Onko jo 50-vuotiaana oikeus keskittyä omaan itseen?
Koko aikuisikä mennyt perheen hoitajana, kokkina, siivoojana, asettanu aina muut itteni edelle... ohessa käyny 3-vuorotyössä. Tästä huolimatta saanu mieheltä kurjaa kohtelua. Välit lapsiin ollu aina läheiset ja avoimet. Nyt lasten aikuistuttua olisi viimein kova halu keskittyä itseen. Tosin en edes tiedä mikä kiinostaisi kun aiemmin ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Ahdistaa hirveästi kun mies odottaa edelleen minun tekevän kotona kaiken. Toki antaa ymmärtää etten koskaan oo mitään tehnykkään jos asiasta mainitsen. Vastineeksi saatan saada nälvivän "toivottavasti saat joskus omaa aikaa kun sulla on niin hirveän rankkaa" -tyyppisen vastauksen. Olen aivan tyhjä. En tunne mitään, enkä odota elämältä tässä suhteessa mitään. Lastenkaan asioista en jaksa enää kiinnostua. Haaveilen yksin asumisesta, saisi huolehtia vain itsestään ja elää oman rytminsä mukaan. Ehkä silloin jaksaisin taas olla tuki lapsillekin, kuten ennen. Ehkä saisin itsekin vielä elämältä jotain. Onko muut kokeneet vastaavia oloja ja miten niistä edenneet?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveessä parisuhteessa tasa-arvo on mahdollista myös samassa osoitteessa.
On mahdollista mutta se ei toteudu kaikilla.
Nyt puhuttiin TERVEISTÄ parisuhteista. Niissä asiat toteutuvat, kun laitetaan toteutumaan.
Älä unta näe. Sitten kun yksin asut naapuruston lapsiperheet katselevat vähän sillä silmällä jos tuosta vara huolto paikan saisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvitet av-mammojen lupaa tähän asiaan?
Luulen että hän haluaa kuulla muiden kokemuksia.
No ei halua, hänhän haluaa nyt keskittyä itseen. Kurkistaa vähän sinne tyhjyyteen ja katsoa miten paljon sinne mahtuu laittaa ihania asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne, paitsi että olin totaaliyksinhuoltaja monta vuotta. Nyt olen juuri hoitanut äitini hautaan. Aion keskittyä nyt vain itseeni ja omaan hyvinvointiini joka ei ole ollut ennen mahdollista. Mulla on hyvä miesystävä joka haluaisi muuttaa yhteen, eikä millään meinaa ymmärtää miksi minä en halua. En halua enää ketään huolehdittavaa, olemme tasa-arvoisessa suhteessa monessa mielessä kun meillä on omat asunnot.
Terveessä parisuhteessa tasa-arvo on mahdollista myös samassa osoitteessa.
Aika harvalla on tasa-arvo kaukana yhdessä asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveessä parisuhteessa tasa-arvo on mahdollista myös samassa osoitteessa.
On mahdollista mutta se ei toteudu kaikilla.
No se on ihan sinun oma valintasi, jos haluat miestäsi passata. Mahdollista tasa-arvo kuitenkin on kaikille terveessä parisuhteessa eläville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne, paitsi että olin totaaliyksinhuoltaja monta vuotta. Nyt olen juuri hoitanut äitini hautaan. Aion keskittyä nyt vain itseeni ja omaan hyvinvointiini joka ei ole ollut ennen mahdollista. Mulla on hyvä miesystävä joka haluaisi muuttaa yhteen, eikä millään meinaa ymmärtää miksi minä en halua. En halua enää ketään huolehdittavaa, olemme tasa-arvoisessa suhteessa monessa mielessä kun meillä on omat asunnot.
Terveessä parisuhteessa tasa-arvo on mahdollista myös samassa osoitteessa.
Aika harvalla on tasa-arvo kaukana yhdessä asuessa.
Av-jutuista päätellen yllättävän monella on. Jatkuvasti on täällä ulvontaa siitä, että nainen joutuu orjana raatamaan ja mies ei tee mitään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne, paitsi että olin totaaliyksinhuoltaja monta vuotta. Nyt olen juuri hoitanut äitini hautaan. Aion keskittyä nyt vain itseeni ja omaan hyvinvointiini joka ei ole ollut ennen mahdollista. Mulla on hyvä miesystävä joka haluaisi muuttaa yhteen, eikä millään meinaa ymmärtää miksi minä en halua. En halua enää ketään huolehdittavaa, olemme tasa-arvoisessa suhteessa monessa mielessä kun meillä on omat asunnot.
Miksi miehestä pitäisi huolehtia jos asuisitte yhdessä?? Jos on siis aikuinen ja terve ihminen? Etkö osaa olla normaalissa suhteessa, jossa on kaksi aikuista?
Mutta tottakai voi asua erillään.
Tunnetko monta miestä joista ei tarvitse huolehtia?! Vähiin käy.
Vierailija kirjoitti:
Älä unta näe. Sitten kun yksin asut naapuruston lapsiperheet katselevat vähän sillä silmällä jos tuosta vara huolto paikan saisi.
Mistä se sen vara huolto paikan saisivat?
t. yksiössä yksin asuva N52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne, paitsi että olin totaaliyksinhuoltaja monta vuotta. Nyt olen juuri hoitanut äitini hautaan. Aion keskittyä nyt vain itseeni ja omaan hyvinvointiini joka ei ole ollut ennen mahdollista. Mulla on hyvä miesystävä joka haluaisi muuttaa yhteen, eikä millään meinaa ymmärtää miksi minä en halua. En halua enää ketään huolehdittavaa, olemme tasa-arvoisessa suhteessa monessa mielessä kun meillä on omat asunnot.
Miksi miehestä pitäisi huolehtia jos asuisitte yhdessä?? Jos on siis aikuinen ja terve ihminen? Etkö osaa olla normaalissa suhteessa, jossa on kaksi aikuista?
Mutta tottakai voi asua erillään.
Tunnetko monta miestä joista ei tarvitse huolehtia?! Vähiin käy.
Tunnen. En hengaile pikkupoikien kanssa. Tuo aviomieskin osaa tehdä kaiken tarvittavan ihan itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne, paitsi että olin totaaliyksinhuoltaja monta vuotta. Nyt olen juuri hoitanut äitini hautaan. Aion keskittyä nyt vain itseeni ja omaan hyvinvointiini joka ei ole ollut ennen mahdollista. Mulla on hyvä miesystävä joka haluaisi muuttaa yhteen, eikä millään meinaa ymmärtää miksi minä en halua. En halua enää ketään huolehdittavaa, olemme tasa-arvoisessa suhteessa monessa mielessä kun meillä on omat asunnot.
Miksi miehestä pitäisi huolehtia jos asuisitte yhdessä?? Jos on siis aikuinen ja terve ihminen? Etkö osaa olla normaalissa suhteessa, jossa on kaksi aikuista?
Mutta tottakai voi asua erillään.
Tunnetko monta miestä joista ei tarvitse huolehtia?! Vähiin käy.
Se, että sinä et osaa edes pyllyä pyyhkiä itse, ei tarkoita, että miehet olisivat jotenkin yleisesti pikkuvauvan tasolla.
Meillä raataa mies.
Se on semmonen duracell pupu, että joudun keksimään sille koko ajan hommaa, että se pysyy tyytyväisenä.
Muuten se rupeaa höykyyttämään mua, että mun pitäis tehdä ja mennä koko ajan mutta en mä ole sellainen.
Mä olen aina halunnut olla vaan enimmäkseen rauhassa ja lueskella yms. Jos siivoan, teen senkin mieluiten yksin.
Ettekö te voi elää avioliitossakin omia elämiänne?
Vierailija kirjoitti:
Meillä raataa mies.
Se on semmonen duracell pupu, että joudun keksimään sille koko ajan hommaa, että se pysyy tyytyväisenä.
Muuten se rupeaa höykyyttämään mua, että mun pitäis tehdä ja mennä koko ajan mutta en mä ole sellainen.
Mä olen aina halunnut olla vaan enimmäkseen rauhassa ja lueskella yms. Jos siivoan, teen senkin mieluiten yksin.
Ettekö te voi elää avioliitossakin omia elämiänne?
Miksi olet nainut tuollaisen adhd-lapsen, jos haluat olla rauhassa?
Vierailija kirjoitti:
Meillä raataa mies.
Se on semmonen duracell pupu, että joudun keksimään sille koko ajan hommaa, että se pysyy tyytyväisenä.
Muuten se rupeaa höykyyttämään mua, että mun pitäis tehdä ja mennä koko ajan mutta en mä ole sellainen.
Mä olen aina halunnut olla vaan enimmäkseen rauhassa ja lueskella yms. Jos siivoan, teen senkin mieluiten yksin.
Ettekö te voi elää avioliitossakin omia elämiänne?
Itse menin naimisiin nimenomaan siksi, että haluan elää YHTEISTÄ elämää. Jos haluaisin elää puolisosta erillistä elämää, olisin sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä raataa mies.
Se on semmonen duracell pupu, että joudun keksimään sille koko ajan hommaa, että se pysyy tyytyväisenä.
Muuten se rupeaa höykyyttämään mua, että mun pitäis tehdä ja mennä koko ajan mutta en mä ole sellainen.
Mä olen aina halunnut olla vaan enimmäkseen rauhassa ja lueskella yms. Jos siivoan, teen senkin mieluiten yksin.
Ettekö te voi elää avioliitossakin omia elämiänne?Miksi olet nainut tuollaisen adhd-lapsen, jos haluat olla rauhassa?
Se on virkistävä ja hauska mies :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama tilanne, paitsi että olin totaaliyksinhuoltaja monta vuotta. Nyt olen juuri hoitanut äitini hautaan. Aion keskittyä nyt vain itseeni ja omaan hyvinvointiini joka ei ole ollut ennen mahdollista. Mulla on hyvä miesystävä joka haluaisi muuttaa yhteen, eikä millään meinaa ymmärtää miksi minä en halua. En halua enää ketään huolehdittavaa, olemme tasa-arvoisessa suhteessa monessa mielessä kun meillä on omat asunnot.
Miksi miehestä pitäisi huolehtia jos asuisitte yhdessä?? Jos on siis aikuinen ja terve ihminen? Etkö osaa olla normaalissa suhteessa, jossa on kaksi aikuista?
Mutta tottakai voi asua erillään.
Tunnetko monta miestä joista ei tarvitse huolehtia?! Vähiin käy.
Se, että sinä et osaa edes pyllyä pyyhkiä itse, ei tarkoita, että miehet olisivat jotenkin yleisesti pikkuvauvan tasolla.
Meillä mies osaa ja touhuaa enemmän kuin minä. On asunut yksin tilallaan joten onhan kaikki pitänytkin osata.
On tämä hauska paikka keskustella, nälvimistä saa osakseen täälläkin.
Todellakin, itsekin olen saanut valtavasti siitä että olen antanut itsestäni kaiken perheelleni. Edelleen koen että läheiset välit lapsiin ja että sain kasvatettua heistä kunnon kansalaisia on parasta mitä olen saanut aikaan.
Mutta se että mieheltä olen saanut yllinkyllin paskaa niskaan vaikka kaikkeni olen pyrkinyt hänenkin eteen tekemään, ei tunnu enää reilulta. Edes pää ei ole ollu mulla koskaan kipeä (tämä lisäys ennen kuin joku pihtaamisesta syyttää).
Toki olisin keskittynyt aina omiinkin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, jos olisin kaiken tuon rumban lisäksi jaksanut.
Enkä kenenkään lupaa lähtemiselle anellut. Eroa miettinyt jo vuosia, mutten ole saanut itseäni irti repäistyä. Muiden kokemuksia halusin kuulla ja muutamathan niitä ystävällisesti kertoikin, kiitos niistä!
Budhat yms muut virikkeet joita jokin valopää kaupitteli ei ole nekään osuvia. Ennemminkin liikunta eri muodoissa jota nuorempana harrastin paljon. Hiihto, uinti, säännöllinen lenkkeily, ne olen jo jaksanut viimeisen vuoden aikana aloittaa.
Muutama ihana ystäväkin on, heitä haluaisin jaksaa tavata. Ja nauraa niin kuin ennen. Ystävän kanssa nauramisestakin kun olen saanut mieheltä vittuilua. Oli väärin nauraa enemmän kuin miehen kanssa. Oikeastaan ystävien tapailu ja menot on jäänyt jotta vältyn miehen ikäviltä vihjailuilta.
Vittumaisista viesteistäkin kiitos ja pahoittelut että voitte niin pahoin että se pitää tänne oksentaa! Sympatiat ei tosin multa enää kusipäille irtoa, ne varastot on jo aikaa sitten tyhjentyny. Ja maailmahan pärjää varsin hyvin ilman kusipäitäkin!
Terveisin ap
Sun täytyy nyt tehdä muutos, alat kokeilemaan uusia asioita ja teet sellaista, mikä saa sinut hyvälle mielelle. Vain jaksamisen mukaan kotityöt.
Kuulostaa siltä että miehesi ei arvosta panostasi viihtyvyytenne eteen. Hän ei ansaitse sinua.
Lisään vielä, että kauhean kuuloista tuo miehesi käytös, kun nälvii ja mitätöi sinua. Luultavasti, vaikka eroaminen on aika iso muutos, niin totut siihen pian ja sulla on parempi olla! Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tarvitet av-mammojen lupaa tähän asiaan?
Luulen että hän haluaa kuulla muiden kokemuksia.
Mitä kokemuksia? Elellään itsekseen ja ollaan tyytyväisiä kun ei ole mitään sielua syövää negapekkaa nurkissa syömässä henkistä hyvinvointia ja tekemässä pyykkiä.
Miksi miehestä pitäisi huolehtia jos asuisitte yhdessä?? Jos on siis aikuinen ja terve ihminen? Etkö osaa olla normaalissa suhteessa, jossa on kaksi aikuista?
Mutta tottakai voi asua erillään.