Lue keskustelun säännöt.
Suomi tarvitsee lapsia: yksityinen lapsettomuushoito verovähennyskelpoiseksi!
22.06.2023 |
Moni +40 vuotias haluaa vielä lapsia, mutta lapsia ei siin iässä saa tuoata noin vain. Suomi tarvitsee täällä edes jonkin aikaa asuneiden lapsia. Miten hallitus voisi auttaa tässä asiassa?
Mahdollistamalla seuraavaksi 5 vuodeksi yksityisen lapsettomuushoidon mahdollisimman monelle tekemällä sen kokonaisuudessaan verovähennyskelpoiseksi.
Muita ratkaisuja?
Kommentit (30)
40+ ikäisenä raskaus on riskiraskaus. Sitä paitsi lapsettomuushoitojen onnistumisprosentti sen ikäisenä on jo pienentynyt huomattavasti. Mielummin kannustettaisiin lasten tekoon (jos heitä haluaa) nuorempana. Naisen hedelmällisyys alkaa laskemaan 25 ja miehen 35 ikävuoden jälkeen. Harva tietää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupumummoilla oli mahis hankkia lapsia nuorempana mut ei miehet kelvanneet, ja nyt pitäis verorahoilla auttaa heitä?
Adoptio on aina varteenotettava vaihtoehto. Tosiasiassa meistä harvalla on sellaisia geenejä, jotka puolustaisivat nimenomaan meidän lisääntymistämme. Rakkaus lapseen, omistakin geeneistä tehtyyn, syntyy (tai ei synny, kaikille ei synny) hoivatessa, ei itsestään.
Tarviiko niiden lapsien olla suomalaisia? Afrikassa syntyy todella paljon lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Adoptio on aina varteenotettava vaihtoehto. Tosiasiassa meistä harvalla on sellaisia geenejä, jotka puolustaisivat nimenomaan meidän lisääntymistämme. Rakkaus lapseen, omistakin geeneistä tehtyyn, syntyy (tai ei synny, kaikille ei synny) hoivatessa, ei itsestään.
Kannatan adoptiota myös, mutta adoptiolapsia on todella vähän Suomessa ja myös kv-adoptioon annettavien lasten määrä on vähentynyt. Kehittyvien maiden elintaso on noussut ja he hoitavat itse orpolapsensa entistä suuremmassa määrin. Tämä on tietysti hyvä asia lapsille itselleen, he saavat kasvaa oman kulttuurinsa parissa.
Joten lapsettomille, lasta toivoville suomalaisille jää vaihtoehdoksi lapsettomuushoidot tai sijaisvanhemmuus. Jälkimmäisessä on vanhemman kannalta aina riski, joskin pieni, joutua luopumaan lapsesta. Lapselle on tietysti hyvä, jos heidän biologiset vanhempansa pystyvät hoitamaan heitä sijaiskotivaiheen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kustannustehokkaampaa tukea heidän lastentekoa, joilla se onnistuu luonnostaan.
Vierailija kirjoitti:
40+ ikäisenä raskaus on riskiraskaus. Sitä paitsi lapsettomuushoitojen onnistumisprosentti sen ikäisenä on jo pienentynyt huomattavasti. Mielummin kannustettaisiin lasten tekoon (jos heitä haluaa) nuorempana. Naisen hedelmällisyys alkaa laskemaan 25 ja miehen 35 ikävuoden jälkeen. Harva tietää siitä.
Jep. Iän myötä kasvaa myöskin riski kehitysvammaisen lapsen saamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin sitä tarvitsee veroalea, eihän tuo dextrassa käyminen maksa kuin about 5-10 tonnia, siinä rahassa viimeistään tietää onko toivoa lapsen saannista tai ei.
Jos ei tuohon ole varaa ilman yhteiskunnan tukea, ei kannata lisääntyä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kustannustehokkaampaa tukea heidän lastentekoa, joilla se onnistuu luonnostaan.
Valtiohan jo nyt raidaa tänne lisääntymiskykyisiä nuoria miehiä ulkomaita myöten, jotka toimittavat heille annettua tehtävää..
Mutta ei, huudellaan poliisia apuun, kun kundit ovat Sipilän asialla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastenkodin ovat täynnä lapsia vailla oikeaa kotia. Sieltä vaan adoptoimaan.
Tämä hallitus teki päätöksen mun osalta ettei lapsia tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuosi oli 2050 ja Suomen väkiluku oli laskenut merkittävästi. Suomessa syntyi vain muutamia lapsia vuodessa, ja väestö oli nopeasti kutistumassa vanhuuden myötä. Syntyvyys oli romahtanut vuosikymmeniä sitten, ja nyt, kun vanhemmat ikääntyivät ja kuolivat pois, oli selvää, että maan tulevaisuus oli synkkä.
Hallitus oli yrittänyt keksiä ratkaisuja tilanteeseen, mutta kaikki keinot olivat osoittautuneet tehottomiksi. Julkisuudessa puhuttiin laajasti siitä, kuinka Suomi tarvitsi enemmän lapsia ja kuinka syntyvyyden lasku oli pilannut maan tulevaisuuden.
Tilanne oli saanut dystopisia piirteitä: kaupunkien kaduilla näkyi yhä enemmän harmaisiin pukeutuneita ihmisiä, jotka olivat menettäneet toivonsa tulevaisuuden suhteen. Koulut ja päiväkodit olivat autioita, ja kauppojen hyllyt olivat melkein tyhjiä, sillä kuluttajia oli vähemmän.
Monet yritykset olivat menneet konkurssiin, kun kuluttajakysyntä oli romahtanut, ja työttömyys oli noussut korkealle. Koulutusjärjestelmä oli romahtanut, kun opettajat ja oppilaat olivat vähentyneet, ja monet koulut olivat joutuneet sulkemaan ovensa.
Yhteiskunta oli hajonnut, ja ihmiset joutuivat taistelemaan selviytyäkseen. Monet olivat menettäneet toivonsa ja lähteneet ulkomaille etsimään parempaa tulevaisuutta. Suomi oli menettänyt asemansa vauraana ja kehittyneenä maana.
Sellaisen sadun löysit sitten chat-gdp:n innoittamana. Melkein liikutuin tuota taidonnäytettä lukiessani.
Vierailija kirjoitti:
Tämä hallitus teki päätöksen mun osalta ettei lapsia tule.
Luojalle kiitos siitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Väestön ikääntyminen: Alhainen syntyvyys johtaa siihen, että ihmiset eivät synnytä tarpeeksi lapsia tulevaisuuden työvoiman ja veronmaksajien tarpeisiin. Tämä voi johtaa suuren osan väestöstä olemiseen eläkkeellä ja pienentyneeseen työvoiman tarjontaan.
2. Julkisen talouden rasitus: Koska väestö ikääntyy ja työvoiman tarjonta pienenee, julkisen talouden kustannukset kasvavat, kun eläkkeiden ja terveydenhuollon tarve kasvaa. Verotulojen väheneminen lisää julkisen talouden paineita, jolloin julkisia palveluita voidaan joutua leikkaamaan.
3. Talouskasvun hidastuminen: Väestön ikääntyminen johtaa myös talouskasvun hidastumiseen, koska nuorempi ikäluokka tuottaa enemmän taloudellista toimintaa kuin vanhempi ikäluokka.
4. Työvoiman osaamispula: Joissakin ammateissa, kuten teknologian ja terveydenhuollon aloilla, voi olla vaikeuksia löytää riittävästi osaavaa työvoimaa, kun väestö vähenee ja koulutusmahdollisuudet vähenevät.
5. Huoltosuhdeongelmat: Alhainen syntyvyys voi johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen eli työikäisten ja eläkeläisten suhdeluvun epätasapainoon.
6. Taloudelliset ongelmat: Alhainen syntyvyys voi vaikuttaa haitallisesti maan talouteen, koska se johtaa vähäiseen työvoiman tarjontaan ja korkeampaan verorasitukseen. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen kansantalouteen ja heikentää sen kilpailukykyä.
7. Vähentyvä puolustuskyky: Alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen puolustuskyky voi heikentyä, jos esimerkiksi joukkojen määrä ei riitä torjumaan uhkia.
Vierailija kirjoitti:
1. Väestön ikääntyminen: Alhainen syntyvyys johtaa siihen, että ihmiset eivät synnytä tarpeeksi lapsia tulevaisuuden työvoiman ja veronmaksajien tarpeisiin. Tämä voi johtaa suuren osan väestöstä olemiseen eläkkeellä ja pienentyneeseen työvoiman tarjontaan.
2. Julkisen talouden rasitus: Koska väestö ikääntyy ja työvoiman tarjonta pienenee, julkisen talouden kustannukset kasvavat, kun eläkkeiden ja terveydenhuollon tarve kasvaa. Verotulojen väheneminen lisää julkisen talouden paineita, jolloin julkisia palveluita voidaan joutua leikkaamaan.
3. Talouskasvun hidastuminen: Väestön ikääntyminen johtaa myös talouskasvun hidastumiseen, koska nuorempi ikäluokka tuottaa enemmän taloudellista toimintaa kuin vanhempi ikäluokka.
4. Työvoiman osaamispula: Joissakin ammateissa, kuten teknologian ja terveydenhuollon aloilla, voi olla vaikeuksia löytää riittävästi osaavaa työvoimaa, kun väestö vähenee ja koulutusmahdollisuudet vähenevät.
5. Huoltosuhdeongelmat: Alhainen syntyvyys voi johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen eli työikäisten ja eläkeläisten suhdeluvun epätasapainoon.
6. Taloudelliset ongelmat: Alhainen syntyvyys voi vaikuttaa haitallisesti maan talouteen, koska se johtaa vähäiseen työvoiman tarjontaan ja korkeampaan verorasitukseen. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen kansantalouteen ja heikentää sen kilpailukykyä.
7. Vähentyvä puolustuskyky: Alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen puolustuskyky voi heikentyä, jos esimerkiksi joukkojen määrä ei riitä torjumaan uhkia.
Kiitos, Chatgpt!
Mun mielestä hyvä idea. Ja sama veroetu kaiken muunkin ikäisille tahattomasti lapsettomalle. Hoitoja voi nuorempanakin joutua toistamaan useita kertoja, ja julkisen kolme kertaa ei kaikkia ehdi auttaa. Neljäs ja viides IVF on joillekin se mistä vasta onnistuu, kun haetaan sopivia lääkityksiä, annostuksia ja lyhyttä/pitkää protokollaa. Voi tulla myös keskenmenoja minkä takia hoitokertoja saattaa kertyä enemmän ennen toteutunutta lapsen syntymää. Se on kovaa rääkkiä eikä taloudelliset huolet auta oloa yhtään, päin vastoin. Nuorilla alle 30v pareilla ei monesti ole vielä paljoa millä mällätä.
T. IVFssä ravannut 24v, 27v, 30v, 32v ja 33v ikäisenä. Hormonihäiriö lapsettomuuden syynä, nyt 2 lasta ehtinyt syntyä.
Suurin osa 40+ ikäisille syntyvistä lapsista on terveitä, vaikka riskit ovat toki suuremmat kuin nuoremmilla. Myös raskaus ja synnytys menevät pääosin "normaalisti".
Raskaudessa on muitakin riskejä kuin ikä. Ylipaino, diabetes jne. Mielestäni hedelmöityshoitojen korvaamista pitäisi katsoa naisen/pariskunnan kokonaistilanteen kannalta. Eli lääkäri arvioi tutkimusten pohjalta, kuinka todennäköistä raskautuminen on ja mitkä ovat riskit ko. henkilön kohdalla. Osalla voi vielä hyvinkin tärpätä nelikymppisenä, kun osalla se taas on vaikeaa jo nuorempana.
Vierailija kirjoitti:
Rupumummoilla oli mahis hankkia lapsia nuorempana mut ei miehet kelvanneet, ja nyt pitäis verorahoilla auttaa heitä?
Monella on takana pitkä parisuhde, jossa mies ei halunnut lapsia, tai lapsia ei vain tullut. Kaikilla ei elämä mene niin, että parikymppisenä tavataan se elämän rakkaus, jonka kanssa ensin seurustellaan ja sitten perustetaan perhe. Lapsettomuus on monelle kipeä aihe. Siksi tuntuu ikävältä, että asioista tietämätön sivullinen tulee syyllistämään.
Eikä ne nelikymppiset mitään rupumummoja ole, puolet elämää jäljellä vielä ;)
Lapsia syntyy liikaa. Lapsivero käyttöön. Vain näin saamme syntyvyyden vähintään puolitettua ja saavutamme Marinin hallituksen ilmastotavoitteet.