Naapurin 11-vuotias yksin kotona kun vanhemmat 1000 km päässä reissussa
Juteltiin äsken pojan kanssa ulkona niin selvisi että vanhemmat lähteneet kahdeksi päiväksi reissuun toiselle puolelle maata. Ei vaikuttanut mitenkään pelokkaalta tms mutta itseäni vähän mietityttää. Itselläni ei lapsia ole joten en paljoa tiedä, tuntuu vaan kuitenkin vähän liian nuorelta olemaan täysin yksin. Häntä oli kuulemma ohjeistettu soittamaan hädän tullen naapurin ovikelloa. Muuten kuulemma pärjää kun soittelee vanhempien kanssa. Itse käy kaupassa, olen nähnyt hänet aiemminkin ostoksilla. Pärjääkö tuon ikäiset oikeasti itsekseen noin pitkään?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä alakouluikäistä jättäisi. Oma lapsi oli 14-vuotiaana ensimmäisen kerran yksinään kotona ja hänkin oli erittäin reipas ja itsenäinen sekä kiltti ja rauhallinen tyttö.
En kyllä 14-buotiastakaan jättäisi!
No se on jo liioittelua. Moni muuttaa käymään lukiota toiselle paikkakunnalle 15-16-vuotiaana. Jos sen ikäinen voi asua itsekseen niin kyllä normaali 14v pärjää pari yötä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan tuon ikäinen olisi voinut huolehtia kahdesta pikkusisaruksesta vanhempien matkan ajalta. Noita vanhoja hyviä aikoja moni haikailee, nytkö se ei kelpaakaan?
Meitä oli kolme pikku koululaista keskenään pari päivää silloin vanhaan aikaan, naapureiden kanssa oli sovittu, että katsovat vähän meidän perään. Vanhemmat oli hautajaisissa vajaan 500 km päässä. Ei meillä mitään ongelmia ollut. 13-14 vuotiaana saatoin jäädä kesälomalla yksin kotiin päiviksi, jos en halunnut muiden mukaan. Ei aina huvittanut mennä mökille. Tai saatoin käydä siellä polkupyörällä parinkymmenen kilometrin päässä, jos sattui huvittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Yleensä työssä käyvillä vanhemmilla on kesälomaa ja kesälomaa voi pitää vuorotellen. Myös kunnat, seurakunnat, urheiluseurat ja monet järjestöt järjestävät koulun loma-aikoina päiväleiritoimintaa alakouluikäisille lapsille.
Kyllä 8-vuotias lapsi on liian pieni olemaan koko päivän yksin kotona. Miten lapsi viihtyy koko päivän kello 8-17 yksin? Entä mitä teette, jos lapselle sattuisi kotona tapaturma tai lapsi sairastuisi äkillisesti? Onko naapurissa tuttuja ja turvallisia ihmisiä, joilta lapsi voisi mennä pyytämään apua tarvittaessa?
Vierailija kirjoitti:
Meidän 8v on koko kesän joka päivä yksin kotona klo 8-17 kun me vanhemmat olemme töissä.
Ei ole vielä ehtinyt kertyä lomaoikeutta niin ei ole kesälomia. Sellaista se elämä on. Kaikkea voi sattua, olemme tästä tietoisia.
En kyllä 14 v jättäisi yöksi yksin. Poikani on reipas, osaa tehdä ruoat ym mutta silti en jättäisi. Mitäs jos rupeekin tekee mieli kylälle kavereiden kanssa, jos saakin olutta jostakin ym. Vaikka on fiksu jätkä niin silti aina voi jotain tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä alakouluikäistä jättäisi. Oma lapsi oli 14-vuotiaana ensimmäisen kerran yksinään kotona ja hänkin oli erittäin reipas ja itsenäinen sekä kiltti ja rauhallinen tyttö.
En kyllä 14-buotiastakaan jättäisi!
No ei. Vaikka "pärjäisi" ja olisi onni myötä, niin eihän se silti hyvästä ole lapselle henkisesti. Vanhemmat kai kehuvat ylpeinä, miten itsenäinen ja omatoiminen lapsi on.
Iso riski tuossa on olemassa. Mitä jos jotakin sattuu. Lapsi voi myös pelätä sietämättömän paljon yksin, varsinkin öisin, mutta ei myönnä sitä vanhemmille.
Ei se lasu liioittelua ole. Jos kaikki on hyvin, niin kyllä ne sen toteaa. Toki lasu on aika kuormitettu, mutta jos jotain on muutenkin hätänä, niin saattaa selvitä samalla. En minä jättäisi tuon ikäistä vielä yksin yöksi. Meillä on syksyllä 4 ja 5 luokille menevät ja en yöksi jättäisi. Työpäivän ajan toki voivat olla, mutta nyt ei kesällä tarvitse. Kun en itsekään ole töissä, kun opiskelen. Enkä saanut kesätöitä. Nykyään on enemmän vaaroja, ihan jo netin kautta. Saattaa joku pedari houkutella tapaamiseen tms.
Vierailija kirjoitti:
11-vuotiaana isäni oli jo töissä.
Ja 12-vuotiaana hänestä tuli onnellinen isukki?
Olin 8 vuotiaana yksin 2 viikkoa kotona kun vanhemmat lähti reissuun. Eli juomaan viinaa jonnekkin. En tiennyt yhtään missä ne olivat.
Omat vanhempani tekivät samaa jatkuvasti kun olin lapsi ja pärjäsin kyllä tosi hyvin, tykkäsin myös olla itsekseni kotona, omaa lastani en kyllä jättäisi koska se on väärin. Kannattaa tehdä lasu.
Vierailija kirjoitti:
Ei se lasu liioittelua ole. Jos kaikki on hyvin, niin kyllä ne sen toteaa. Toki lasu on aika kuormitettu, mutta jos jotain on muutenkin hätänä, niin saattaa selvitä samalla. En minä jättäisi tuon ikäistä vielä yksin yöksi. Meillä on syksyllä 4 ja 5 luokille menevät ja en yöksi jättäisi. Työpäivän ajan toki voivat olla, mutta nyt ei kesällä tarvitse. Kun en itsekään ole töissä, kun opiskelen. Enkä saanut kesätöitä. Nykyään on enemmän vaaroja, ihan jo netin kautta. Saattaa joku pedari houkutella tapaamiseen tms.
Niin, lasu on niin kuormitettu juuri siksi, että kaikenmaailman asioista tehdään lasuja, eikä resursseja jää niille, jotka oikeasti sitä apua tarvitsisivat. Sitten ihmetellään, että miten näin pääsi käymään, kun lapsi on kuollut.
Miksi sinne lasuun pitää joka asia ilmoittaa, ellei oikeasti ole vahva ja aito huoli systemaattisesta kaltoinkohtelusta?
Työtön mies kirjoitti:
Olin 8 vuotiaana yksin 2 viikkoa kotona kun vanhemmat lähti reissuun. Eli juomaan viinaa jonnekkin. En tiennyt yhtään missä ne olivat.
No hieman eri asia. Tässä lasu olisi ehdottomasti paikallaan.
No voi jee mitkä vanhemmat, ei todellakaan ole ok!
Onko tämä totta. Juu voihan tuon ikäinen pärjätä. Mitä jos sattuu jotain. En jättäisi tuon ikäistä yksin kotiin. Päivä vielä menee kun töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
11-vuotiaana isäni oli jo töissä.
Ja 12-vuotiaana hänestä tuli onnellinen isukki?
Vihervassari pelästyi töistä puhumista.
Työtön mies kirjoitti:
Olin 8 vuotiaana yksin 2 viikkoa kotona kun vanhemmat lähti reissuun. Eli juomaan viinaa jonnekkin. En tiennyt yhtään missä ne olivat.
Mun isä jätti mut ja kaksossiskon pariksi vuorokaudeksi yksin kun oltiin 6 vuotiaita. Saatesanat: " Meen kaattoo kaveria".
Riivittiin kaikki löytämämme vähät ruuat kitusiimme, eikä käyty ulkona kun oli kielletty, mutta selvittiin jotenkin.
Pärjää. Itse olin tuon ikäisenä useinkin yksin kotona viikon, kun muu perhe lähti juurikin toiseen päähän Suomea sukulaisille, ja minä en treeniaikatauluni takia halunnut mennä. Olivat hekin sopineet naapurin kanssa, että jos joku hätä tulee niin ovat valmiudessa auttamaan. Mitään hätää ei koskaan tullut, naapuri kävi kuitenkin oma-aloitteisesti iltaisin ovella kysymyssä onko kaikki hyvin ja toivottamassa hyvää yötä. Pidin aktiivisesti yhteyttä vanhempiini ja vanhemmat ja naapuri puolestaan toisiinsa.
Tästä tosin on jo vuosikymmeniä aikaa, silloin se lieni tavallisempaa, ja toki tämä on hyvin lapsikohtaista. Heitteille ei tietenkään saa jättää mutta reipas ja omatoiminen lapsi jolla kuitenkin on se naapuri tarvittaessa tukena pärjää kyllä. Huolestuisin ehkä siinä kohtaa, jos lapsella ei ole ketään aikuista lähellä jonka puoleen kääntyä tarvittaessa. Tai jos häntä näkee kovin myöhään illalla tai yöaikaan ulkona tmv.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Yleensä työssä käyvillä vanhemmilla on kesälomaa ja kesälomaa voi pitää vuorotellen. Myös kunnat, seurakunnat, urheiluseurat ja monet järjestöt järjestävät koulun loma-aikoina päiväleiritoimintaa alakouluikäisille lapsille.
Kyllä 8-vuotias lapsi on liian pieni olemaan koko päivän yksin kotona. Miten lapsi viihtyy koko päivän kello 8-17 yksin? Entä mitä teette, jos lapselle sattuisi kotona tapaturma tai lapsi sairastuisi äkillisesti? Onko naapurissa tuttuja ja turvallisia ihmisiä, joilta lapsi voisi mennä pyytämään apua tarvittaessa?
Vierailija kirjoitti:
Meidän 8v on koko kesän joka päivä yksin kotona klo 8-17 kun me vanhemmat olemme töissä.
Ei ole vielä ehtinyt kertyä lomaoikeutta niin ei ole kesälomia. Sellaista se elämä on. Kaikkea voi sattua, olemme tästä tietoisia.
Kummallekaan ei yhtään lomaa? Siis molemmat aloittaneet uuden työn huhtikuussa tai sen jälkeen?
Sepä sattui, ettette kuitenkaan työssäkäyvinä kykene rahallakaan hankkimaan lapselle esim. päiväleiriä tai lastenvahtia? Ei ole ketään kummia tai mummoa, joka voisi pitää lapselle seuraa edes joskus?
Haiskahtaa välinpitämättömyydelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se lasu liioittelua ole. Jos kaikki on hyvin, niin kyllä ne sen toteaa. Toki lasu on aika kuormitettu, mutta jos jotain on muutenkin hätänä, niin saattaa selvitä samalla. En minä jättäisi tuon ikäistä vielä yksin yöksi. Meillä on syksyllä 4 ja 5 luokille menevät ja en yöksi jättäisi. Työpäivän ajan toki voivat olla, mutta nyt ei kesällä tarvitse. Kun en itsekään ole töissä, kun opiskelen. Enkä saanut kesätöitä. Nykyään on enemmän vaaroja, ihan jo netin kautta. Saattaa joku pedari houkutella tapaamiseen tms.
Niin, lasu on niin kuormitettu juuri siksi, että kaikenmaailman asioista tehdään lasuja, eikä resursseja jää niille, jotka oikeasti sitä apua tarvitsisivat. Sitten ihmetellään, että miten näin pääsi käymään, kun lapsi on kuollut.
Miksi sinne lasuun pitää joka asia ilmoittaa, ellei oikeasti ole vahva ja aito huoli systemaattisesta kaltoinkohtelusta?
Niinpä. En minäkään ymmärrä mistä tulee tämä nykyinen into kuormittaa lastensuojelua aika mitättömistäkin asioista. Eivätkö ihmiset ymmärrä, että se resurssien puute tulee siitä, että aikaa menee näihin käytännössä turhiin ilmoituksiin (suoran kiusanteon ohella)? Lastensuojeluun kannattaa ottaa yhteyttä syystä tai kun vahvasti epäilee, että on syytä.
Omaa järkeään kannattaa käyttää ensin ja arvioida tilanne; on esimerkiksi aivan eri asia jättää 1-vuotias kuin 11-vuotias yksin. Samoin on eri asia onko 11-vuotias yksin hyvin harvoin ja muuten asiat vaikuttavat olevan hyvin verrattuna siihen, että 11-vuotias näyttää olevan jatkuvasti yksin vastuussa pärjäämisestään.
Mitä oikeasti ajattelette lasun vaikuttavan tilanteessa, jossa ainoa ongelma on pari yötä yksin 11-vuotiaana? Jotain sijoitusta ei tuossa lähdetä tekemään eikä se todellakaan olisi sen 11-vuotiaankaan etu. Se, että lastensuojelu käyttää aikaa tällaiseen (tarkistetaan tilanne ja sanotaan vanhemmille, ettei näin ole hyvä tehdä) on resurssien tuhlausta ja yleensä kirjaimellisesti suoraan pois apua oikeasti tarvitsevilta lapsilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Yleensä työssä käyvillä vanhemmilla on kesälomaa ja kesälomaa voi pitää vuorotellen. Myös kunnat, seurakunnat, urheiluseurat ja monet järjestöt järjestävät koulun loma-aikoina päiväleiritoimintaa alakouluikäisille lapsille.
Kyllä 8-vuotias lapsi on liian pieni olemaan koko päivän yksin kotona. Miten lapsi viihtyy koko päivän kello 8-17 yksin? Entä mitä teette, jos lapselle sattuisi kotona tapaturma tai lapsi sairastuisi äkillisesti? Onko naapurissa tuttuja ja turvallisia ihmisiä, joilta lapsi voisi mennä pyytämään apua tarvittaessa?
Vierailija kirjoitti:
Meidän 8v on koko kesän joka päivä yksin kotona klo 8-17 kun me vanhemmat olemme töissä.
Valtaosa koululaisista on kesälomalla yksin/kavereiden kanssa päivät vanhempien ollessa töissä. Näin on aina ollut. Nykyään on sentään kännykät, joilla soitella.
Tämä on puhdasta valetta. Valtaosalla lapsista on vähintään yksi vanhempi, jolla on kesälomaa muutamasta viikosta kuukauteen. Valtaosa lapsista pääsee myös erilaiseen päivätoimintaan kuten päiväleireille. Niitä järjestää kunnat, seurakunnat, järjestöt, urheiluseurat, partio jne.
Valtaosa koululaisista on kesälomalla yksin/kavereiden kanssa päivät vanhempien ollessa töissä. Näin on aina ollut. Nykyään on sentään kännykät, joilla soitella.