Miten irtaudutte energiasyöpöstä, jos sellainen hyökkää juttusille?

Eikö kukaan muu kärsi rasittavista energiasyöppöihmisistä?

Lopeta nöyristely ja ala elämään omaa elämääsi.

Sano vaikka heippa pitää mennä. Tai voit sanoa, että painu v****un.

Vierailija kirjoitti:

Lopeta nöyristely ja ala elämään omaa elämääsi.

Sano vaikka heippa pitää mennä. Tai voit sanoa, että painu v****un.

Olisi aika erikoista sanoa noin työpaikkaruokalassa saman talon ihmiselle. Ap

En yleensäkään päästä energiasyöppöä juttusille. Moikkaamisten jälkeen vain sanon, että on kiire, pitää mennä tekemään sitä ja tätä. Ja kävelen pois. Jos ei auta, niin yritän olla mahdollisimman reagoimaton ja välinpitämättömän näköinen, niin eivät saa kiksejään ainakaan musta, ja siirtyvät seuraavaan. (Se ns. grey rock -metodi.) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopeta nöyristely ja ala elämään omaa elämääsi.

Sano vaikka heippa pitää mennä. Tai voit sanoa, että painu v****un.

Olisi aika erikoista sanoa noin työpaikkaruokalassa saman talon ihmiselle. Ap

Tuossa tapauksessa syö pikaiseen, pahoittelee, että nyt on valitettavasti mentävä takaisin töihin ja lähtee.

"Minun pitää nyt jatkaa näiden töiden tekemistä että saan ne valmiiksi ennen neljää."

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Mukaan? Hui kamala. Onneksi tuollaista ei ole tapahtunut. Ap

Hämmentävä keskustelu. Inhoan energiasyöppöjä enkä päästä heitä kavereiksi tai ystäviksi, mutta kyllä sellaista nyt satunnaisesti muutaman minuutin tai puolituntisen jaksaa tällainen introverttikin. Teette oman elämänne melko vaikeaksi, jos ette yhtään pysty sietämään negatiivisia tunteita ja sopeutumaan edes hetkellisesti vähemmän miellyttäviin tilanteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Ei noille kannata sanoa, mihin on menossa, vaan että "nyt pitää mennä". Jos kysyy että mihin, vastaa "on asioita hoidettavana".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Ei noille kannata sanoa, mihin on menossa, vaan että "nyt pitää mennä". Jos kysyy että mihin, vastaa "on asioita hoidettavana".

Sitten on niitä "Mihin oot menossa?" "Milloin oot menossa?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Ei noille kannata sanoa, mihin on menossa, vaan että "nyt pitää mennä". Jos kysyy että mihin, vastaa "on asioita hoidettavana".

Sitten on niitä "Mihin oot menossa?" "Milloin oot menossa?"

Jankkaajalle voi lopuksi tokaista, että "ei kuulu sinulle" tai "se on oma asiani".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Ei noille kannata sanoa, mihin on menossa, vaan että "nyt pitää mennä". Jos kysyy että mihin, vastaa "on asioita hoidettavana".

Sitten on niitä "Mihin oot menossa?" "Milloin oot menossa?"

vastaa kysymyksellä: "miksi sinun pitää se saada tietää?"

Tai sitten vaan vastaat "asioille" / "kotiin" / "pois" ihan mitä vain, riittävän monta kertaa (ja siis en itse jäisi jankkaamaan vastauksia vaan sanoisin loppujen lopuksi "mutta siis nyt mun pitää mennä, heippa" ja meen.

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä keskustelu. Inhoan energiasyöppöjä enkä päästä heitä kavereiksi tai ystäviksi, mutta kyllä sellaista nyt satunnaisesti muutaman minuutin tai puolituntisen jaksaa tällainen introverttikin. Teette oman elämänne melko vaikeaksi, jos ette yhtään pysty sietämään negatiivisia tunteita ja sopeutumaan edes hetkellisesti vähemmän miellyttäviin tilanteisiin.

Minä teen oman elämäni juuri helpoksi välttämällä energiasyöppöjä.

Miksi ihmeessä minun pitäisi sietää heidän aiheuttama negatiivisuus?

Arvostan itseäni sen verran, että valitsen seurani niin että se ei aiheuta minulle pahaa oloa. Negatiivisia tunteita tulee kyllä normaalielämässä muutenkin ja siedän niitä, mutta energiasyöpöt tosiaan imevät kaiken energian, "keskustelu" on yksipuolista, yleensä vain heidän asioistaan, todella takertuvia.

Ainoa hetki jolloin ovat kiinnostuneita minun asioistani, on jos yritän päästä eroon, tai tapaaminen ei sovi, silloin pitäisi antaa minuutintarkka selostus miksen voi tavata ja mikä minua estä, ja milloin voin.

Parasta katkaista välit sellaiseen, jos vain voi. Minun tehtäväni ei ole opettaa normaalia kommunikaatiota aikuiselle. Minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani ja energiasyöpöt eivät sitä tue.

Samoin kuin alkoholistit, ihmisenä voin olla kaveri, mutta yhdelle sanoin lopulta, että olet tervetullut kylään, mutta selvinpäin (silloin oli pieni vauva). Ei ole näkynyt yli seitsemään vuoteen.

Mutta miten sanot tuon energiasyöpölle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Ei noille kannata sanoa, mihin on menossa, vaan että "nyt pitää mennä". Jos kysyy että mihin, vastaa "on asioita hoidettavana".

Sitten on niitä "Mihin oot menossa?" "Milloin oot menossa?"

vastaa kysymyksellä: "miksi sinun pitää se saada tietää?"

Tai sitten vaan vastaat "asioille" / "kotiin" / "pois" ihan mitä vain, riittävän monta kertaa (ja siis en itse jäisi jankkaamaan vastauksia vaan sanoisin loppujen lopuksi "mutta siis nyt mun pitää mennä, heippa" ja meen.

Täähän se onkin, että normaalille ihmiselle nuo on merkkejä, että toinen haluaa olla rauhassa, mutta energiasyöppö ei hoksaa. Vaan kysyy mihin asioille, mihin suuntaan oot menossa, ehdottaa että voi tulla samaa matkaa. Siksi nää on energiasyöppöjä. 

Parasta tosiaan on sanoa, että ei käy ja kun tivaa syytä niin pieni ystävällinen naurahdus ja "en nyt ala erittelemään", mikä tämäkin on vaikea heille hyväksyä, ja seuraa uteluyrityksiä, mutta uudelleen vain "niinkuin sanoin, en halua eritellä nyt".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä keskustelu. Inhoan energiasyöppöjä enkä päästä heitä kavereiksi tai ystäviksi, mutta kyllä sellaista nyt satunnaisesti muutaman minuutin tai puolituntisen jaksaa tällainen introverttikin. Teette oman elämänne melko vaikeaksi, jos ette yhtään pysty sietämään negatiivisia tunteita ja sopeutumaan edes hetkellisesti vähemmän miellyttäviin tilanteisiin.

Minä teen oman elämäni juuri helpoksi välttämällä energiasyöppöjä.

Miksi ihmeessä minun pitäisi sietää heidän aiheuttama negatiivisuus?

Arvostan itseäni sen verran, että valitsen seurani niin että se ei aiheuta minulle pahaa oloa. Negatiivisia tunteita tulee kyllä normaalielämässä muutenkin ja siedän niitä, mutta energiasyöpöt tosiaan imevät kaiken energian, "keskustelu" on yksipuolista, yleensä vain heidän asioistaan, todella takertuvia.

Ainoa hetki jolloin ovat kiinnostuneita minun asioistani, on jos yritän päästä eroon, tai tapaaminen ei sovi, silloin pitäisi antaa minuutintarkka selostus miksen voi tavata ja mikä minua estä, ja milloin voin.

Parasta katkaista välit sellaiseen, jos vain voi. Minun tehtäväni ei ole opettaa normaalia kommunikaatiota aikuiselle. Minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani ja energiasyöpöt eivät sitä tue.

Samoin kuin alkoholistit, ihmisenä voin olla kaveri, mutta yhdelle sanoin lopulta, että olet tervetullut kylään, mutta selvinpäin (silloin oli pieni vauva). Ei ole näkynyt yli seitsemään vuoteen.

Mutta miten sanot tuon energiasyöpölle? 

Nimenomaan kirjoitin, että kaveriksi tai ystäviksi en päästä, mutta on ihan eri asia opetella sietämään ikäviä ihmisiä hetkellisesti. Ei niitä pakoon pääse, niitä on kaikkien meidän työpaikoilla, naapurustossa jne. Silti voi itse säilyttää kohteliaat käytöstavat eikä vajota yhtä alas ja olla töykeä.

Alan itse selittämään hitaalla ja monotonisella (mutta kovalla) äänellä indeksikorotuksista ja osakkeista.

Enpä tiedä. Ennen vanhaan (20v sitten) ihmiset kävi toistensa luona kylässä, juotiin kahvit ja höpistiin niitä näitä.

Ilmeisesti enää nuoriso ei osaa keskustella tai se ahdistaa heitä kun tätä ketjua lukee?

Ei lähetetä onnittelukortteja postissa, ei edes onnitella, ei muisteta tärkeitä päiviä/tapahtumia elämässä.

Minusta silloin ennen oli kaikki mukavemmin.

Postiluukku on nykyisin turha ovessa, kukaan ei muista eikä ketään kiinnosta.

Tähän maahan ei kannata ulkomaalaisen tulla vanhuksia tai sairaita hoitamaan kun kukaan ei ole kiinnostunut sinusta.

Tämä koskee siis kaikkia, ei vaan kiinnosta.

Ei sanota hei, päivää tai näkemiin.

Surullista ja lisää yksinäisyyttä.

Ehkä se energiasyöppö vaistoaa ne vähemmän lahjakkaat tyypit ja lyöttäytyvät niiden juttusille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanon että migreeni on tulossa, enkä valitettavasti voi jutella, kun en pysty keskittymään.

Pari energiasyöppöä tuttua on, yksi jopa kerran puhui puhelimessa ja kuvitteli että jäisin odottamaan.

Pahinta on, jos yrittää tuppautua mukaan, ei voi sanoa, että on menossa kauppaan/kirjastoon tms kun tunkee mukaan. 

Ei noille kannata sanoa, mihin on menossa, vaan että "nyt pitää mennä". Jos kysyy että mihin, vastaa "on asioita hoidettavana".

Sitten on niitä "Mihin oot menossa?" "Milloin oot menossa?"

vastaa kysymyksellä: "miksi sinun pitää se saada tietää?"

Tai sitten vaan vastaat "asioille" / "kotiin" / "pois" ihan mitä vain, riittävän monta kertaa (ja siis en itse jäisi jankkaamaan vastauksia vaan sanoisin loppujen lopuksi "mutta siis nyt mun pitää mennä, heippa" ja meen.

Täähän se onkin, että normaalille ihmiselle nuo on merkkejä, että toinen haluaa olla rauhassa, mutta energiasyöppö ei hoksaa. Vaan kysyy mihin asioille, mihin suuntaan oot menossa, ehdottaa että voi tulla samaa matkaa. Siksi nää on energiasyöppöjä. 

Parasta tosiaan on sanoa, että ei käy ja kun tivaa syytä niin pieni ystävällinen naurahdus ja "en nyt ala erittelemään", mikä tämäkin on vaikea heille hyväksyä, ja seuraa uteluyrityksiä, mutta uudelleen vain "niinkuin sanoin, en halua eritellä nyt".

Jep. Ja nämäkin voi sanoa ystävällisesti ja hymyillen ja silti tiukasti ja poistua omaan suuntaansa. Ja jos joku jankkaa, että voi tulla yhtä matkaa, niin siihen voi vastata, että "kuule kun se ei nyt käy, menen itsekseni"