APUA! Vauvan selkä ns. kaarella sylissä ollessa ja ylijäntevyydestä?
Olen viime päivinä kiinnittänyt huomiota 3kk vanhan poikamme asentoihin sylissä ollessa. Hän on tosi usein koko vartalonsa mitalta jännittynyt ja selkä jonkin verran kaarella. Ei sikiöasennossa kaarella, vaan toiseen suuntaan. Pystyasennossakin maha kantajansa rintaa vasten, vauva tuntuu aina taivuttavan yläkroppaansa poispäin kantajasta.. vaikea kuvailla.
Jonkin verran huolestuin, kun anoppi tokaisi, että vammaisilla lapsilla tavataan usein tällaista jäykkyyttä. Voiko lapsi olla muuten vaan " ylijäntevä" , vai onko syytä huoleen? Kokemuksia kaivataan!
Poika on aivan terve muuten, nukkuu, syö ym. normaalisti. Esikoistytöllämme ei tällaista vauvana ollut. Olen yrittänytt nyt rentouttaa vauvaa sylissä ollessaan ja pyrkinyt siihen, että kannan häntä selkä enemmän sikiöasennossa, kuin kaarella väärään suuntaan.
Kommentit (6)
Tyttö esim. piteli päätään jo ihan alusta asti pystyssä että olen nyt ollut pojan kanssa jo vähän huolissani että kehittyykö normaalisti kun on jo 2kk ja vielä on vähän huteraa. ;) Muistaakseni annettiin ohjeita, että ei ns. yllyttäisi tuota jäntevyyttä, eli kantaisi mielellään juuri niin kuin sanoit " sikiöasennossa" , ei selkälihasjumppaa eli mieluummin selällään lattialla kuin mahallaan jne. Tuosta ylijäntevyydestä voi olla haittaa jos tulee toispuoleisuutta motoriikassa, mutta meillä lähti toispuoleisuus itsekseen n. 5kk iässä kun alkoi kunnolla kääntyillä toisellekin puolelle.
Eli ihan tavallisissakin vauvoissa on ylijänteviä, kyllä muitakin oireita varmaan on jos kehitysvammaa olisi.
Meillä neidillä alkoi samanikäisenä suurinpiirtein tuo ylijännittäminen. Nyt on ikää 5kk ja fysioterapiassa käydään kaksi kertaa viikossa ja lisäksi jumpataan joka päivä kotona. On jo pikkaisen hellittänyt. Puklailee kaikki ruokansa, kun jännittää niin paljon. Muuten on terve ja iloinen vauva.
Kannattaa varmaan neuvolasta kysellä, että pääsisikö sitä kautta fysioterapeutille tai lääkärille, joka tarkistaa asian. Meillä kun synnyttiin keskosena niin automaattisesti aluksi jouduttiin fysioterapiaan, jonka kautta huomattiin jatkon tarpeellisuus..
Rv 35+3 syntyneellä esikoisellamme oli jäykistelyä, joka meni ohi muutamassa kuuakudessa. Vauvaa kannattaa kantaa sikiöasennossa, kädet ja jalat keskiviivaan koottuna. Vältä koskettamasta vauvan takaraivoa, se laukaisee usein jäykistelyn.
Meillä koettiin hyviksi jutuiksi sylissä hoitaminen (vaipanvaihto, pukeminen jne.) niin paljon kuin mahdollista, tai sitten tyttö kyljelleen alustalle. Tyttö ei yhtään tykännyt selälleen laittamisesta. Vaipanvaihdossa ei nostettu jaloista vaan peffan alta.
Fysioterapeutilta saa varmaan lisää hyviä vinkkejä, mutta jo tuolla oikealla kantamisasennolla pärjää pitkälle.
eli hän veti selkäänsä hyvin suoraksi sylissä ollessaan. Muutaman vuoden ikäisenä havaittiinkin lapsen olevan vammainen, kehitysviivettä oli parin kolmen vuoden verran. Selän jäykkyys saattaa siis viitata kehitysvammaan, mutta kuten tuossa muiden viesteistä huomasit, ei todellakaan välttämättä. Tuolla kyseisellä vauvalla jäykistely oli voimakasta ja havaittiin melko nopeasti vauvan syntymän jälkeen. Toivottavasti teillä kaikki osoittautuu olevan kohdallaan.
Esikoinen syntyi keskosena ja hänellä oli tuota kaarelle vetämistä. Hänellä kaarelle vetäminen laukesi vasta fysioterapian avulla. Eli kuten aikaisemmat kirjoittajat ovat maininneetkin, kannattaa välttää liikkeitä ja asentoja, jotka laukaisevat kaarelle vetämisen. VAuva kannattaa nostaa alustasta aina kyljen kautta ylös - eikä suoraa selältään. Ja esim. kantoliinassa vauva menee luonnostaan hyvään asentoon (selkä pyöreäksi).
Jos kaarelle vetäminen on voimakasta, kannattaa ehdottomasti pyytää fysioterapeutilta käsittelyohjeita, sillä niiden avulla kaarelle vetämisen saa hyvin laukaistua.
Meillä poika oli myös tosi jäntevä ja teki juuri tuota selän kaarelle taivutusta. Ei useinkaan rauhoittunut muuten, kun että kannettiin niin, että selkä oli kaarella kantajan mahaa vasten (ei kuulosta kovin hyvältä asennolta...). Pienestä pitäen halusi olla vaan seisovassa asennossa sylissä, ei sylissäkään rentoutunut. Kuitenkin ihan normaalisti kehittynyt vauva, liikkumaan oppi aikaisin. Ryömi viisikuisena, konttasi puolivuotiaana ja nousi seisomaan alle seitsenkuisena. Mutta tietysti voit neuvolassa asiasta mainita, jos huolettaa.