En päässyt yliopistoon, nyt mitä?
En päässyt sisään toista kertaa jo. Hain opiskelemaan kieliä, alimmat pisterajat 94,5/100 pistettä. Miten pitäisi muka sisään päästä kun pistemäärät vaan kasvaa ja kasvaa joka vuosi??? Luin todella paljon ja kokeesta jäi hyvä fiilis mutta paikka jäi saamatta
Nyt en tiedä mitä teen elämällä. Avoin yliopisto? Hindin opintoja ei ole, arabian linjalle olisi 32op:n verran seuraavalle vuodelle. Mutta pääseekö silläkään avoimen vöylän kautta sisään? Ei mitään hajua kun yliopiston sivuilla ei mitään tietoa tästä.
Opisto 5000-6000 euroa joten todella kallista enkä tiedä pääseekö silläkään yliipistoon tai saa hyvöksikuettua mitään.
Todella pettynyt. En halua mennä takaisin töihin täysillä tunneilla 😭. Haluan opiskella. Muut kuin kielet ei kiinnosta. Olen 21 ja tehnyt täydet tunnit vuoden jo töitä ja en jaksa. Haluan vaan opiskella yliopistosaa. Muuttoakin oli jo suunniteltu, varasin kaiken tämän varaan.
Ettäs mitäs tässö nyt tehdään elämällä kun suunnitrlmat kusi pahemman kerran? En halua odottaa vuotta ja hakea taas jos kerran ei kuitenkaan kokeella pääse sisään kun kaikkien kielten pisteet meni yli 90/100. Työnteko ei kiinnosta mutta pitää sitä rahaakin saada jos ei opintotykia yms saa.
Saattaa kuulostaa dramaattiselta, osalle tämä ei ole maailmanloppu. Mutta vituttaa ja ahdistaa kun ei ole suunnitelmaa. En osaa mennä virran mukana.
Kommentit (129)
Työtä tekemällä saat rahaa elämiseen, vuokraan, sähköön jne.
Eikö tätä opetettu jo kotona?
Iltaisin ja viikonloppuisin on aikaa opiskella seuraavaa pääsykoetta varten - tai hakea alalle, johon on mahdollista päästä.
Mulle kävi sama kuin sulla ja lopulta lähdin Skotlantiin opiskelemaan. Siellä opinnot olivat ilmaisia EU-opiskelijoille (nyt en tiedä) ja sisään pääsi papereilla. Jos sinulla on enemmän kielitaitoa kuin pelkkä englanti, niin katsoisin muiden maiden yliopistoja. Tänä syksynä tuskin voi enää aloittaa, mutta ulkomaiden yliopistohaut alkaa usein paljon suomalaisia aiemmin, eli jos yhtään kiinnostaa, niin kannattaa alkaa tutustumaan vaihtoehtoihin heti.
Skotlannissa opiskelu oli yksi mun elämän parhaita päätöksiä.
Työt ei kiinnosta, "haluan vaan opiskella yliopistossa".
Jotain humanistista, ei-työllistävää.
Naisen logiikkaa?
Menet oikeisiin töihin. Yliopistossa mitään sellaista opi mistä töitä saa. Tuut vaan kortistoihin elätiksi.
Vierailija kirjoitti:
Työt ei kiinnosta, "haluan vaan opiskella yliopistossa".
Jotain humanistista, ei-työllistävää.
Naisen logiikkaa?
Ei, aloittajan logiikkaa.
Naiset tekevät valtaosan maksuttomista töistä Suomessa, esim. kodista ja lapsista huolehtimisen. Ilmaiseksi.
Hae tänne
Bachelor of Business Administration
Degree programme in International Business
Extent (credits): 210 ECTS cr
Duration: 3.5 years
Study type: Full-time studies
Language of tuition: English
Intake: 35
Campus: Satamakatu 26, Rauma, Finland
Kaverin tytär suoritti tämän tutkinnon. Ja kaverit kuulemma naureskeli ja osa ei ole vieläkään päässyt opiskelemaan.
Oli harjoittelussa jossain Suomalaisessa firmassa Thaimaassa 6 kk.
Saa melkein valita työpaikkansa. Pääsi heti töihin isoon kansainväliseen firmaan ja nyt on joku kehittämispäällikö isossa firmassa.
Hae osa-aikaista opintovapaata ja -tukea ja opiskele Avoimessa. Ei opiskelu hukkaan mene. Voitha suorittaa sitten niitä kielitutkintoja.
Mä neuvoisin näin:
Mieti mitä haluat tehdä työksesi. Ota huomioon palkka, työllisyystilanne sekä työn mielekkyys. Tarkkaa työnkuvaa ei tarvitse tietää, mutta joku ajatus, esim.
- tutkija (taloudellisesti haastavaa ja vaatii paljon sinnikkyyttä tai halua sen opetteluun)
- opettaja (vaatii sosiaalisia taitoja tai halua niiden opetteluun)
- museoala (erittäin vähän työpaikkoja, voi vaatia verkostoitumista)
- viestintä (suht ok työllisyystilanne mutta vaatii myös sinnikkyyttä)
- tulkki
- toimittaja
- kansainväliset suhteet
Huom. sun ei tarvitse olla valmis ihminen noin nuorena. Mutta elämän realiteetteja on hyvä miettiä ja töitä on oltava valmis tekemään unelmien eteen.
Jokainen voi oppia sinnikkyyttä, verkostoitumista, esiintymistä, itsensä brändäämistä yms. taitoja jotka kuulostavat monille suomalaisille vierailta ja inhottavilta. Ne eivät oikeasti ole monimutkaisia asioita, tärkeintä on asenteen muuttaminen positiiviseksi ja itsetunnon vahvistaminen.
Jos haluat työllistyä hyvin haastavalle alalle, kuten tutkijaksi, tulet tarvitsemaan noita taitoja.
Mutta se on ihan mahdollista lähes jokaiselle, jos on valmis tekemään töitä itsensä kanssa.
1) Mitä kieliä haluat lukea ja mitkä ovat eri yliopistojen pisterajat niihin?
2) Oliko tuo 94,5/100 Helsingin rajat?
3) Miten ulkomailla opiskelu? Ruotsi, Tanska, Norja, muut Euroopan maat?
Älä lannistu.
Entisenä opona en malta olla kysymättä paria juttua. Ensinnäkin millainen suhde sinulla on mainitsemiisi hindin ja arabian kieleen? Onko niistä jompi kumpi äidinkielesi tai toinen kieli? Jos pääset niitä opiskelemaan, niin mitä kuvittelet tekeväsi valmistuttuasi? Oletko ottanut huomioon, että näihin kieliin otetaan huomattavasti vähemmän opiskelijoita kuin joihinkin "tavallisempiin" kieliin. Oletko ottanut selvää, järjestetäänkö ennen lukukauden alkua täydennyshakua? Miten olisi, jos kävisit TE-toimistolla keskustelemassa ammatinvalintapsykologin kanssa? Mainitsit, että olet tehnyt kokopäivätyötä vuoden ja että se oli rankkaa. Kuule, ei yliopisto-opinnot ole sen keveämpiä, väittäisin jopa päin vastoin, jos ottaa opinnot tosissaan ja pyrkii valmistumaan suositusajassa.
Vierailija kirjoitti:
Mä neuvoisin näin:
Mieti mitä haluat tehdä työksesi. Ota huomioon palkka, työllisyystilanne sekä työn mielekkyys. Tarkkaa työnkuvaa ei tarvitse tietää, mutta joku ajatus, esim.
- tutkija (taloudellisesti haastavaa ja vaatii paljon sinnikkyyttä tai halua sen opetteluun)
- opettaja (vaatii sosiaalisia taitoja tai halua niiden opetteluun)
- museoala (erittäin vähän työpaikkoja, voi vaatia verkostoitumista)
- viestintä (suht ok työllisyystilanne mutta vaatii myös sinnikkyyttä)
- tulkki
- toimittaja
- kansainväliset suhteetHuom. sun ei tarvitse olla valmis ihminen noin nuorena. Mutta elämän realiteetteja on hyvä miettiä ja töitä on oltava valmis tekemään unelmien eteen.
Jokainen voi oppia sinnikkyyttä, verkostoitumista, esiintymistä, itsensä brändäämistä yms. taitoja jotka kuulostavat monille suomalaisille vierailta ja inhottavilta. Ne eivät oikeasti ole monimutkaisia asioita, tärkeintä on asenteen muuttaminen positiiviseksi ja itsetunnon vahvistaminen.
Jos haluat työllistyä hyvin haastavalle alalle, kuten tutkijaksi, tulet tarvitsemaan noita taitoja.
Mutta se on ihan mahdollista lähes jokaiselle, jos on valmis tekemään töitä itsensä kanssa.
Varsinkin humanistisella alalla tutkijat ovat pienituloisia ja erittäin kuormittuneita. Paljon selkään puukottamista ja nepotismia. Kannattaa todella miettiä, kannattaako se ura.
Terv. Entinen tutkija
Mistä pääsykokeiden osiosta kiikasti?
Ei kaikkien kuulu yliopistoon mennäkään. Nythän näemme, mitä tapahtuu kun työläiset loppuvat: maamme ajautuu kaaokseen. Ei ole enää esimerkiksi hoitajia. Suutari pysyköön lestissään.
Avoimessa kannattaa hankkia opintopisteitä ja suorittaa esim. pois jotain pakollisia opintoja, mikäli siellä on niitä tarjolla.
Sitä omaa toivealaa kannattaa myös opiskella niin taidot karttuu. Pääsykokeissa on pakko vaan olla siellä kärjessä.
Jos avoin ei tarjoa haluamiasi kieliopintoja, harkitse yksityistunteja. Työssäkäynti auttaa niiden kustantamisessa.
Mä en aikoinaan päässyt yliopistoon ja lähdin sitten ulkomaille opiskelemaan, sillä tiellä olen edelleen. Kansainvälinen ura josta en nuorena osannut edes unelmoida.
Hait vasta toista kertaa ja jo nyt heität hanskat naulaan? Ennen todistusvalintapakotusta oli ihan normaalia, että kokeissa käytiin 4-5 kertaakin, lääkiksessä vielä enemmän.
Jokuhan sinne yliopistoon pääsee noillakin rajoilla, sinun pitää vain olla heitä parempi. Otat selvää muista koulutuksista ja kielen opinnoista muualla kuin Helsingissä, aivan varmasti tiedot avoimen väylästä (jos se mahdollisuus on edes käytössä) löytyy yliopistojen sivuilta tai Opintopolusta. Tiedonhakutaidot kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Hae osa-aikaista opintovapaata ja -tukea ja opiskele Avoimessa. Ei opiskelu hukkaan mene. Voitha suorittaa sitten niitä kielitutkintoja.
Avoimeen ei saa opintotukea eikä ap 21-vuotiaana täytä aikuiskoulutustuen ehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Menet oikeisiin töihin. Yliopistossa mitään sellaista opi mistä töitä saa. Tuut vaan kortistoihin elätiksi.
Tämäpä mielenkiintoista. Yliopistosta valmistuu siis suoraan työttömäksi, kukaan heistä ei työllisty, mutta ammattikoulusta pääsee suoraan oman alan töihin. Oletko itse miettinyt, mistä koulusta sinun opettajasi ovat valmistuneet?
Tuolla on joku neuvontapalvelu?