ikäluokan ihmisistä on vielä saanut kasvatuksen jossa vain pojilla on merkitystä. Tyttäret ja miniät ovat miesten palvelijoita.
Meilläkin suvussa yksi tällainen vanhus (nainen muuten) joka hyysää ja hoitaa vanhinta poikaansa ja lisäksi poikansa poikaa. Tytöillä ja nuorimmilla pojilla ja heidän lapsillaan ei ole arvoa muuten kuin jos tarvitseekin itse apua.
No, ne "arvottomat" lapset ja lapsenlapset pärjää elämässä hyvin, toisin kuin vanhin poika joka ei ole oppinut tulemaan toimeen itse.
Minulla vähän vastaavaa äitini toimesta. Olen tytär ja äitini ainoa lapsi, mutta onneksi äitini on saanut miehensä mukana kaksi poikaa. Nämä velipuoleni toki ovat kovasti kaikessa eri asemassa kuin minä tyttärenä, ja homma pahenee vuosi vuodelta. Ironista tässä on, että äitini on niin kovin katkera siitä kun koki että hänen lapsuudenperheessään poikia suosittiin.
Olemme kaikki lapsukaiset jo täyttäneet 40, ja velipuoliin on etäiset ja asialliset välit. Sillä tavalla olemme vieraita ihmisiä toisillemme kun emme esimerkiksi ole koskaan asuneet yhdessä.
Nyt olen viime aikoina huomannut, että minua taidetaan pyytää kylään lähinnä silloin, kun äitini mies haluaisi heidän lähtevän pariskuntana johonkin reissuun ja äitini ei halua. Kun minut pyytää kylään, ei sinä päivänä voida lähteä reissuun. Toki aina kun jotain kuten henkistä tukea ollaan vailla niin minun niskaan se oksennetaan, ihan kun ei voi poikia tällaisilla rasittaa kun saattaisivat stressaantua.
Avunannon suhteen kuviot ovat selvät. Minun ammatikseni tarjoamiani palveluita ovat aina äitini ja miehensä ilmaiseksi käyttäneet. Ei ole koskaan käynyt mielessäkään että heiltä rahaa haluaisin. Joskus on sitten vahingossa lipsahtanut, että käyttävät toki myös velipuoleni työkseen tarjoamia palveluita mutta velipuolelle maksetaan työn käypä hinta, ilman kuittia. Äitini mies on joskus tehnyt jotain remppajuttuja asunnossani, samalla hinnalla olisi saanut työn joltain ulkopuoliselta kuitillekin. Velipuolelle toki tehdään kaikki ilmaiseksi, oma lapsi kun on. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Osa juuri tuon ikäluokan ihmisistä on vielä saanut kasvatuksen jossa vain pojilla on merkitystä. Tyttäret ja miniät ovat miesten palvelijoita.
Meilläkin suvussa yksi tällainen vanhus (nainen muuten) joka hyysää ja hoitaa vanhinta poikaansa ja lisäksi poikansa poikaa. Tytöillä ja nuorimmilla pojilla ja heidän lapsillaan ei ole arvoa muuten kuin jos tarvitseekin itse apua.
No, ne "arvottomat" lapset ja lapsenlapset pärjää elämässä hyvin, toisin kuin vanhin poika joka ei ole oppinut tulemaan toimeen itse.
Meillä on kuvailemasi tilanne sillä erolla, että anopin tytär ja tyttären poika menee kaiken edelle. Minun mies ja meidän tytär taas on yhdentekevä. Minulta anoppi haluaa siivousapua ja mieheltä apua korjaustöihin. Ei olla tekemisissä juuri ollenkaan. Minun mielestä tytär auttakoon, kun kerran sinne päin ollaan koko ajan kallellaan. Vietetään aikaa, passataan ym ym.
Eteenpäin. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa juuri tuon ikäluokan ihmisistä on vielä saanut kasvatuksen jossa vain pojilla on merkitystä. Tyttäret ja miniät ovat miesten palvelijoita.
Meilläkin suvussa yksi tällainen vanhus (nainen muuten) joka hyysää ja hoitaa vanhinta poikaansa ja lisäksi poikansa poikaa. Tytöillä ja nuorimmilla pojilla ja heidän lapsillaan ei ole arvoa muuten kuin jos tarvitseekin itse apua.
No, ne "arvottomat" lapset ja lapsenlapset pärjää elämässä hyvin, toisin kuin vanhin poika joka ei ole oppinut tulemaan toimeen itse.
Meillä on kuvailemasi tilanne sillä erolla, että anopin tytär ja tyttären poika menee kaiken edelle. Minun mies ja meidän tytär taas on yhdentekevä. Minulta anoppi haluaa siivousapua ja mieheltä apua korjaustöihin. Ei olla tekemisissä juuri ollenkaan. Minun mielestä tytär auttakoon, kun kerran sinne päin ollaan koko ajan kallellaan. Vietetään aikaa, passataan ym ym.
Jooo! Mutta ei se noin mene ;)
Se suosittu lapsi joka sai kaiken ja jota hyysätään ei ole se jolta pyydetään siivousapua tai vanhuudenapua, se on liian hieno siihen. Tätä varten on INHOKKILAPSI jota on jo montakymmentä vuotta kaltoinkohdeltu ja kiusattu. Se joka ei ole koskaan saanut mitään ja josta ei ole välitetty tippaakaan. Se on se, joka pannaan sitten vanhuksille orjaksi palvelemaan ja jota voi käskyttää ja komentaa ja jolle voi tiuskia.
Tässä vaiheessa vaihtoehdot taitaa olla se että suostuu orjaksi tai muuttaa 500km päähän. Minä valitsin jälkimmäisen.
No arvatkaapa auttaako se suosikki jolle ostettiin asunnot ja huonekalut ja maksettiin autot ja matkat? Ei tietenkään.
Jos puhuminen ei auta niin minkäs sille voi. Teineille kannattaa puhua ihan rehellisesti asiasta ja kertoa ettei vanhempien toiminta sinustakaan tunnu reilulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistät ylös ja perinnönjaossa ne huomioidaan. Kai siitä tontista on maksettu lahjavero?
En tiedä
Kun en tiedä tontin arvoaVeli ei ole hakenut edes rakennuslupaa eli tuskin rakentaa siihen mitään. Oma valintansa
Tiedän jo nyt, että kun vanhemmissa aika jättää niin veli tuskin haluaa mökkiä.
Ei vaikka omat lapsensa ovat siellä viettäneet paljon aikaa syntymästään lähtien.Itse aion skipata perinnön ja "siirtää" sen lapsilleni. Jos mitään kauhean mullistavaa ei tapahdu, niin lapseni ovat jo täysi-ikäisiä kun vanhempani kuolevat ja tekevät sitten mitä tahtovat....
Trolli.
Se oli veljen lapsi eikä veli, jolle se tontti lohkottiin.
Yritä edes pitäytyä alkuperäisessä tarinassa.
Onhan se surullista, kun lapset kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa, mutta kuten sanoit ei sille asialle muut mitään voi. Jokainen vastaa omista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Muita kun ei voi muuttaa.