Millaisiin opintoihin olette saaneet omaehtoiset opinnot eli työttömyysetuudella opiskelun?
Kysymys otsikossa. Millaisissa tilanteissa ja millaisiin opintoihin olette saaneet omot? Haluaisin jatkaa aiemmin keskeytyneitä korkeakouluopintoja, mutta pelkään, että tukea ei myönnetä... Kiinnostaisi siis tietää, millaisia kokemuksia teillä on aiheesta. Koko systeemi tuntuu täysin mielivaltaiselta.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Yksittäinen henkilö ei päätä, sen tekee tiimi. Kriteerit tulevat suoraa laista. Hallitusohjelman taustalla on muuten kirjaus siitä, että kokonaisia opintoja ei enää suoriteta työttömyysetuuden turvin, ainoastaan osatutkintoja (opinnot loppuun) tai täydentävänä koulutuksena. Nyt meillä on liian moni työttömyysetuudella opiskelemassa, vaikka töitä olisi tarjolla.
Niin, kun niitä töitä EI ole tarjolla ihan kaikille ja etenkin jos ei ole työllistävän alan tutkintoa. Älä usko kaikkea mitä sinulle syötetään. Esim. lähihoitajan koko tutkinto työllistäisi taatusti kokoaikaisesti loppuiän.
Vierailija kirjoitti:
Sain tuon aikaisemmin kesken jääneiden AMK-opintojen loppuun suorittamiseen. TE-toimistosta itse asiassa painostettiin suorittamaan nämä opinnot loppuun. Opintojen suorittaminen loppuun kesti 5 kuukautta. Lopuksi näyttää tutkintotodistus TE-toimistossa, mutta muuten eivät opintojen etenemisestä uudelleen, vaikka papereissa luki, että näin voivat tehdä.
Tuolloin kun näitä suoritin oli vielä se typerä Juha Sipilän aktiivimalli voimassa, joten työmarkkinatukea ei tämän myötä leikattu, vaan sain päinvastoin korotusta. En muista nyt tarkkaa summaa, mutta leikatun työmarkkinatuen sijaan tuolla korotuksella korotus oli ihan huomattava lisä pieneen tukeen. Silloinhan työmarkkinatuki oli vielä useamman kymmenen euroa pienempi kuin nykyään ja siitä vähennettynä vielä se aktiivimallin leikkaus, joten lopulta se työmarkkinatuki tuon korotuksen kanssa taisi olla suunnilleen sen suuruinen kuin perustyömarkkinatuki nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Ainakin meillä noiden puoltamista pähkäillään vähintään kahden henkilön toimesta, mahdollisesti koko tiimissäkin. Alan tulee olla työllistävä ja henkilön sellainen, että valmistumisen voi katsoa olevan todennäköistä. Apuna työllistämistä arvioidessa hyödynnetään mm. ammattibarometriä. Toki työnhakijalle se voi näyttää, että asian päätti yksi henkilö (se, joka asian kertoo).
T. Ei-mielivaltainen työkkärin setä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Yksittäinen henkilö ei päätä, sen tekee tiimi. Kriteerit tulevat suoraa laista. Hallitusohjelman taustalla on muuten kirjaus siitä, että kokonaisia opintoja ei enää suoriteta työttömyysetuuden turvin, ainoastaan osatutkintoja (opinnot loppuun) tai täydentävänä koulutuksena. Nyt meillä on liian moni työttömyysetuudella opiskelemassa, vaikka töitä olisi tarjolla.
Niin, kun niitä töitä EI ole tarjolla ihan kaikille ja etenkin jos ei ole työllistävän alan tutkintoa. Älä usko kaikkea mitä sinulle syötetään. Esim. lähihoitajan koko tutkinto työllistäisi taatusti kokoaikaisesti loppuiän.
On silti turha hakeutua puutarha-alan opintoihin lähihoitajana olettaen, että yhteiskunta ne maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Yksittäinen henkilö ei päätä, sen tekee tiimi. Kriteerit tulevat suoraa laista. Hallitusohjelman taustalla on muuten kirjaus siitä, että kokonaisia opintoja ei enää suoriteta työttömyysetuuden turvin, ainoastaan osatutkintoja (opinnot loppuun) tai täydentävänä koulutuksena. Nyt meillä on liian moni työttömyysetuudella opiskelemassa, vaikka töitä olisi tarjolla.
Itse olisin jäänyt loppuelämäkseni työttömäksi ja syrjäytyneeksi jos ei olisi saanut suorittaa kokonaisia opintoja. Kaksi vuotta työmarkkinatuella ja loput tt-tuella. Ei olisi ollut mitään mahdollisuutta työllistyä ilman tutkintoa ja heikolla työhistorialla. Nyt on ollut jo pitkään tutkinto ja vakituinen kokoaikatyö omalta alalta.
Miten niin saanut suorittaa opintoja? Ei työkkäri sitä voi kieltää, opiskeletko vai et, mutta niiden ei tarvitse antaa maksavaa lausuntoa. Sadat tuhannet opiskelevat ihan ilman mitään lupia.
Silloin vain työttömyysturva loppuu, olet silloin opiskelija ja maksat itse opintosi.
Eikö tuo ole itsestäänselvää? Miksi työtön saisi suurempia tukia kuin muutkaan opiskelijat?
En saanut yliopistotutkintoon, johon kurssikaveri toiselta paikkakunnalta sai kahdeksi vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
En saanut yliopistotutkintoon, johon kurssikaveri toiselta paikkakunnalta sai kahdeksi vuodeksi.
Sama, en saanut omaehtoista maisteriopintoihin, vaikka samalla linjalla opiskeli muita omaehtoisella. Onneksi opintoni tulkittiin sivutoimisiksi niin sain silti opiskella ansiosidonnaisella.
Sosiaalityön opintoihin avoimessa.
En saanut psykologin opintoihin. Sanottiin, ettei yliopistotutkintoihin yleensä myönnetä. Olisi pitänyt varmaan valittaa päätöksestä...
Vierailija kirjoitti:
En saanut yliopistotutkintoon, johon kurssikaveri toiselta paikkakunnalta sai kahdeksi vuodeksi.
Minäkään en, koska olin työllistynyt riittävän hyvin nykyisellä tutkinnollani. Eli tehnyt määeäaikaisia pätkiä ja ollut välillä työttömänä.
Hassua oli, että sain avoimessa suorittaa työttömyysetuudella opintoja, joita en saanut tutkinto-opiskelijana (selvitin mahdollisuuden ennen kuin menin valintakokeeseen => kielteinen, joten en hakenut opiskelupaikkaa, vaan menin avoimeen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Yksittäinen henkilö ei päätä, sen tekee tiimi. Kriteerit tulevat suoraa laista. Hallitusohjelman taustalla on muuten kirjaus siitä, että kokonaisia opintoja ei enää suoriteta työttömyysetuuden turvin, ainoastaan osatutkintoja (opinnot loppuun) tai täydentävänä koulutuksena. Nyt meillä on liian moni työttömyysetuudella opiskelemassa, vaikka töitä olisi tarjolla.
Niin, kun niitä töitä EI ole tarjolla ihan kaikille ja etenkin jos ei ole työllistävän alan tutkintoa. Älä usko kaikkea mitä sinulle syötetään. Esim. lähihoitajan koko tutkinto työllistäisi taatusti kokoaikaisesti loppuiän.
On silti turha hakeutua puutarha-alan opintoihin lähihoitajana olettaen, että yhteiskunta ne maksaa.
Kuka tällaista on väittänyt? Vai pompitko muutenkin keskustellessasi asiasta toiseen epäloogisesti? Tietenkin arvioidaan ja on aina arvioitu uuden koulutuksen tarpeellisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut yliopistotutkintoon, johon kurssikaveri toiselta paikkakunnalta sai kahdeksi vuodeksi.
Minäkään en, koska olin työllistynyt riittävän hyvin nykyisellä tutkinnollani. Eli tehnyt määeäaikaisia pätkiä ja ollut välillä työttömänä.
Hassua oli, että sain avoimessa suorittaa työttömyysetuudella opintoja, joita en saanut tutkinto-opiskelijana (selvitin mahdollisuuden ennen kuin menin valintakokeeseen => kielteinen, joten en hakenut opiskelupaikkaa, vaan menin avoimeen).
Mitä hassua tuossa oli? Työtön voi opiskella tietyn opintopistemäärän kuukaudessa, mutta ei ole reilua muita opiskelijoita kohtaan, että työttömyysetuudesta on tehty opintoetuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Ainakin meillä noiden puoltamista pähkäillään vähintään kahden henkilön toimesta, mahdollisesti koko tiimissäkin. Alan tulee olla työllistävä ja henkilön sellainen, että valmistumisen voi katsoa olevan todennäköistä. Apuna työllistämistä arvioidessa hyödynnetään mm. ammattibarometriä. Toki työnhakijalle se voi näyttää, että asian päätti yksi henkilö (se, joka asian kertoo).
T. Ei-mielivaltainen työkkärin setä.
Aika outoihin lopputulemiin voidaan tiimeissäkin päätyä. Mä esim. tein sosiaalityöntekijän sijaisuuksia ennen uuden kelpoisuuslain voimaantuloa. Lain myötä sijaisuuteni loppuivat ja jäin työttömäksi. Hain mahdollisuutta opiskella ansiosidonnaiselle tutkinto, joka antaisi kelpoisuuden. Sitä ei myönnetty, koska olin koko valmistumisen jälkeisen aikani ollut työelmässä. Siis hoitanut sijaisuuksia, joita en enää lakimuutoksen jälkeen voinut hoitaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut yliopistotutkintoon, johon kurssikaveri toiselta paikkakunnalta sai kahdeksi vuodeksi.
Minäkään en, koska olin työllistynyt riittävän hyvin nykyisellä tutkinnollani. Eli tehnyt määeäaikaisia pätkiä ja ollut välillä työttömänä.
Hassua oli, että sain avoimessa suorittaa työttömyysetuudella opintoja, joita en saanut tutkinto-opiskelijana (selvitin mahdollisuuden ennen kuin menin valintakokeeseen => kielteinen, joten en hakenut opiskelupaikkaa, vaan menin avoimeen).
Mitä hassua tuossa oli? Työtön voi opiskella tietyn opintopistemäärän kuukaudessa, mutta ei ole reilua muita opiskelijoita kohtaan, että työttömyysetuudesta on tehty opintoetuus.
Sain siis opiskella päätöimisesti avoimessa, en sivutoimisesti (jolloin opintopistemäärä oli rajoitettu). Mulla ei ollut varaa opiskella ilman työttmyysetuutta, koska oli jo aikuisen ihmisen velvollisuudet, toisin kuin nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse nyt opiskellut puoli vuotta liiketoiminnan tutkintoa ja entinen tutkinto hoitoalalle. Terveydellisiä syitä käytin perusteluun tökärille ja hyväksyivät, eli 2 vuotta saan opiskella ansiosidonnaisella.
Lain mukaan terveydelliset syyt ei ole peruste eli varaudu siihen, että joudut maksamaan rahat takaisin.[/quote
En joudu, koska syitä on muitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen maisteri ja suoritin aineenopettajan pedagogiset opinnot sillä.
Sama juttu. Olin jo suorittanut avoimessa yliopistossa yleisen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot työn ohessa, joten työkkäri ei nikotellut yhtään, vaan kannusti kovasti.
Eipä silti, ei tuo ole työllistävästi vaikuttanut.
siis eikö sulla ollu mitään muita aineenopintoja suoritettuna, miten luuit että tuo yhdistelmä työlistäisii johonkin opettajaksi? Pitäisi kai olla joku aine mitä osaa opetta myös?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajan opintoihin. Mielivaltaisuuden tunne johtuu siitä, että työkkärin tekijä päättää omaan henkilökohtaiseen mielipiteeseen nojaten sen, että työllistääkö opinnot vai ei. Yksi saattaa puoltaa mihin vain, mutta toinen ei mihinkään.
Yksittäinen henkilö ei päätä, sen tekee tiimi. Kriteerit tulevat suoraa laista. Hallitusohjelman taustalla on muuten kirjaus siitä, että kokonaisia opintoja ei enää suoriteta työttömyysetuuden turvin, ainoastaan osatutkintoja (opinnot loppuun) tai täydentävänä koulutuksena. Nyt meillä on liian moni työttömyysetuudella opiskelemassa, vaikka töitä olisi tarjolla.
Ilmeisesti tämä vaihtelee alueittain, mutta missä itse olen ollut töissä kuluneen vuoden aikana, yksittäinen henkilö päättää. Ohjeistus on myös suhteellisen ympäripyöreä, ts. jättää tosi paljon tulkinnanvaraa sille, mikä on kunkin henkilön tilanteessa tarkoituksenmukaisinta. Sitten jos tuntuu epävarmalta, kysytään kollegalta, jos senkin jälkeen epävarmalta, niin omo-yhteyshenkilöltä. Aivan viime kädessä viedään tiimille, koska työaika ei yksinkertaisesti riitä näiden pyörittelyyn loputtomasti. Ikävää, mutta totta. Valitettavasti tässä sitten tapahtuu virheitä suuntaan ja toiseen. Olen nähnyt esimerkiksi kosmetologiopinnot kustannettavan omoilla, vaikka niin ei missään nimessä pitäisi tehdä, kun on tosi ylitarjontainen ja huonosti työllistävä ala. Sitten taas oikeasti hyvät ja työllistävät opinnot evätty, kun asiakkaalla on jo joku pilipalitutkinto vuodelta kuokka ja kirves tms. Omasta mielestäni systeemi on suorastaan epäreilu. Jokin muutos pitäisi saada, esim. tietyin edellytyksin kaikki halukkaat saavat opiskella vaikka vuoden, tai sitten lakkauttaa koko omo-systeemi. - työkkärin täti
Eiköhän uusi hallitus tämän lakkautta tai sitten pakotetaan lähihoitajaksi.
Sain jatkaa keskeytyneitä yliopisto-opintoja oikeustieteellisessä.
Systeemi on meillä pienellä paikkakunnalla TE-toimistossa täysin mielivaltainen, yksittäinen virkailija päättää oikeudesta omaehtoiseen opiskeluun.
Oma virkailijani ol hyvin tunnettu kusipäisyydestään, joten vuosiin en nostanut koko asiaa esiin keskusteluissa, ettei tulisi papereihin kielteistä harkintamainintaa.
Kun virkailija vihdoin vaihtui ihmiseen, homma sujui kuin tanssi mainittuani halustani opiskella.
Sairaanhoitaja. Taustalla akateeminen tutkinto.