=|∞|= Terhokkaat viikonloppuun =|∞|=

Hitsi kun ei vaan jaksais tehdä mitään! Mikä lie yleinen väsymys taas päällä, kun olis vaan kiva maata ja olla öllötellä sängyllä :)



No, mies lähti reilu tunti sitten kolmen vanhimman kanssa työpaikkansa lasten pikkujouluun, joten olen tässä sitten nuorimmaisen kanssa kaksistaan kotosalla. Heti kun ovi sulkeutui lähtijöiden perässä, laitoin pojan päiväunille ;) Joo, oli oikeestiki hänellä jo uniaika, ettei silleen mitään :) Olen sitten tässä vihdoin ja viimein saanut laitettua noita valokuvia albumeihin - sitä mahdollisuutta onkin odoteltu jo muuan kuukausi... Ei koskaan tahdo olla aikaa/voimia laittaa niitä kuvia, kun lapset on aina sähläämässä vieressä :( Pitäis äkkiä sit valkata koneelta ja tilata jo uusia, kun nuo loppui nykyisen kuopuksen ristiäisiin... Eli reilu vuosi sitten otettu nuo kuvat! Onko ketään muita, joilla tällaiset asiat vetää retua?! ;)



Kohta pitäis ruoka laittaa tulemaan, että saadaan syödä sitten kun mies ja lapset palaavat kotiin. Ei jaksais! :( Mutta pakkohan se jotain on laittaa... Teenkin äkkiä sen ruuan tulemaan ja sitten pötköttelen siihen saakka, kunnes talo on taas ääntä täynnä! :)



Muilla sellaista, että tuntuu kuin olisi joku kestosupistus päällä? Koko ajan on maha aivan kivikova... Hmmm... Ei silleen kipeesti supista juuri ollenkaan, mutta jotenkin ällöttävä tunne on tuossa mahassa :( Ahdistaakin jo koko mötikkä! ;) Olisi se niin ihana kun sais jo oman käärön kainaloon!



Just kun noita kuvia laittelin albumeihin, ja siinä oli sitten näitä kuopuksen syntymäkuvia, niin ai että tulikin vauvakuume! :) Nyt pitäis olla tässä mammassa sitten tarmoa ja intoa laittaa vauvallekin valmiiksi vaatteet jne...



Mutta nyt sinne keittiöön...



Iloista lauantaipäivän jatkoa teille!



Nasu 36 tasan

Kateellisena täällä taas lueskelen kuinka ahkeria kaikki on ollu =) Ajattelin kanssa tässä alottaa raivaamaan paikkoja,kun laitoin muksut just ulos leikkimään.. no jos sitä kohta.



Käytiin eilen ostamassa pleikkarille se singstar peli (maailman paras asia raahata mies shoppailemaan krapulassa ja vähän huonossa omatunnossa.....) ja tais olla virheostos kun kukaan ei saa enää mitään tehtyä kun siihen jää ihan totaalisesti koukkuun ja ääni lähtee pois. Vielä kun sais jonkun lastenlaulu version ko. laitteeseen niin olisin onnellinen =) Nooh saapahan vauva kuunnella iskän ja äitin lauleskelua oikein kunnolla..



Mulla on kanssa tota mahan kiristelyä ollu,se ei oo sellasta supistusmaista vaan nimenomaan sitä että koko maha on tosi kiree ja se kestää ja kestää..



Se on jännä juttu kun alkaa loppuraskaus häämöttää niin alkaa haluta jo vauvaa ulos,vaikka päätinkin nauttia tästä toden näkösesti viimesestä raskaudesta kunnolla loppuun asti niin en mä nyt sit tiedä onko tää enää kovin nautinnollinen olotila,yks työntää jalkojaan kylkiluista läpi ja hakkaa nyrkeillä virtsarakkoa =) Nooh ei kellään enää montaa viikkoa jäljellä ole..



Nyt menen ahkeroimaan niin tulee itsellekin hyvä mieli..



T:Isa ja masukki 33+6

Saunassa käyty ja tyttö laittettu sänkyyn, toivottavasti nukahtaa pian, kun meni vähän myöhäiseksi. Mie oon nyt saanut aika hyvin joululeipomiset ja -syömiset tehtyä pakkaseen, sen minkä nyt voi etukäteen tehä. Eilen leivoin taatelikakun ja tein porkkanalaatikon, tänään leivon joulupullia (lussekatter) ja tein lanttulootan oottamaan aattoa. Enää tarviis tehä karjalanpiirakat ja sit vois tää jouluilu olla siinä. Viime viikonloppuna tein joulutortut ja piparit tuli tehtyä aikoja sitten. Eikähän myö näillä eväillä pärjätä. :) Vielä kun sais lahjat ostettua miehelle ja mammalle, niin sit alkas olla ihan hyvä.



Emma: pikaista paranemista teille! Mie vaan pien peukkuja ja toivon, ettei meidän tytölle tule 1,5 viikossa tautia, kun 19. pvä on korvien putkitus ja kitarisojen poisto.



Zatu: toivottavasti siulla ei uusi, ei tää kovin hauskaa ole. Stressi päällä joka viikko, kun tuloksia ootellaan.



Nenn: teillä on tosi kaunis peti vauvalle!



Tuttipulloista: eiköhän niitä voi käyttää useammalle lapselle. Pitäähän ne kuitenkin tässä alussa steriloida.



Tarvikkeista: myö ostettiin tänään vauvalle varalle semmoinen ultivent-pullo, jos sitä sattuu tarviimaan. Toivottavasti kuitenkin pärjätään pelkällä tissillä, mutta jos tulee menoa, niin voi sit lypsää talteen. Ostettiin myös pikkuruisia vaippoja. Pestäviä liivinsuojia vielä etsin. Viimeksi käytin kertiksiä, mutta niitä kun menee niin kauheesti alussa, niin vois olla järkevämpi ostaa noita pestäviä.



Esikoinen oli niin hassu. Kun sille kerrottiin, että tuttipullo on vauvalle, eikä hänelle, niin yritti navan kautta sitä pulloa tarjota vauvalle. :) Toinen hassu juttu, kun miun napa on nyt ihan pullahtanut ulos, niin esikko leikkii, että se on vauvan ovikello ja painelee sitä ja sanoo pimpom. :) Kait se oottaa, että vauva tulis ulos leikkimään. :)



Mutta nyt pitää mennä nostamaan koivet kohti kattoa hetkeksi, kun on koko päivä mennyt jalkeilla. Voikaa hyvin!



T: Monttu 36+1

[color=violet]Täällä on tunteet pinnassa ja helposti itkettää, liittyy varmasti tähän raskauteen kun en yleensä itke joka asiasta, mutta nyt kaikki tunteet nostavat kyyneleet silmiin. Lähetin just meiliä anopille siitä kuinka tärkeä hän on ja kiitokset siitä että aina jaksaa auttaa ja olla läsnä, ja itkin samalla kun kirjoitin. Mun oma äiti on alkoholisti ja totaalisesti poissa mun elämästä, viiimeeksi nähtiin elokuussa. Onneksi on ihana anoppi, vaikka onkin rautainen nainen ja sanoo välillä vähän pahasti, niin vuosien saatossa olen oppinut että sen esiriipun takana on kultainen sydän =)



Anoppi hoiti tänään kaikki neljä lasta 10:stä aamusta seitsemään illalla. itse on sairaseläkkeellä ja selkä on ihan paskana, mutta aina jaksaa auttaa muita! Oltiin shoppailemassa miehen kanssa koko päivän, ja löydettiinkin melkein kaikki lahjat. Käytiin syömässä fransmannissa ja söin aivan upeen hyvää pekonihärkää ja valkosipuliperunoita!



Vauvalle en vieläkään saanut ostettua haalareita, kun ei löydy neutraalin värisiä ja oikeaa kokoa. Miés tarjoutui hakemaan synnytyksen jälkeen kun tiedetään oikea väri, mut mä tietysti pelkään ett ne loppuu kesken ennen sitä. No ostin vaippoja, tutteja, liivinsuojuksia ja vanupuikkoja jne.



Kiitokset kaikille koria kehuneille, se kankaan rypytys (näyttää letitykseltä mun mielestä) on anopin suvussa kulkeva käsityötaito josta mulla on salassapitovelvollisuus. Olen tehnyt uuden korin joka toiselle lapselle, eli tää on kolmas kerta kun uusin kankaan. Kori on perinnekori ja rottinkia. Kun itse näin kuvan tollasesta korista ekaa kertaa, ihastuin aivan lähtemättömästi =) Se on kyllä vähän kuninkaallinen ilmestys, eli sopii hyvin pikkuprinssille ;) (no, tai prinsessalle =))



Ceciliah: laitoin sun viestis muistiin, tarkistan sitten menikö oikein =) Saa nähä onko se poika, tänään mun tuttavani sanoi että ihan ilmetty poikamaha kun on niin pystyssä =) No pianhan se nähdään!



Elinalle sun unesta, mun unitulkintani on lyhyt ja ytimekäs, tulipalosta unelmoiminen tarkoittaa rahaa, mitä punaisempi tuli sen enemmän rahaa =) Eli nyt vain odottamaan sitä!



Fable: onneksi vauva on nyt oikeinpäin, pidetään peukkuja että pysyi niin!



[color=blue]Ja vielä Marialle tuhannet kiitokset parhaimman koskaan syömäni pannukakun reseptistä, mieskin käsi kiittää ja kertoa että oli juuri niin hyvää kun on kehuttu. Suositteen!



Nyt en enää jaksa tehdä mittään, voikaas hyvin äidit näin lauantai-iltana!

Ei ollut sentään vielä seuraavia vauvauutisia pinossa, nyt niitä saapi sitten alkaa odottelemaan aina kun koneen avaa :)



FABLElla oli tosi ihania neuvolauutisia!! Tässä se nähdään, että aina tulee murehdittua etukäteen sellaista mikä ei ole tapahtunutkaan... Aika kovastihan tuo vauvan kasvutahti oli hiipunut käyrällä loppua kohden, mutta varmasti alkaa jo tilanahtautta olla masussa. Hyvähän se onkin, ettei tarvi ihan jättiläistä synnyttää :) Ja tosi mahtavaa, että oli sittenkin rt, ei varmastikaan enää lähde kääntymään!



Mulla oli eilen vika työpäivä ja olihan se vähän haikeaa, kun nyt ei varmaankaan tule heti äippälomalta suoraan mentyä töihin, kun on kaksi pikkuista. Ja toisaalta ehkä sitten aikanaan kiinnostaa jo ihan uudet haasteet, olen ollut samassa työpaikassa " jo" viisi vuotta (miinus vuoden äippäloma)... Nyt sitten vaan kovasti tekemään listaa, että mikä kaikki on tekemättä joulun tai vauvan tiimoilta! Mutta eiköhän sitä tule myös levättyäkin, ainakin sitten viimeisinä viikkoina.



Käytiin tänään esikon kanssa leikkimässä parhaan kaverinsa luona. Mikä voisi olla suloisempaa kuin kaksi 1v 9kk tyttöä leikkimässä keskenään :) Tähän asti ovat enemmänkin touhunneet omiaan (paitsi tietty sama lelu on kiinnostanut aina molempia), mut nyt ovat selvästi hoksanneet miten mukava kaverin kanssa on juosta ympäri kämppää ja jutella omia höpinöitä. Tytön äidillä ois tänään la, mut eipä pikkusisaruksella tuntunut olevan vielä mitään kiirettä ulos yksiöstään :)



Täytyykin käydä kurkkaamassa Nennin kuvia, kun ootte niin kehuneet! Ja pitäis itsekin saada edes masukuva otettua, oon ottanut tässä raskaudessa vasta yhden kuvan, on mennyt hieman " vasemmalla kädellä" koko raskaus...



Ei muuta kuin hyviä vointeja, terhot!



ariella ja paavo rv 33+0!!

[color=darkviolet]Jäi kaiveleen mieltä, mikä ei tässä olotilassa mikään maaliman kaheksas ihme oo, jos niin käy. Käytiin mun systerillä.

Otti puheeksi, että meinaanko laittaa akan hoitoon ku vauva on tullu. Aattelin sen olevan " kevyt" heitto vaan, mutta alko sitten samaan hengenvetoon selittään että sen mielestä ei kuulus hoitoon viiä :O

Tuli jotenkin sellanen olo niinku pitäs kauheesti alkaa sille perusteleen miksi teen niin tai näin. Ja sitä jäi tosissaan oottamaan.

Meni hetki, että sain koottua ajatukset, koska en ois osannu moista odottaa. No ohan meillä ikäeroo yli 10 vuotta, mut silti. Saahan jokaisella omat mielipiteet olla ja pitääkin. Kävi vaan niin hyvin ilmi rivien välistä, että pikkusysteri tekee nyt väärin.

Ensin mitenkää sen kummemmin itteeni tuota ottanu, mut sitä ku myöhemmin kelas niin hihat alko kärventyyn.

Sain kyllä sanottua mitä mieltä oon, että akka on jo niin iso että tarvii ikästään seuraa. Munhan pitäs koko ajan olla käyttämässä sitä " naapureilla" ja kerhoissa (joita täällä ei oo nimeksikään). Systeri tähän jotenki, että mutta sillehän riittää se vauva :O

Niin no ehkä, jos kyse ois parivuotiaasta. Tai että ikäeroo maksimissaan jotai 3 vuotta. Mutta että melkeen viis. .

No--- näkemyserohan tää on. Ja jokanen toimii niinku parhaakseen näkee. Ehkä mua siksi jäi tää kaihertaan, ku sanojana isosysteri jonka kanssa yleensä ei tuu sanomista mistään. Ja etten ois halunnu välttämättä tuota mielipidettä kuulla.

Kumma kunnei oo missään vaiheessa mittää sanonu mun tän hetkisestä tilanteesta eli että oon kotimamina ollu jo elokuun alusta asti ja akka virikehoidossa. Tää on kai käsittääkseni eri asia.

Mun pääkoppa on nyt aikalailla tyhjä kai siellä ei tän enempi harhailevia mietteitä asian suhteen ollukkaa. Onneks ne ei nyt enää siellä paina ;)

Kuten joku muukin yks päivä sano, että ihanaa ku nää sivut on olemassa ja tänne meiän kasautumaan voi aina purkaa huoleti kaikki mielessä pyörivät mietteet.

Nyt jyrsin ompun ja meen lukemaan kirjaa tai vaan taputteleen masua sänkyyn. Kauniita unia kaikille.

Vielä hereillä...



En olekaan pariin päivään käynyt täällä edes lukemassa mitä olette kirjoitelleet... :)

Yleensä kuitenkin käyn edes lukasemassa vaikken ite mitään kirjoittaiskaan.

Täällä on muillakin ollut huonoa mieltä ja itkuisuutta ja varsinkin herkkyyttä...

Mulla oli myös eilen. Alkoi sellanen älytön ahdistus... Ahdisti kaikki. Mut sit kuitenkaan en oikeastaan tiennyt, että mikä se syy oli.

No mies siinä sitten yritti vähän lohdutella ja silitellä. Mutta vaikeetahan se on kun ei tiedä että mikä mulla on hätänä... Kun en just itsekään sitä tiennyt.

Siinä kun sitten sai vähän makoilla ja itkeä pahat mielet pois, niin kyllä se vähitellen alkoi helpottaan... Ja sit oltiin vuokrattu leffa: Skipataan joulu, joka oli juurikin sopivanlainen hömppä siihen väliin, niin sitten se olo siitä paranikin !

Jotenkin se olo kyllä liitty tohon synnytykseen. En oikein tarkalleen tiedä, että miten, ja miks se sillee yhtäkkii tuli sellanen.. Mut synnytykseen se liitty.

Mut kai se on ihan normaalia läpikäydä tunteita. Ja valmistautua synnytykseen. Ja pelätäkin sitä. Varsinkin ku on eka lapsi kyseessä, nii eihän sitä oikein voikaan muuta kun pelätä ja jännittää, ku ei tiedä mitä on edessä. Ja siihen on enää niiin vähän aikaakin. IIK!



Tänään sitten onki ollut parempi päivä. Oon silittänyt vauvan vaatteita. Ja eilen koottiin yks vetohylly... Tai sellanen... Mihin laitoin sit niitä vauvan vaatteita ja tavaroita kans.

Jotenkin päivät vaan menee niin nopeasti, että tuntuu ettei saa mitään aikaseks... Eikä kerkee mitään...

Hyvä just jos koneelle kerkee.



Enää kaks viikkoo. Sit alkaa äitiysloma. Huoh. Ihanaa. Alkaakin oleen jo niin väsynyt. Että tekee se lepo hyvää. Ja se, että saa omaan tahtiin ja hissukseen esim. nousta. Ettei tarvii aamulla aikasin vielä olla missään....

Mut pari viikkoa menee nopeasti. Ja sit onkin jo joulu....



Mitä kaikki tekee jouluna...Ootteks niinku isolla porukalla, jotenkin suvun kesken, vai ihan oman perheen kanssa..?



Me mennään aamulla aina mun papalle joulupuurolle. Sit mennään miehen vanhemmille syömään ja oleskelemaan. Sitten illemmalla mennään mun perheen luo syömään(jos vielä sitten jaksaa :) ) ja oleskelemaan...



Tänä vuonna haluan kyllä mennä joulukirkkoon. Ku en oo siellä ikinä ollut. Viime vuonna oltiin kyllä menossa. Mut mentiin vähän myöhässä ja se oli aivan täys. käännyttiin sit takasin. On ne yökirkot niin suosittuja.... :) mutta toivottavasti tänävuonna paremmalla onnella... :)

Onkos muilla kokemuksia tollasista jouluyönä pidettävistä kirkoista? Onko ne tunnelmallisia, vai tylsiä...?





No nyt tässä tätä juttua jo onkin... Huomenna varmaan taas uudelleen...





HYVÄÄ YÖTÄ!!!







Myrtti-rv32+5

[color=#556B2F]Mä sain äsken vasta piparkakkutalon valmiiks ja kuvan blogiin..

lapset hyyty ennen äitiä, tai no, komensin ne nukkumaan..Puolivälissä talon teon tuli olo, että pirskatti kun taas piti tällänenkin keksiä tehä..mutta lapset tykkää..ookoo,mäkin :)



[color=473C8B]Täällä kans tuli aamulla itku, tuli vaan olo,että en oo mitään muuta ku siivooja,ruokkija,perässä juoksija ja auto kuski.. :(

mitään omaa elämää ei juuri nyt ole..

Sitten alkoi ahdistaa,että kui sitä ehtii yhtää mitää kun nytkin on aikataulut tiukkoja lasten kanssa..HUOH..

Noooh, kyllä tää tästä.

Ahdistaa nää mun kivut ja tänäänkin vaivanneet huonon olon kohtaukset,ihan vetää veteläksi ja pukkaa hien pintaan.

kaupas ei olis jaksanut seistä sekuntiakaan kun kohtaus tulee..

En tajua, johtuuko sokerien sekoilusta vai mistä??

ikään ei oo ollu moista..



[color=8B0A50][b]nenn:[/b]Hyvä jos maistui, siihen tulee kyllä niiiin ihana pinta !



[color=8B4500]No joo, jos tosissaa menis naama ja hampi pyykille..



Niin,katsokaas mun ukkokaa ei oo kotona, on lätkäporukan pikkujouluissa,saa nähä millo tulee :) ???



[color=8B2323][b]Maria ja himpula 35[/b] tasan ,näin kun ollaan sunnuntain puolella

Kyllä väsyttää!!! Meidän poika päätti herätä eilen ja tänä aamuna " vähän" aikaisin klo 5.30. Jotakin mun täytyy keksiä, jotta unet riittäisi edes 6:een. Nukahtaa yöunille kuitenkin vasta 20-20.30, niin eihän tuohon yöaikaan paljon tunteja jää noin pikkuiselle ihmiselle. (no nukkuu kyllä päikkärit)



Nennille: on kyllä todella kaunis se vauvan kori.



Hih, hih täähän on hauskaa kun yrittää jotain ajatuksia saada tähän kirjoitettua, niin pelkkiä kirjoitusvirheitä saa aikaiseksi. Tekis mieli mennä nukkumaan, mutta nukkukoon nyt mies sitten, kun kerran jo nousin pojan kanssa.



Hyi nyt täällä haisee, täytyy mennä pojan kanssa vaipan vaihtoon.



Taneli+perttuvauva 36 tasan!

Se on jännää, miten tuo yks ja sama asia jaksaa jakaa ihmiset tyystin kahtia ja aiheuttaa riitoja ihan perheiden sisälläkin. Joku intohimokysymys vissiin... Pahaltahan se tuntuu, kun joku oikein läheinen ihminen noita kommenttejaan rupeaa jakamaan, mutta hyvää he kai vaan yrittävät ymmärtämättömyydessään tarkoittaa. Oma äitini esimerkiksi veti eilen herneet nenään, kun sanoin, etten missään nimessä halua epiduraalipuudutusta synnytyksessä...



Mielestäni viisivuotialle ei pelkästään vastasyntyneen seura riitä. Eihän se vielä leiki, laula ja loruttele... Vauvan syntymän jälkeen esikoinen varmasti etsii entistä enemmän sinusta sitä leikittäjää ja mistä kummasta sulta sitä aikaa aikaista enemmän löytyisi, kun kuopuskin rinnalla tuhisee ja vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Miksi ihmeessä sun siis pitäisi akka siinä kotona lojumassa pitää? Tilanne olisi toinen, jos ikäero olisi huomattavasti pienempi, mutta viisi vuotta on kuitenkin aika paljon ja viisivuotiaalla tosiaan on jo aivan toisenlaiset tarpeet kuin pienemmillä lapsilla. Jos ja kun kaverit ovat siellä hoitopaikassa, niin miten ihmeessä se voisi lapsellesi haitaksi olla, että siellä osan päivästään viettää?



Asiassa on toinenkin puoli, jota kukaan ei ole tuonut esiin, mutta jonka itse totesin aikoinani. Kerranhan meillä oli puhetta koulukiusaamisesta ja uskon, että mun kiusaamiseni osittain johtui siitä, ettei mulla ollut niitä esikouluaikaisia kavereita niinkuin muilla, vaan ilmestyin tyhjästä suoraan ekalle luokalle, jolloin kaverisuhteet muilla lapsilla oli luotu jo. Olin varmasti vielä hieman pikkuvanha ja ujokin, kun ikäisteni seurassa en kauheasti ollut aikaa viettänyt ja sosiaalisuuskin sitä myöten oli hukassa. Määrätynlainen eristys voi siis kulkeutua ihan kouluelämään saakka, jolloin se on jo huonompi juttu.



Kyllä lapsi tarvitsee ikäistään seuraa ja jos sitä ei kodin kupeessa ole tarjolla, niin silloin se mielestäni pitää hakea jostain muualta. Miksi ihmeessä noita päiväkoteja ja hoitopaikkoja kommentoidaan aina, niinkuin ne olisivat jotain rangaistuslaitoksia ja lapset siellä vain pakosta ja kärsien? Jos lapsi joskus valittaa, ettei hoitoon halua mennä, niin useimmitenhan on kysymyksessä ihan samaa uhmaa ja protestointia kuin kaikissa muissakin asioissa; en halua syödä, en halua pestä hampaita, en halua mennä kauppaan, en halua mennä nukkumaan, en halua siivota lejuja pois lattialta jne. Jos hoidossa on joku ihan todellinen ongelma ja tilanne jatkuva, niin sehän tietenkin on otettava päätöksenteossakin huomioon.



Ja lopuksi; olisiko viisivuotias riittävän vanha ja kypsä ymmärtääkseen oman parhaansa ja sitä mukaa valmis tekemään päätöksen ajankäytöstään ja päivän ohjelmastaan? Tai olisiko joku ulkopuolinen ihminen parempi asiantuntija sinun perheesi suhteen kuin sinä ja siten oikeutettu päättämään sinun ja sinun lastesi elämästä? Ei mielestäni ja se tulisi jokaisen ymmärtää ennenkuin ryhtyy ainakaan arvostelemaan ja tuomitsemaan kanssaihmisensä tapaa hoitaa asioitaan. Tuskin sekaantumista itsekään purematta nielisi.



Luota omaan itseesi ja kykyysi toimia omien lastesi parhaaksi. Toivottavasti myös siskosi ymmärtää olla omaa mieltään, omassa hiljaisessa mielessään, vaikka kuinka sinun parastasi ajattelisikin, sillä sinähän et voi olla velvoitettu toimimaan hänen ajatustensa mukaisesti. Kysymys kuitenkin on hieman isommasta asiasta kuin sopivan mekon tai kivojen kenkien valitsemisesta ja silloin valinta on vain teidän; sinun ja miehesi.

¨c¨

Sunnuntaita!



Meillä aloitettiin eilen tehtailemaan joulukortteja oikein urakalla. Projekti on vielä kesken kun esikoinen 5 vee ei jaksa kerralla montaa korttia koristella; piirtää poroille ja lumiukoille naamoja...ilmeisesti liian ykstoikkoista hommaa ja taiteilijan näkemyksiä rajoittavaa toimintaa.



NASU:

Täällä myös yksi valokuvafriikki. Tilasin tuossa juuri vuoden ajalta parhaat otokset (795 kuvaa) kuvien albumiin liimaamisen aloitin n. 3 vko:a sitten. Laitoin ensiksi esikoisen albumiin ja nyt pitäs vielä loput (suurin osa) jaksa järjestää albumeihin. On siinä karmee homma, mutta must on ihanaa, kun kuvat on siististi albumeissa ja aikajärjestyksessä. Niitä on ihana selailla jälkeenpäin aina uudestaan ja uudestaan. Meillä esikoinen tykkää kanssa lueskella tuota omaa albumiaan ja muistella vanhoja tapahtumia :) Uskoisin, että tammikuussa sitten tulee räpsittyä kuvia tuosta uudesta tulokkaasta, joten tämä kuvaerä pitäs saada järkättyä sitä ennen!



ZATU:

Olen sun kanssa täysin samaa mieltä tuon hoidon suhteen, kun esikoinen on kerran noin vanha. Meillä esikoinen 5 vee jatkaa vielä tammi-helmikuun joka päivä hoidossa. Keväällä maalis-kesäkuussa vien kolmena päivänä viikossa. Syksyllä sillä alkaakin jo eskari, joten mun mielestä ei ole järkeä ottaa häntä pois hoidosta. Tykkää ihan älyttömästi käydä siellä ja mikä parasta päivärytmi toistuu samanlaisena; ulkoilut, ruokailut, leikit ja kamut. Uskon, että tuon ikäiselle hoito on virikkeellisempi ympäristö kuin koti, jossa uupunut hormonien sekoittama äiti koittaa urheasti leikittää ja tyydyttää 5-vuotiaan tarpeita imetyksen ja vaipan vaihdon lomassa. Olen sitä mieltä, että mikä tekee minusta paremman äitinä, niin se olkoon sallittua! Älä ainakaan ala itseäsi nyt soimaamaan suotta.l



Äitee ja Aatutar 33+2

[color=darkviolet]Touhukasta päivää vaihteeksi vietetään. Eilen ei saanukkaa mittää aikaan. Tänään heräsin jo kuuelta. Muistin siinä sitten vessareissulla, ett eilisillan pyykit oli viel koneessa :O Tietenki virkustuin pyykkien laiton jälkeen niin, ett ois ollu turha kehrätä unta.

Tuli sitten luettua kirjaa ja vähän muutakin ;) Akkaki heräs johonki likempänä kasia ja sit onki oltu virallisesti hereillä. Kirjottelin lastenohjelmien aikaan työhakemusta. Ihme kyllä sain keskityttyä, vaikka nyt on olkkarissa tää rakkine.

Huomenna käyä viemässä hakemus ja ootella sitten tapahtuuko mittää.



[b]Nasu [/b]mä oon kuullu kaverin kaverilla olleen jotai ihme " kesto" supistusta tai sillä oli tosiaan ollu masu pinkeenä koko ajan.

Valokuvista niin mä en ihan kaikkia koneella olevia halua albumeihin. Mut pakko myöntää, ett toisinaan kuluu pitemmän aikaa, että saan aikaseksi järkättyä kuvia. Koneella en halua säilyttää pelkästään, koska jos rakkine tilttaa. .enkä cd:lle oo kokenu omaksi hommaksi niitä tallentaa. Oon kai vanhanaikanen, ku albumit pitää olla :)



[b]Monttu [/b]mikä on ultivent-puteli? Joku uutuus kai mistä en oo kuullu vielä. Ihana nuo napa-ovikello :D kaikkee ne lapset keksii.

Systerin 3vee poitsu kysy eilen miksi se vauva on masussa. Sanoin, että sen pitää kasvaa siellä. Onneksi ei alkanu tarkentaan ja kysyyn miten on joutunu sinne, vaikka saatto olla ett sitä tarkotti.

Silitteli masua ja ensin kommentoi " MAHA" (rivien välistä, ett onpas iso), sitten kohta, että " hiano maha" :)



[b]Nenn [/b]hienoa, että oot päässy ukkos kans kahestaan shoppaileen :)



[b]Myrtti [/b]mä en oo koskaan käyny joulukirkossa, nyt oli ukon kans siittä just puhetta. Kirkon remppauksen jälkeen ei oo käyty siellä kunnei mitään juhlia tai surullisia menoja oo ollu lähipiirissä. Ukon kommentointi oli vaan noista joululauluista, ett ne laulaa niin hitaasti ettei tykkää. Voi olla, ett jää sit käymättä.



[b]JouluG[/b] omalla perheellä eli kolmestaan (vai pitääkö sanoa neljästään) ollaan aatto. Lahjakassit vaihetaan ennen aattoa, joten ei tarvi höntätä aattona missään. Hautuumailla käydään. Pyhäpäivinä sitten käyään mummoloissa.



[b]Maria [/b]voisko nuo kaupassa tulevat tuntemukset johtua muuten päällä olevasta ahistuksesta, josta sanoit?

Kotiutukos ukko ihmisten aikaan kotio? Nyt tieten vaatii hyysäämistä :)



[b]Chicca ja Mieletön[/b] niin kyllä systeri suht nätisti kai toi oman mielipiteensä julki. Jokainen tosiaan tekee niinku oman perheen parhaaksi näkee. Systeri on perhepäivähoitaja ja kai näkee monenlaista vanhempaa ja kai osaksi ammattinsa puolestakin tuon otti puheeksi.

Mua ihteeni ei liikuta miten muut toimii. Jokainen on varmasti lapselleen se paras äiti ja isä, vaikka kaikki ei samaa kasvatuskaavaa noudattaskaan. Onneksi ei tarvinnu riitaa haastaa, molemmat sano omat mielipiteensä ja siihen se jäi, ku kumpikin oli erimieltä :) Turha oli alkaa sen kummemmin siittä vääntään. Tympäsi sitten vaan myöhemmin, ku en ois yhtään uskonu omasta systeristä tuota.



Joulukortit vein postiin. Omalle kylälle mitä on kortteja niin on ollu tapana aina likempänä aattoa käyä ilta-ajelulla ja jakamassa kortit kavereille.

Akan kans oltiin pihalla, ukko on taas rankametässä. Nyt ei sentään saja. Sitten tehtiin akan kans vähä askarteluhommia. Kangasvärillä sai rinsessa painaa kämmenien kuvia pariin käsipyyhkeeseen. Ne menee äitille ja sen ukolle lahjaksi. Akka ihmetteli miksi tehään lahjaksi.

Sanoin, että jouluna saa muutkin ostaa lahjoja läheisille tavallaan auttaa pukkia ja tonttuja. Ei tarvi pukin kaikkia lahjoja hankkia. Oli vissiin hyvä vastaus, ku tyyty vastaukseen :)

Alkaa keittään päiväsumpit ja laittaa akka unille. Jos sitten sais aikaseksi tehtyä jääkaappiin muhimaan suklaapiparitaikinan.



Z ja peipi 33+2

Tänään vähän parempi ilma ja oltiin muksujen kanssa pitkän ulkona, nyt vetelevät päikkäreitä molemmat. Mun pitäis siivota mut kone vetää puoleensa enemmän :D



Kaikki hyvin masu rintamalla, ei valittamista. Enää ei supistele samaan malliin kuin ennen, ehkä tää " hiljais" elo kotona on auttanut. Nyt sitten jaksaa kierrellä kaupoissa enemmän ;)



Sain eilen jopa osteltua vauvalle tutteja ja vaippoja ja itselle uudet imetysliivit ja liivisuojia. Alkoi paniikki nimittäin iskemään. Toissa päivänä sain kuulla että kaveri sai tytön rv 36 ja yks toinen tuttava/ ystävä sai marraskuun alussa ja sekin reilusti ennen aikasesti rv 35.

Vielä pitäis saada sänky kotiin ja pestyä vaatteet ja vuodevaatteet, niin silloin olis valmista vauvalle.



Olin ostoksilla pe äidin kanssa ja ostin pojille joulukalenteriin kirjan siitä kun vauva tulee taloon, siis siitä hetkestä kun äiti tuo vauvan kotiin ja isoveli saa olla mukana hoitamassa vauvaa. Toivottavasti tykkäävät siitä. Sen nimi on den busiga bebben kommer hem. Vaikutti ainaskin ihan kivalta.



Zatu - älä kuules välitä mitä ISOsisko sanoo, mäkin aion jättää esikoisen hoitoon puolpäiväisenä vaikka jäänkin kotiin. Poika on nyt 4.5v. Oon mäkin saannut kuulla kommenttia asiasta sekä tuttavilta että vierailta. Aluks harmitti asia mut nyt en enää jaksa välittää. Onneks on niitäkin jotka ymmärtävät. Kakkonen alkaa samassa tarhassa ens syksynä, tässä tarhassa on ikäraja 3v ja tässä tarhassa puolet (8) lapsista on puolpäiväisiä juuri sen ikäisen lapsen suuren seuran tarpeen toiminnan tarpeen vuoksi.



No, ei me sitten saatu vesirokkoa vaikka kuinka yritettiin :/ olisin niin mielelläni sen halunut pojille nyt. Eipä kait se hakemalla oikein saa.



Nyt tää äiti menee huilimaan.



-MM- ja baby rv33+2

[color=8B4500][b]Zatu:[/b] : Voi olla, pelkäänkin ,että onkohan tuo taipumus paniikkikohtauksiin perinnöllistä??

Muistan ,kun isä sai ekan kohtauksen juuri joulun alla ,kun olin jotain 12v...

se oli ihan kauheaa,kun ei tiedetty mikä on. Isällä ihan naama vääntyi oudoksi, ambulanssilla vietiin sairaalaan tutkimuksiin.

Isä ei vieläkään tykkää jouluruuhkista,en ihmettele..

Mutta toisaalta,tuo huono-olo on tullut myös kotona.. tänään taas ei oo yhtää mitää,vaikka oon valvonu yöllä ja nyt touhunnut tätä etana vauhtiani pitkin taloa.. :D



Juu, tuli se ukko kotio puoli neljän maissa, oli saanut lahjaksi s-koon polvituen,(oli just ja just menny käteen !) niillä on tapana ostaa n.10¿ arvoinen lahja toisilleen,oli ollu prinsessa peiliä yms lahjoina, itte se osti halpa-hallista jumppa pallon :DD



Ei oo tarvinnu sitä passata, ilmoitin sille jo eilen ,ett multa on turha oottaa palvelua ja sympatiaa, nukku kylläkin puol yhteen :)



[b]Maria ja himpula 35+0

että meillä on ainakin kulkenut paniikkihäiriö naispuolisilla sukulaisilla.. äidilläni ja siskollani on myös siis paniikkihäiriö. puhjenut aina jossain tietyssä elämänvaiheessa. oma ensimmäinen kertani oli kaoottinen (onneksi olin töissä ja hoitohenkilökuntaa ympärillä rutkasti :)) ottivat sydänkohtauksena valvontaan. onneksi kokeet paljasti, ettei mitään vikaa ollut sydämessä.

Kävin kaupungilla jouluostoksilla ja meno oli kyllä melko vaivalloista. Pari sataa metriä kerralla raahustettuna oli jo liikaa ja muutaman minuutin välein piti lukua ottaa ja levätä. Lahjatkin jäi ostamatta ja mukaan tarttuivat vain kahdet imetysliivit (Lindexiltä -25%) ja purkillinen maitoa... Esikoisen kanssakin meni haraukseks, kun komenteli mua kaiken aikaa ja vaati mitä turhimpia omituisuuksia ostettavaks tai toteutettavaks. Kun on oma olo hieman huono, niin kärsivällisyys kyllä pomppaa ikkunasta ulos aika nopeasti sekin. Pakko oli tulla kotiin höyryämään ja laittaa filmi muksulle pyörimään, jotta ees vähän pinna löystyis. Syntyis nyt vaan pikoihin tämä Hercules, kun vie multa aivan kaiken voiman, kärsivällisyyden ja tilan sisuksista :-(



Tuo hoitoasioista kommentoiminen tuli kyllä ihan yleisesti puhuttuna, eikä pelkästään kommentiksi Zatun viestiin. Oon itse takunnut useastikin samasta asiasta useammankin ihmisen kanssa ja joutunut puolustelemaan omia valintojani ja jotenkin mulla vaan menee helposti paatoksen puolelle tuo vouhkaaminen... Toivottavasti kukaan ei pahastunut!



( . ) Kävin eilen saunassa ja se sai aikaseks muutamia mojovia supistuksia, mutta yöksi ne sit yllättäen loppuivatkin kuin seinään. Menkkakivutkin tulevat ja menevät ilman ennakkovaroituksia. On jo ruvennut tuntumaan siltä, että voipi mennä useampi viikkokin tällä lailla, ennen toisitoimiin pääsyä. Joulunrakentelu kyllä jää tänä vuonna jollekin muulle, vaikka aiemmin olen aina itse kaikki tehnytkin. Täytyypi yrittää olla armollinen itselleen ja ottaa kaikki liikenevä apu vastaan tässä tilanteessa. Tulee (kai) se joulu ilman hirveätä hillumistakin.



Jos taas jatkais viimeisten laatikoiden purkamista, jotka ovatkin ne kaikkein inhottavimmat; ne sekemetelisopat, joihin on tungettu kaikki sellainen krääsä, jonka luonteesta ja kohtalosta ei ollut oikein selkeää kuvaa pakatessa. Arvatkaapa vaan, onko sitä vieläkään?

¨c¨& Hercules 36+3

Kyllä on nuutunut ja väsynyt olo. CHICCA...ymmärrän sun olos täysin, mulla on kans mitta täynnä tätä kömpelyyttä ja vaivalloisuutta, supisteluja, jotka estää normaalin elämän jne...



Kävin eilen kans jouluostoksilla ja on se kumma ettei saa hoidettua vaan asioita kuntoon. Miehelle etsin kuumeisesti lahjaa, no, pari juttua löytyi, mutta oon etsinyt sille yhtä sellaista mitä ei nyt näytä löytyvän. Ja koko reissun maha oli aivan kivikova ja supisteli, alapäähän vihloi ja sattui tosi inhottavasti. Ei millään pysty normaalivauhtia käveleen ja kai mä oon jo sellainen näky tuolla, että toi varmaan synnyttää ihan justiinsa.



Mulla on ollut kans siipi maassa, eilen oli riitaa miehen kanssa. Aivan typerästä asiasta se hermostui, eikä anteeksi ole pyytänyt. Olin järkkäilemässä sen vaatehyllyjä, kun sillä on tapana sotkee ne niin että kaikki vaatteet on huja hajan ja sinne on tosi inhottava laittaa puhtaita vaatteita kun entisetkin pursuilee lattialle. Sukka ja alushousukorista löytyy mm. vasaroita ja muita työkaluja, jotka se vaan tunkee sinne kun ei jaksa pistää työkalujen joukkoon. Siinä sitten aattelin, että äkkiä hoidan tuon homman alta pois, kun olin saanut pojan nukkuun. Ja mitä vielä äijä veti sellaiset herneet nenään siitä, että minä siivoon sen hyllyjä. Asiasta josta olen sanonut kymmeniä kertoja mutta mitään ei ole tapahtunut. Se oli sitä mieltä että minä haastan riitaa ja pengon sen tavaroita ja rupes tempoon vaatteitaan muovipusseihin ja että vie ne työmaalle. Siis ?????. Olin aivan pöyristynyt tuosta kohtauksesta ja niin paha mieli tuli kun aikomus oli vain auttaa. Vituttaa koko äijä taas niin, että ette usko. Kai silläkin on väliin hermot kireellä, mutta ei sen tollai tarvis käyttäytyä. Etenkin kun minä se meillä olen se, joka tekee melkein kaikki kotihommat. Se tekee vain jos erikseen pyytää, usein silloinkin pitkin hampain ja sen näköisenä, ettei kiinnosta. No, viime yönä meni taas myöhään kun itkeskelin kans kaikkee ja koko yö meni taas siinä, että tunnin kahden välein vessaan. Tuossa äsken otin sitten torkut ja mies on näköjään lähtenyt pojan kanssa jonnekin. Että sellaista episodia täällä meillä.



Tänään vein pojan elokuviin katsoon Viirua ja Pesosta. Ihan kiva elokuva oli ja poika tykkäsi kovasti. Jaksaa hyvin istua elokuvan ajan paikallaan ja rouskutella popcorneja. Nyt iltapäivällä onkin sitten supistellut taas ja sellaista inhottavaa menkkajomotusta ja alaselkäkipua.



Hoitohommista sanon sen verran, että meillä on tilanteena, että poika jatkaa hoidossa kolmena päivänä 5h kerrallaan. Nyt ainakin seuraavat 5kk. Pääsyy on juuri toi ikäisensä seura, johon poika on tottunut tässä syksyn mittaan. Meillä päin on kans huono kerhotilanne. Yksi kerho on, mutta se on sellaisen matkan päässä, että pitäisi kahdella bussilla mennä, tai omalla autolla. Meillä on nyt toistaiseksi kaksi autoa, mutta ei nyt tosiaan pidetä sitä toista kun jään kotiin, niin pelkän kerhokuljetuksen takia. Seurakuntien kerho on tossa lähellä, mutta sinne kai on ikäraja 4v. ja sitten toisekseen se ei oo ehkä meidän juttu. Poika on siis 3v8kk vauvan syntyessä. Ja sen luontoinen, että tuskastuis hyvin äkkiä siihen, että joutuu jäämään äitin ja vauvan kanssa kotiin. Tää asia riippuu paljon lapsen luonteestakin. Mutta mä oon sitä mieltä, että yli 3v. lapset rupee tarviin jo sitä ikäistä seuraa ja kokemusta siitä miten muiden kanssa toimitaan. Mä en onneksi ole törmännyt vielä ihmettelijöihin tän asian suhteen. Kaikki joille oon asiasta puhunut on ollut sitä mieltä, että lapsi tarvii niitä kavereitakin. Eri asia tietysti jos nää asiast hoituu muuta kautta. mutta meilläkään näin ei ole. Vaan tuleva vauva-arki olisi esikoiselle aika tylsää, varmasti.

Kyse ei kuitenkaan ole pitkistä ajoista, joita lapsi joutuu tarhassa olemaan, vaan kotonaolopäiviä riittää viikossa kuitenkin paljon.

Tämän lisäksi ajattelen myös hieman omaa jaksamista. Ekat kuukaudet voivat olla jälleen aika rankkoja yövalvomisten ja oman jaksamisen suhteen. Sitten kun niistä selviää, niin helpottaa taas. Mutta luulen että se on myös itselle hengähdys ja lepohetki se kolme pvä. Jos ei yöllä nuku, niin on ehkä mahdollisuus nukkua silloin pahinta univelkaa. Mutta näinhän ei tyypillisesti paranis sanoo ääneen, jos lapsia haluaa, ne täytyis myös itse jaksaa hoitaa, eikös näin useat ajattele. Mun kohdalla se vaan meni niin syvään uupumukseen viimeksi kun poika oli vauva, että jos silloin olis pitänyt toista lasta vielä hoitaa niin musta ei olis ollut siihen, tai olis, mutta millaisena. Yliväsyneenä, nuutuneena. Ehkäpä tällä kertaa saa nukuttua paremmin, mutta sitä kun ei etukäteen tiedä. Mua helpottaa se, että mulla on mahdollisuus saada levättyä ainakin niinä kolmena päivänä sen 5h. No, käytännössä ei ihan näin, koska tuskinpa se vauva siinä nukkuu silloin kun itse haluais. ja myös nämä tarhapäivät mahdollistaa sen, että voi tehdä kotitöitä ja ruokaa sillä välin. Ja käyttää sen muun ajan tehokkaasti esikoisen ja vauvan kanssa.

Mutta näitä mielipiteitä on asiasta niin paljon. Minä itse kyllä ymmärrän sen että yli 3v. lapset tarvitsevat muutakin kun sen äidin ja pelkän kotiympäristön. Kun puhutaan pienemmistä, niin katson asiaa ehkä eri tavalla.



Nyt taidan saada aikaiseksi petivaatteiden vaihdon, piti jo eilen vaihtaa, mutta se jäi. Nyt on hyvää aikaa kun on yksin kotona. Olis vaan ihanaa kun ois jo pakkasta niin sais ne oikeen kunnolla tuulettuun.

Reippaita ootte olleet, kun ootte lahjoja käynyt shoppailemassa! Mie aattelin käyvä vasta ens viikonloppuna, kun palkkapäivä on perjantainta. Varmaan ihan kauheesti porukkaa silloin kaupoissa, mutta onhan sitä muutenkin. Seuraava viikko onkin jo joulunalusviikko ja tytön korvaoperaatio, niin silloin tuskin tulee käytyä missään ylimääräisessä juoksussa.



Zatu: se ultivent-puteli on Ainun Mam Ultivent. Käy kahtomassa http://www.ainu.fi/ ja sieltä Tuotteet -Tuttipullot ja pullotutit. En tiijä, kuinka uutukainen on, ei sitä vissiin ollut vielä kaks vuotta sitten tai sit ainakin jäin huomaamatta. Aattelin kokeilla, jos vaikka ois hyvä. Esikoinen ei kyllä huolinut pulloa kuin vasta lähempänä vuoden ikää, se oli niin tissin perään. Mutta jos tää uus ei huoli pulloa, niin sit esikko saa nauttia iltamaitonsa tästä uudesta, kun se siitä eilen jo haaveili. :)



Nyt iltateelle.



T: Monttu

Se mun terhakas lauantai ei sitte menny ihan suunnitelmien mukaan. Aamupäivän touhusin kovasti ja sitte alko supistaa ihan kipeästi, tuntu oikeen takapuolessa asti ja ristiselkää särki. Lämmitin kaurapussin ja istuin pari tuntia sohvalla pussi selkää lämmittämässä niin helpotti. Eipä ollukaan vielä tommosta tullu. Illalla vielä pesin sitte vielä suihkun seinät loppuun ja meinas mennä hartiat ihan jumiin sitte saunassa. Tänään aamulla nukuttiin miehen kans pitkään kun Eetu oli vielä mummulassa (herättiin vasta kymmeneltä!) ja vähän hempeiltiin =). Koko päivän onki sitte ollu maha maha kipeä, supistaa tos herkästi ja särkee aina välillä. Alamaha on ihan kosketusarka. Kävin Eetun hakemassa mutta muuten oon vain ollu. Laitoin jopa miehen imuroimaan, mitä se ei ookkaan vielä tarvinnu tehdä kun ollaan täällä asuttu (maaliskuusta asti...). Tosin se vähän hutiloi ja otti itseensä kun sanoin, etten pyydä sitä enää jos mun pitää tehdä homma uusiksi. Korjasi tosin sitten jälkensä...



Zatu: siis en tosiaankaan liiku. Joskus käydään kävelyllä, mutta viime aikoina ei edes kerran viikossakaan. Oon itekki vähän ihmeissäni tuosta vähäisestä painonnoususta, mutta johtuu varmaan siitä, että en kuitenkaan kovasti herkuttele ja syön oikeestaan vaan kotiruokaa, sen kanssa paljon salaattia ja monesti hedelmiä välipalaksi. Ja tuo kohta 1v6kk on sen verran vilkas tapaus, että sen perään joutuu aina juosta katsomaan mitä se on keksiny. On nimittäin alkanu nuo pistorasiat kiinnostaa ja se testailee, mitä kaikkea niihin saa työnnettyä! Mulla on kuitenki tuota vararavintoa jo valmiina, joten ei haittaa, vaikka painoa ei tuliskaan enää yhtään!



Nasu: kestosupituksista on mullakin ollu viime aikoina kokemusta. Ei satu, mutta olo on epämukava ja maha ihan kova vaikka_kuinka_pitkään! Monesti alkaa sillä, että vaavi punkee itseään voimakkaasti johonki suuntaan.



Kiitos unitulkinnoista. Aika mielenkiintoisia, ei kyllä olis tullu mieleen. Mulla ne kun on ihan reilusti painajaisia, joissa tuntuu vaan kamala pelko ja pakokauhu. Yleensä on ollu mun vanhempien navetta, mikä palaa ja kaikki on ihan paniikissa. Ja siitä olis noin positiiviset tulkinnat.



Töissäolosta on ollu puhetta. Minä oon ihan supernolona. Vuonna 2004 plussasin ton esikon marraskuun alussa ja sain vakipaikan kuun lopussa. Ehdin olla 6kk ja yhden viikon (ja sain sen mukaisen äippärahan =)) töissä ja siitä oon edelleen kotona. Lupailin sillon kovasti palata töihin keväällä tai syksyllä 2006 joten oli vähän vaikeaa ilmottaa, että juu, mulla olis vielä toinen äippäloma tulossa... Oikeesti vähän hävettää, vaikka ei kai olis syytä. Vakipaikka siis on ollu ny kaks vuotta, josta puol vuotta oon ollu töissä =/



joulunvietostakin joku kyseli. En oo vielä kyselly, mitä nuo miehen siskot haluaa/aikoo, varmaan aattona syödään yhdessä jossain, joko miehen siskolla tai vanhemmilla. Tai meillä, jos he niin haluaa, mutta saavat sitte auttaa järjestelyissä. Ilta ollaan ihan vaan kotosalla ja sitte joulupäivänä ja tapanina käydään tervehtimässä lähisukua. Miehellä alkaa sitte neljän päivän loma ja keskiviikkona mennään mun vanhempien luo saunomaan ja yökylään.



Nasu: alotin valokuvien järjestelyn syksyllä ja viitisensataa on varmaan sikinsokin laatikossa uutta innostusta odottaen. Jos sitte joulun jälkeen... minäkin teetän vaan parhaat otokset paperikuviksi ja oon tallettanu kuvat cd:lle. Pitäis varmaan hommata muistikortti niitä varten, niin jos se olis vähän " varmempi" .



( . ) niin, tais tulla heti aluksi kaikki tärkeimmät. Kovasti välillä tuntuu painetta alapäässä, mutta en oikein tiedä mitä siitä pitäis ajatella. Kai se vauva vaan tekee tilaa itselleen. Vähän on alkanu tulla turvotusta, pitäis vaan sisukkaasti jaksaa tuota vettä juoda, mutta meinaa aina unohtua. Mä syön muuten Kalkkichew D(?) valmistetta 2kpl päivässä (jos muistan) ja siitä pitäis tarve täyttyä. Kovasti odottelen seuraavaa neuvolaan, johon on vielä 1,5viikkoa... pitäisköhän soittaa ja valitella, niin pääsis aikasemmin ;)



Elina ja masukki 33+1

Piti jo aiemmin kommentoida tuohon sun viestiin, missä kerroit noista huono-olo kohtauksista. Mulla on ollut kans aivan samanmoisia. Tuntuu että verensokeri heittää yht`äkkiä, tulee kylmä hiki ja tosi voimaton vetelä olo. Ekat tällaiset olot tuli joskus rv 20 jälkeen. Muistan kun olin isääni katsomassa sairaalassa ja meinasin pökrätä sinne osastolle. No, olispa ollu apu lähellä. Hirvittävä olo, oli pakko lähtee ulos haukkaan raitista ilmaa ja sokerimehun juominen taisi auttaa. Sen jälkeenhän aattelin, että kyllä täytyy olla sokereissa vikaa kun näitä kohtauksia alkoi tuleen, sokerirasituksessahan oon kahdesti käynyt ja arvot on ollut kunnossa. Ekassa kokeessa oli se tunnin arvo tosi alhanen ja silloinhan mulle kans tuli se pökerryttävä olo.

Nyt loppuraskaudesta tuntuu että näitä olotiloja on vaan useemmin ja useemmin ja tulee ihan missä sattuu, kotonakin. En usko että tää paniikkikohtausta kuitenkaan on. Ja yleensä raitis ilma ja makuuasento auttaa. Mutta inhottavia nää on juuri jossain kaupan jonossa ison ostoskärryn kanssa ja kun ei minnekään pääse siitä tilanteesta, niin sitä kauhulla monesti aattelee, että mitä jos tähän pökrää. En tiedä mistä johtuu moiset, kun ei normaalitilassa ole tällaisia ollut.