Lue keskustelun säännöt.
Ahdistuneisuushäiriö ottamassa valtaa vuosien jälkeen.
25.06.2023 |
Aina ollut ahdistuneisuuteen, alakuloisuuteen, masentuneisuuteen taipuvainen. Mulla on kaksi alakouluikäistä lasta ja heidän isästään erosin 4 vuotta sitten. Sittemmin yksi pitempi parisuhde takana ja yksi puolen vuoden suhde jossa minut jätettiin kylmästi kuin nalli kalliolle. Kummatkin suhteet oli loppupeleissä myrkyllisiä, en ollut oma itseni kummassakaan. Viimeisimmän suhteen myötä usko itseeni ja toisiin horjui pahasti, annettiin siis uskoa että loppuelämän juttu, puol vuotta mua siinä kusetettiin ja käytettiin hyväksi ja ilmoitus suhteen loppumisesta tuli niin puun takaa, ja lopulta selvisi että mies oli löytänyt uuden, paremman. Lopetin hormonaalisen ehkäisyn samassa rytäkässä ja se on tuonut mukanaan paljon ailahtelevuutta.
Minulla todettiin 15 vuotta sitten PCOS ja sen oireet on selkeästi pysyneet poissa yhdistelmäehkäisypillereiden myötä koska nyt ne ovat neljässä kuukaudessa palaneet rytinällä. Ahdistaa, väsyttää, mielialat heittelee, kärsivällisyys aivan nollissa, en kestä kuulla / nähdä lapsiani, he vievät pelkällä olemassaolollaan mun kaikki voimat. Ärhentelen heille vaikka lapsraukat täysin viattomia...
Lapset on normaalisti isällään vain joka toinen viikonloppu mutta nyt koulujen lomilla, Luojan kiitos, edes vähän pidempiä aikoja. Tiedostan itse olevani tällä hetkellä todella huono vanhempi ja häpeän sitä että toivoisin tällä hetkellä että heitä ei olisi. Silti ikävöin heitä nyt kun ovat olleet 3 päivää isällään.
Tukiverkkoja ei ole, ystäviä yksi tai kaksi... oon aivan hukassa ja rintaa puristaa, en tiedä mistä lähtisiä apua hakemaan... auttaisiko joku hormoni kun selkeesti hormonit aivan sekaisin?
Työni hoidan ja liikuntaa harrastan lähes päivittäin. Lapsilla on myös ruokaa ja vaatteita, ns. perustarpeet hoidettu mutta välittävä ja rakastava äiti on nyt hukassa.
En oikein tiedä mistä tätä vyyhtiä lähtisi purkamaan. Yksinäinen olen, se nyt on selvää, koko pitkä juhannusviikonloppu mennyt itsekseen kun se yks tai kaks ystävää töissä / perheensä kanssa. Toki olen myös nauttinut siitä että on ollut aikaa itselle enkä ole ollut vastuussa kuin lemmikkigerbiilistä.
Kommentit (21)
Lapset hoitoon. Sulle jotain rentouttavaa.
Vinkkeinä muutamia.
- Uinti, sauna yksin ja rauhassa, syvävenyttely, jooga, hemmotteluhoidot kasvoille ja keholle, ilma-akrobatia, maalaaminen, konsertissa käynti.
- Parisalsa tai muu iloinen ja sosiaalinen tanssi.
- Rankemman toiminnan kautta rentoutuminen, jos tykkää sellaisesta, kamppailulajit, suunnistaminen, kuntonyrkkeily, maastopyöräily, kiipeily, ratsastus.
Joka viikko. Olisikohan apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauhoittumaan opettelua. Tyytyväisyyden opettelua. Poista ajatuksistasi kiire ja vaatimukset nopeille muutoksille. Sulla on kaikki hyvin. Uusia asioita tulee aikanaan. Sun ei tarvitse levottomana pyrkiä mihinkään. Voit valita yhden kivan jutun mitä alat tekemään jos kaipaat tekemistä. Kaikkea ei tarvitse tehdä nyt. Kaikkea ei tarvitse saada nyt. Ole rauhassa.
Kannattaa ottaa yhteyttä kunnan mielenterveystoimistoon, niin minäkin tein. Avun hakeminen EI ole mikään häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon. Sulle jotain rentouttavaa.
Vinkkeinä muutamia.
- Uinti, sauna yksin ja rauhassa, syvävenyttely, jooga, hemmotteluhoidot kasvoille ja keholle, ilma-akrobatia, maalaaminen, konsertissa käynti.
- Parisalsa tai muu iloinen ja sosiaalinen tanssi.
- Rankemman toiminnan kautta rentoutuminen, jos tykkää sellaisesta, kamppailulajit, suunnistaminen, kuntonyrkkeily, maastopyöräily, kiipeily, ratsastus.
Joka viikko. Olisikohan apua?
Olipa lista. Mistä sä näitä keksit? Ymmärsin et aloittajalta puuttuu tukiverkot. Mihin ne lapset saa jatkuvasti hoitoon? Mistä rahat kalliisiin harrastuksiin kuten ratsastus? Kasvohoito ei auta ahdistushäiriöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on PCOS myös ja ilman e-pilleriä mielialaoireet on niin rajut etten varmaan pystyisi elämään niiden kanssa jos sitä e-pilleriä ei olisi keksitty. Dramaattisesti sanottu mutta näin on. Koitin 31v mitä tapahtuu jos jätän pois pillerit, no oireet palasi rytinällä ja 2kk pillerille palaamisesta tasoittui taas kokonaan. En muuten ihan heti kokeile uudestaan olla ilman. Vähän väliä oli olo että tekee mieli heittää jotain lautasia seinään ja tuli ihan järkyttäviä masennus/ahdistuskohtauksia. Fyysisiä oireita myös.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on PCOS myös ja ilman e-pilleriä mielialaoireet on niin rajut etten varmaan pystyisi elämään niiden kanssa jos sitä e-pilleriä ei olisi keksitty. Dramaattisesti sanottu mutta näin on. Koitin 31v mitä tapahtuu jos jätän pois pillerit, no oireet palasi rytinällä ja 2kk pillerille palaamisesta tasoittui taas kokonaan. En muuten ihan heti kokeile uudestaan olla ilman. Vähän väliä oli olo että tekee mieli heittää jotain lautasia seinään ja tuli ihan järkyttäviä masennus/ahdistuskohtauksia. Fyysisiä oireita myös.
"Ihana" kuulla että en ole yksin. Joskus miettinyt että keksinkö päästäni nämä oireet... en edes muista milloin olisin hymyillyt tai nauranut aidosti.
Ye-pillereiden uudestaan aloitus on myös käynyt mielessä mutta ikää jo 35v. ja pilleriresepti on ollut vuosi vuodelta enemmän kiven alla koska ikä alkaa tulla vastaan. Olisikohan minipillereistä mitään hyötyä...🤔
Tuo on totta että mun pitäis opetella rauhoittumaan. Tekemään jotain ilman "koska on pakko" - tavoitetta. Käyn salilla ja juoksemassa ja pyöräilemässä koska on pakko koska ulkonäkö, paino, olo... toki liikunnasta tulee hyvä olo mutta se kestää tasan sen aikaa ku pääsen kotiin ja lapset täällä vastassa haluamassa milloin mitäkin.
Tiedän ja tunnistan sen että mulla on kaikki oikeastaan ihan hyvin. Mihinkään mulla ei ole kiire. Mutta se selittämätön ahdistuksen tunne tulee vähän väliä milloin mistäkin... esim. Tänään lasten isä halusi viedä lapset huvipuistoon. Totesin että kannattaako kun on luvattu ukkosta ja sadetta. Vei lapset silti sinne ja mä murehdin täällä että sataako nyt, onks he ihan märkiä, menikö rahat hukkaan kun ei pääse laitteisiin. Siis menee ihan ylikierroksille ajatukset ja murehdin usein läheisteni puolesta.
Tänään yritin meditaatiota ja hengittelyä, se hieman auttoi mutta sitten alkoi satamaan ja taas murehdin lasten huvipuistopäivää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset pärjää kyllä huvipuistossa. Opettele luottamaan.
Toisaalta mitä vaan voi aina tapahtua ja jos tapahtuu, niin luultavasti just silloin, kun et odota mitään, joten murehtiminen ei asiassa auta ja et voi estää mitään murehtimalla.
Jos lapset kastuu niin mitä sitten? Nyt on kesä. Kyllä ne pärjää. Voi ajatella niinkin, että kaikkien lasten on hyvä joskus kastua. :)
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon. Sulle jotain rentouttavaa.
Vinkkeinä muutamia.
- Uinti, sauna yksin ja rauhassa, syvävenyttely, jooga, hemmotteluhoidot kasvoille ja keholle, ilma-akrobatia, maalaaminen, konsertissa käynti.
- Parisalsa tai muu iloinen ja sosiaalinen tanssi.
- Rankemman toiminnan kautta rentoutuminen, jos tykkää sellaisesta, kamppailulajit, suunnistaminen, kuntonyrkkeily, maastopyöräily, kiipeily, ratsastus.
Joka viikko. Olisikohan apua?
Onko tämä trollausta vai oletko tosissasi? Näistä ei koskaan tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on PCOS myös ja ilman e-pilleriä mielialaoireet on niin rajut etten varmaan pystyisi elämään niiden kanssa jos sitä e-pilleriä ei olisi keksitty. Dramaattisesti sanottu mutta näin on. Koitin 31v mitä tapahtuu jos jätän pois pillerit, no oireet palasi rytinällä ja 2kk pillerille palaamisesta tasoittui taas kokonaan. En muuten ihan heti kokeile uudestaan olla ilman. Vähän väliä oli olo että tekee mieli heittää jotain lautasia seinään ja tuli ihan järkyttäviä masennus/ahdistuskohtauksia. Fyysisiä oireita myös.
"Ihana" kuulla että en ole yksin. Joskus miettinyt että keksinkö päästäni nämä oireet... en edes muista milloin olisin hymyillyt tai nauranut aidosti.
Ye-pillereiden uudestaan aloitus on myös käynyt mielessä mutta ikää jo 35v. ja pilleriresepti on ollut vuosi vuodelta enemmän kiven alla koska ikä alkaa tulla vastaan. Olisikohan minipillereistä mitään hyötyä...🤔Tuo on totta että mun pitäis opetella rauhoittumaan. Tekemään jotain ilman "koska on pakko" - tavoitetta. Käyn salilla ja juoksemassa ja pyöräilemässä koska on pakko koska ulkonäkö, paino, olo... toki liikunnasta tulee hyvä olo mutta se kestää tasan sen aikaa ku pääsen kotiin ja lapset täällä vastassa haluamassa milloin mitäkin.
Tiedän ja tunnistan sen että mulla on kaikki oikeastaan ihan hyvin. Mihinkään mulla ei ole kiire. Mutta se selittämätön ahdistuksen tunne tulee vähän väliä milloin mistäkin... esim. Tänään lasten isä halusi viedä lapset huvipuistoon. Totesin että kannattaako kun on luvattu ukkosta ja sadetta. Vei lapset silti sinne ja mä murehdin täällä että sataako nyt, onks he ihan märkiä, menikö rahat hukkaan kun ei pääse laitteisiin. Siis menee ihan ylikierroksille ajatukset ja murehdin usein läheisteni puolesta.
Tänään yritin meditaatiota ja hengittelyä, se hieman auttoi mutta sitten alkoi satamaan ja taas murehdin lasten huvipuistopäivää.Ap
Tsemppiä kaikkeen. 🧡 Olen itsekin nyt 35v ja kun ei ole mitään riskitekijöitä käyttää yhdistelmäe-pilleriä niin pelkkä ikä ei ole kyllä este. Niitähän käytetään ihan vaihdevuosienkin hoidossa, jopa hormoneihin reagoivan migreenin hoidossa jos muut konstit ei auta. Vaikka aina sanotaan että ei yhdistelmäe-pilleriä jos on migreeni. Mutta en sinänsä ihmettele jos joku gyne on suhtautunut nihkeästi iän takia, olen aika monella rampannut ja voi hyvä luoja mitä eroja niissä on. Jotkut ei välitä päivittää tietojaan ja ties mitä kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon. Sulle jotain rentouttavaa.
Vinkkeinä muutamia.
- Uinti, sauna yksin ja rauhassa, syvävenyttely, jooga, hemmotteluhoidot kasvoille ja keholle, ilma-akrobatia, maalaaminen, konsertissa käynti.
- Parisalsa tai muu iloinen ja sosiaalinen tanssi.
- Rankemman toiminnan kautta rentoutuminen, jos tykkää sellaisesta, kamppailulajit, suunnistaminen, kuntonyrkkeily, maastopyöräily, kiipeily, ratsastus.
Joka viikko. Olisikohan apua?
Onko tämä trollausta vai oletko tosissasi? Näistä ei koskaan tiedä.
Oletko kokeillut?
Ensimmäinen ehdotus oli lääke. Toinen mielenterveystoimisto. Siinä kaikki.
Rauhoittuminen on mahdollista muillakin tavoin, etenkin, kun ap:n kohdalla on kyse toimintakykyisestä, ei lamaantuneesta ihmisestä.
Oma rentouttava aika voi todellakin auttaa kahden kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaa. Kävikin ilmi, että ap käy salilla, mutta suorittaen liikuntaa. Jotain rentouttavampaa vois kokeilla ilman suorittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä nyt ainakin hormonit pois.
Vähän surkealta sun elämä kuulostaa. Määrittelet itsesi lasten ja miesten kautta. Veikkaan että harjakulmakarvat ja geelikynnet löytyy myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoitoon. Sulle jotain rentouttavaa.
Vinkkeinä muutamia.
- Uinti, sauna yksin ja rauhassa, syvävenyttely, jooga, hemmotteluhoidot kasvoille ja keholle, ilma-akrobatia, maalaaminen, konsertissa käynti.
- Parisalsa tai muu iloinen ja sosiaalinen tanssi.
- Rankemman toiminnan kautta rentoutuminen, jos tykkää sellaisesta, kamppailulajit, suunnistaminen, kuntonyrkkeily, maastopyöräily, kiipeily, ratsastus.
Joka viikko. Olisikohan apua?
Onko tämä trollausta vai oletko tosissasi? Näistä ei koskaan tiedä.
Oletko kokeillut?
Ensimmäinen ehdotus oli lääke. Toinen mielenterveystoimisto. Siinä kaikki.
Rauhoittuminen on mahdollista muillakin tavoin, etenkin, kun ap:n kohdalla on kyse toimintakykyisestä, ei lamaantuneesta ihmisestä.Oma rentouttava aika voi todellakin auttaa kahden kouluikäisen lapsen yksinhuoltajaa. Kävikin ilmi, että ap käy salilla, mutta suorittaen liikuntaa. Jotain rentouttavampaa vois kokeilla ilman suorittamista.
Hän harrastaa liikuntaa ulkonäön takia. Puolen vuoden seurustelun oli luvattu kestävän elämän loppuun, mutta mies jättikin _paremmman_ takia.
Jep jep ja pöh! Ei tää voi olla muu kuin naisvihatrolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruuta maksuton triali ajoissa. Kirjaa johonkin ylös pinnalle nousevia avainteemoja. Makustele kuuntelun päätteeksi.
https://www.amazon.com/Anxiety-Phobia-Workbook-Edmund-Bourne/dp/1684034…
https://www.amazon.com/Social-Anxiety-Workbook-Adults-Communication/dp/…
https://www.amazon.com/Calm-Moments-Anxious-Days-Devotional/dp/14002434…
Voi johtua pelkästään hormooneista, ehkäisy pillerit yms käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on PCOS myös ja ilman e-pilleriä mielialaoireet on niin rajut etten varmaan pystyisi elämään niiden kanssa jos sitä e-pilleriä ei olisi keksitty. Dramaattisesti sanottu mutta näin on. Koitin 31v mitä tapahtuu jos jätän pois pillerit, no oireet palasi rytinällä ja 2kk pillerille palaamisesta tasoittui taas kokonaan. En muuten ihan heti kokeile uudestaan olla ilman. Vähän väliä oli olo että tekee mieli heittää jotain lautasia seinään ja tuli ihan järkyttäviä masennus/ahdistuskohtauksia. Fyysisiä oireita myös.
"Ihana" kuulla että en ole yksin. Joskus miettinyt että keksinkö päästäni nämä oireet... en edes muista milloin olisin hymyillyt tai nauranut aidosti.
Ye-pillereiden uudestaan aloitus on myös käynyt mielessä mutta ikää jo 35v. ja pilleriresepti on ollut vuosi vuodelta enemmän kiven alla koska ikä alkaa tulla vastaan. Olisikohan minipillereistä mitään hyötyä...🤔Tuo on totta että mun pitäis opetella rauhoittumaan. Tekemään jotain ilman "koska on pakko" - tavoitetta. Käyn salilla ja juoksemassa ja pyöräilemässä koska on pakko koska ulkonäkö, paino, olo... toki liikunnasta tulee hyvä olo mutta se kestää tasan sen aikaa ku pääsen kotiin ja lapset täällä vastassa haluamassa milloin mitäkin.
Tiedän ja tunnistan sen että mulla on kaikki oikeastaan ihan hyvin. Mihinkään mulla ei ole kiire. Mutta se selittämätön ahdistuksen tunne tulee vähän väliä milloin mistäkin... esim. Tänään lasten isä halusi viedä lapset huvipuistoon. Totesin että kannattaako kun on luvattu ukkosta ja sadetta. Vei lapset silti sinne ja mä murehdin täällä että sataako nyt, onks he ihan märkiä, menikö rahat hukkaan kun ei pääse laitteisiin. Siis menee ihan ylikierroksille ajatukset ja murehdin usein läheisteni puolesta.
Tänään yritin meditaatiota ja hengittelyä, se hieman auttoi mutta sitten alkoi satamaan ja taas murehdin lasten huvipuistopäivää.Ap
Hormoonikierrukkaa vois myös kokeilla, mulla se on ollut hyvä, parantanut mielialaa.
Kohdista huomiosi, johonkin turha päiväiseen pois ahdistuksen aiheesta. Puhu työterveydessä asiasta.
Jos kokeilee välttää alkoholia, tupakkaa, kofeiinia, stressiä, exää, somen pahimpia puolia? Tilalle vaikka kaakao, yrittitee, omenamehu, magnesium, vitamiinit jne. Aina riittää vaihtoehtoja. Voiko ahdistuksen lähteitä jäljittää, esimerkiksi pakottaako joku sua nykyisyydessä johonkin jota et halua (että pitäisi sanoa ei) tai onko jokin paikka epämiellyttävä. Onko irrotettu menneestä ja voiko itseä tehdä ehjäksi. Onko arki liian hektistä, miten sen saa rauhallisemmaksi tai itseäsi miellyttävämmäksi. Entä tv-ohjelmien vaikutus ja liiat vaatimukset itselle, mistä voi niissä luopua. Onko jotain parempaa tilalle, valitsee videot/ohjelmat/uutiset, ei lue mitä tahansa. Entä onko tarpeeksi unta ja lämpöä kotona. Voiko kehittää joitakin positiivisia lauseita, joita voi heijastaa. Onko lääke, jossa haittavaikutuksia, en nyt tarkoita buranaa tms. Onko joku ollut ilkeä sua kohtaan, vaikka hammaslääkäri tai muu ihminen, joka jäänyt pelkona alitajuntaan. Ja pelkää että se toistuu.
Työterveyslääkäri määräsi Tenoxia ja on todella hyvä lääke tuohon vaivaan. Itsellä kun alkaa paniikkikohtaus iskeä niin otan yhden kielen alle ja istun rauhassa muutaman minuutin niin menee aina ohi.
Brintellix auttoi ja auttaa edelleen mulla krooniseen ahdistukseen