Lue keskustelun säännöt.
Muuttaisitko Amerikkaan, jos voisit?
18.06.2023 |
Jos löytyisi vaikka amerikkalainen puoliso tai tarjottaisiin muuten Green cardia?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
En. Suomesta tulee amerikka 4 vuoden sisällä kiitos Orpon.
Urpo on vaan lahottu marjonetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Itselleni tärkeimmät syyt:
1. Kaupunkisuunnittelu. En todellakaan nauttisi elämästä lyhyetkin matkat autolla ajellen, ruuhkissa roikkuen, valtavilla moottoriteillä sompaillen ja drive in-ravintoloissa asioiden. Hyötyliikunta jäisi varmasti pois.
2. Terveydenhoito. Tarvitseeko sanoa enempää?
3. Poliittinen ilmapiiri. Siis ihan kaikenlainen poliittinen keskustelu lähtien hallinnosta kansalaiskeskusteluihin.
4. Monien ihmisten äärimmäisen huono yleissivistys. Heille USA on maailman napa ja muusta ei tarvitse tietää. Eikä sitä omaa historiaa kauan varmaan kovin hyvin osata.
5. Small talk, feikiltä tuntuva tunteellisuus, lahjakulttuuri jne. En todellakaan nauttisi olostani maassa, jossa vaikuttaisin epäkohteliaalta, kun vastaan rehellisesti kysymykseen "mitä kuuluu?". Lisäksi pitäisi olla järjestämässä vaikka överejä yllätysjuhlia ties kenelle ja totta kai pitäisi aina sopivan tilaisuuden tullen näytellä itkemistä, kun joku järjestäisi minulle jotakin. Lisäksi pitäisi aina auttaa hädässä olevia, kun yhteiskunta ei sitä ollenkaan tee. En siis vastusta auttamista, mutta on väärin, että ihmiset vastuutetaan sellaisista asioista, jotka olisivat mielestäni yhteiskunnan tehtävä.
Ok, että olw siis edes käynyt maassa? 😉
Kyllä siellä voi hyvin kävellä ja kulkea julkisilla ihan missä vain. Esimerkiksi meillä oli käytössä vain yksi auto ja kävelin lapsen kanssa päivällä kaikkialle ja matkustimme myös paikallisbusseilla esimerkiksi omalle lastenlääkärille (siellä mennään aina lääkäriin, neuvolaa ei ole. Lääkäri valitaan itse ja valitaan itselle paras). Mies meni välillä töihin myös ensin fillarilla, sitten fillari ratikkaan ja siitä taas fillarilla, hyvin toimi.
Riippuu täysin paikasta. Sisareni asuu USAssa 1,5 kilometrin päässä isosta ostoskeskuksesta (kokoa Itis). Olisi ihan kiva siellä vierailessa käydä katsomassa tarjontaa, mutta ei sinne voi mennä kävellen, kun matkalla ei ole jalkakäytävää tai edes kunnollista piennarta, johon mahtuisi kävelemään. Lisäksi reitillä on ison tien ylitys ilman minkäänlaista jalankulkijoille tarkoitettua ylityspaikkaa. Olen kyllä pari kertaa kävellyt ko. välin, mutta todennut autotiellä puikkelehtimisen olevan todella vaarallista. Olo on kuin Suoämessa menisi kävelemään moottoritien laitaa. En tiedä Suomessa yhtään vastaavaa paikkaa. Ainoa järkevä keino päästä ostoksille on saada kyyti siskolta tai hänen mieheltään.
No vaikka Espoo ja Vantaa.
Espoo on huono paikka asua.
Usassa on pieni prosentti fiksuja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Itselleni tärkeimmät syyt:
1. Kaupunkisuunnittelu. En todellakaan nauttisi elämästä lyhyetkin matkat autolla ajellen, ruuhkissa roikkuen, valtavilla moottoriteillä sompaillen ja drive in-ravintoloissa asioiden. Hyötyliikunta jäisi varmasti pois.
2. Terveydenhoito. Tarvitseeko sanoa enempää?
3. Poliittinen ilmapiiri. Siis ihan kaikenlainen poliittinen keskustelu lähtien hallinnosta kansalaiskeskusteluihin.
4. Monien ihmisten äärimmäisen huono yleissivistys. Heille USA on maailman napa ja muusta ei tarvitse tietää. Eikä sitä omaa historiaa kauan varmaan kovin hyvin osata.
5. Small talk, feikiltä tuntuva tunteellisuus, lahjakulttuuri jne. En todellakaan nauttisi olostani maassa, jossa vaikuttaisin epäkohteliaalta, kun vastaan rehellisesti kysymykseen "mitä kuuluu?". Lisäksi pitäisi olla järjestämässä vaikka överejä yllätysjuhlia ties kenelle ja totta kai pitäisi aina sopivan tilaisuuden tullen näytellä itkemistä, kun joku järjestäisi minulle jotakin. Lisäksi pitäisi aina auttaa hädässä olevia, kun yhteiskunta ei sitä ollenkaan tee. En siis vastusta auttamista, mutta on väärin, että ihmiset vastuutetaan sellaisista asioista, jotka olisivat mielestäni yhteiskunnan tehtävä.
Ok, että olw siis edes käynyt maassa? 😉
Kyllä siellä voi hyvin kävellä ja kulkea julkisilla ihan missä vain. Esimerkiksi meillä oli käytössä vain yksi auto ja kävelin lapsen kanssa päivällä kaikkialle ja matkustimme myös paikallisbusseilla esimerkiksi omalle lastenlääkärille (siellä mennään aina lääkäriin, neuvolaa ei ole. Lääkäri valitaan itse ja valitaan itselle paras). Mies meni välillä töihin myös ensin fillarilla, sitten fillari ratikkaan ja siitä taas fillarilla, hyvin toimi.
Riippuu täysin paikasta. Sisareni asuu USAssa 1,5 kilometrin päässä isosta ostoskeskuksesta (kokoa Itis). Olisi ihan kiva siellä vierailessa käydä katsomassa tarjontaa, mutta ei sinne voi mennä kävellen, kun matkalla ei ole jalkakäytävää tai edes kunnollista piennarta, johon mahtuisi kävelemään. Lisäksi reitillä on ison tien ylitys ilman minkäänlaista jalankulkijoille tarkoitettua ylityspaikkaa. Olen kyllä pari kertaa kävellyt ko. välin, mutta todennut autotiellä puikkelehtimisen olevan todella vaarallista. Olo on kuin Suoämessa menisi kävelemään moottoritien laitaa. En tiedä Suomessa yhtään vastaavaa paikkaa. Ainoa järkevä keino päästä ostoksille on saada kyyti siskolta tai hänen mieheltään.
No vaikka Espoo ja Vantaa.
Minä satun asumaan Espoossa. Pääsen kävellen tai polkupyörällä kodistani kätevästi joka ikiseen paikkaan, joka on niin lähellä, että viitsin kävellä tai pyöräillä sinne. Esimerkiksi työpaikalleni noin 10 kilometrin päähän (juoksen joskus töistä kotiin) tai isoon kauppakeskukseen noin 5 kilometrin päähän. Tilanne on täysin toinen kuin USAssa asuvalla sisarellani. Enkä suinkaan väitä, että USAssa on kaikkialla tämä tilanne. Bostonissa asuvalla tutullani on mukava 3 kilometrin pyöräilymatka töihin.
132
En mistään hinnasta. Liikaa sotarikoksia ja muutenkin imperialistinen roistovaltio.
Ja me olemme tämän kanssa sotilaallisesti liittoutuneet ja teemme dca-sopimuksen. Hyvin, hyvin vaarallista. Tulee lisää Afganistanin erikoisoperaatioita. Siinä onkin poliitikoille ja medialle taas spinnaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mistään hinnasta. Liikaa sotarikoksia ja muutenkin imperialistinen roistovaltio.
Ja me olemme tämän kanssa sotilaallisesti liittoutuneet ja teemme dca-sopimuksen. Hyvin, hyvin vaarallista. Tulee lisää Afganistanin erikoisoperaatioita. Siinä onkin poliitikoille ja medialle taas spinnaamista.
Who gives a crap? ei ne oo 1945 jälkeen valkoihosia vastaan sotinu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Itselleni tärkeimmät syyt:
1. Kaupunkisuunnittelu. En todellakaan nauttisi elämästä lyhyetkin matkat autolla ajellen, ruuhkissa roikkuen, valtavilla moottoriteillä sompaillen ja drive in-ravintoloissa asioiden. Hyötyliikunta jäisi varmasti pois.
2. Terveydenhoito. Tarvitseeko sanoa enempää?
3. Poliittinen ilmapiiri. Siis ihan kaikenlainen poliittinen keskustelu lähtien hallinnosta kansalaiskeskusteluihin.
4. Monien ihmisten äärimmäisen huono yleissivistys. Heille USA on maailman napa ja muusta ei tarvitse tietää. Eikä sitä omaa historiaa kauan varmaan kovin hyvin osata.
5. Small talk, feikiltä tuntuva tunteellisuus, lahjakulttuuri jne. En todellakaan nauttisi olostani maassa, jossa vaikuttaisin epäkohteliaalta, kun vastaan rehellisesti kysymykseen "mitä kuuluu?". Lisäksi pitäisi olla järjestämässä vaikka överejä yllätysjuhlia ties kenelle ja totta kai pitäisi aina sopivan tilaisuuden tullen näytellä itkemistä, kun joku järjestäisi minulle jotakin. Lisäksi pitäisi aina auttaa hädässä olevia, kun yhteiskunta ei sitä ollenkaan tee. En siis vastusta auttamista, mutta on väärin, että ihmiset vastuutetaan sellaisista asioista, jotka olisivat mielestäni yhteiskunnan tehtävä.
Ok, että olw siis edes käynyt maassa? 😉
Kyllä siellä voi hyvin kävellä ja kulkea julkisilla ihan missä vain. Esimerkiksi meillä oli käytössä vain yksi auto ja kävelin lapsen kanssa päivällä kaikkialle ja matkustimme myös paikallisbusseilla esimerkiksi omalle lastenlääkärille (siellä mennään aina lääkäriin, neuvolaa ei ole. Lääkäri valitaan itse ja valitaan itselle paras). Mies meni välillä töihin myös ensin fillarilla, sitten fillari ratikkaan ja siitä taas fillarilla, hyvin toimi.
Riippuu täysin paikasta. Sisareni asuu USAssa 1,5 kilometrin päässä isosta ostoskeskuksesta (kokoa Itis). Olisi ihan kiva siellä vierailessa käydä katsomassa tarjontaa, mutta ei sinne voi mennä kävellen, kun matkalla ei ole jalkakäytävää tai edes kunnollista piennarta, johon mahtuisi kävelemään. Lisäksi reitillä on ison tien ylitys ilman minkäänlaista jalankulkijoille tarkoitettua ylityspaikkaa. Olen kyllä pari kertaa kävellyt ko. välin, mutta todennut autotiellä puikkelehtimisen olevan todella vaarallista. Olo on kuin Suoämessa menisi kävelemään moottoritien laitaa. En tiedä Suomessa yhtään vastaavaa paikkaa. Ainoa järkevä keino päästä ostoksille on saada kyyti siskolta tai hänen mieheltään.
No vaikka Espoo ja Vantaa.
Minä satun asumaan Espoossa. Pääsen kävellen tai polkupyörällä kodistani kätevästi joka ikiseen paikkaan, joka on niin lähellä, että viitsin kävellä tai pyöräillä sinne. Esimerkiksi työpaikalleni noin 10 kilometrin päähän (juoksen joskus töistä kotiin) tai isoon kauppakeskukseen noin 5 kilometrin päähän. Tilanne on täysin toinen kuin USAssa asuvalla sisarellani. Enkä suinkaan väitä, että USAssa on kaikkialla tämä tilanne. Bostonissa asuvalla tutullani on mukava 3 kilometrin pyöräilymatka töihin.
132
Jonnekki Lommilan Giganttiin ei mee mitään kevyen liikenteen väylää ja kirjaimellisesti 0% sen asiakkaista tulee kävellen tai fillarilla. Se alue on enemmän amerikkaa ku amerikka ite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Itselleni tärkeimmät syyt:
1. Kaupunkisuunnittelu. En todellakaan nauttisi elämästä lyhyetkin matkat autolla ajellen, ruuhkissa roikkuen, valtavilla moottoriteillä sompaillen ja drive in-ravintoloissa asioiden. Hyötyliikunta jäisi varmasti pois.
2. Terveydenhoito. Tarvitseeko sanoa enempää?
3. Poliittinen ilmapiiri. Siis ihan kaikenlainen poliittinen keskustelu lähtien hallinnosta kansalaiskeskusteluihin.
4. Monien ihmisten äärimmäisen huono yleissivistys. Heille USA on maailman napa ja muusta ei tarvitse tietää. Eikä sitä omaa historiaa kauan varmaan kovin hyvin osata.
5. Small talk, feikiltä tuntuva tunteellisuus, lahjakulttuuri jne. En todellakaan nauttisi olostani maassa, jossa vaikuttaisin epäkohteliaalta, kun vastaan rehellisesti kysymykseen "mitä kuuluu?". Lisäksi pitäisi olla järjestämässä vaikka överejä yllätysjuhlia ties kenelle ja totta kai pitäisi aina sopivan tilaisuuden tullen näytellä itkemistä, kun joku järjestäisi minulle jotakin. Lisäksi pitäisi aina auttaa hädässä olevia, kun yhteiskunta ei sitä ollenkaan tee. En siis vastusta auttamista, mutta on väärin, että ihmiset vastuutetaan sellaisista asioista, jotka olisivat mielestäni yhteiskunnan tehtävä.
Ok, että olw siis edes käynyt maassa? 😉
Kyllä siellä voi hyvin kävellä ja kulkea julkisilla ihan missä vain. Esimerkiksi meillä oli käytössä vain yksi auto ja kävelin lapsen kanssa päivällä kaikkialle ja matkustimme myös paikallisbusseilla esimerkiksi omalle lastenlääkärille (siellä mennään aina lääkäriin, neuvolaa ei ole. Lääkäri valitaan itse ja valitaan itselle paras). Mies meni välillä töihin myös ensin fillarilla, sitten fillari ratikkaan ja siitä taas fillarilla, hyvin toimi.
Riippuu täysin paikasta. Sisareni asuu USAssa 1,5 kilometrin päässä isosta ostoskeskuksesta (kokoa Itis). Olisi ihan kiva siellä vierailessa käydä katsomassa tarjontaa, mutta ei sinne voi mennä kävellen, kun matkalla ei ole jalkakäytävää tai edes kunnollista piennarta, johon mahtuisi kävelemään. Lisäksi reitillä on ison tien ylitys ilman minkäänlaista jalankulkijoille tarkoitettua ylityspaikkaa. Olen kyllä pari kertaa kävellyt ko. välin, mutta todennut autotiellä puikkelehtimisen olevan todella vaarallista. Olo on kuin Suoämessa menisi kävelemään moottoritien laitaa. En tiedä Suomessa yhtään vastaavaa paikkaa. Ainoa järkevä keino päästä ostoksille on saada kyyti siskolta tai hänen mieheltään.
No vaikka Espoo ja Vantaa.
Minä satun asumaan Espoossa. Pääsen kävellen tai polkupyörällä kodistani kätevästi joka ikiseen paikkaan, joka on niin lähellä, että viitsin kävellä tai pyöräillä sinne. Esimerkiksi työpaikalleni noin 10 kilometrin päähän (juoksen joskus töistä kotiin) tai isoon kauppakeskukseen noin 5 kilometrin päähän. Tilanne on täysin toinen kuin USAssa asuvalla sisarellani. Enkä suinkaan väitä, että USAssa on kaikkialla tämä tilanne. Bostonissa asuvalla tutullani on mukava 3 kilometrin pyöräilymatka töihin.
132
Jonnekki Lommilan Giganttiin ei mee mitään kevyen liikenteen väylää ja kirjaimellisesti 0% sen asiakkaista tulee kävellen tai fillarilla. Se alue on enemmän amerikkaa ku amerikka ite.
Puhut selvästi mielikuvien varassa asiasta, josta et oikeasti tiedä yhtään mitään. Pääsen kotoani Lommilan Giganttiin koko matkan (vajaa 10 km) kevyen liikenteen väylää pitkin. Voin jopa valita useasta vaihtoehtoisesta reitistä eli menenkö autotien vieressä kulkevaa kevyen liikenteen väylää pitkin vai pääasiassa metsän läpi kulkevaa ulkoilureittiä pitkin. Toki aina voin valita myös 15 minuutin välein kulkevan bussin.
Uskon kyllä, että suurin osa liikkeen asiakkaista tulee autolla, mutta se ei ole suinkaan ainoa vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EN ! Tähän banaani Valtioon !
Hyviä banaaneja löytyy joka kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan muuttaisi! Amerikkalainen elämäntapa ei houkuttele eikä vastaa arvojani.
Rahan palvontaa, kulutushysteriaa, julkisen liikenteen puutetta ja pakkoautolua, rumaa arkkitehtuuria, historiallisten kaupunkien ja rakennusten puutetta, kristinuskoon verhottua rotuvihaa, kuvitelmaa siitä että oma maa on maailman ykkönen, yksikielisyyttä, yleissivistyksen puutetta, Trump-hypetystä, väkivaltaa ja aseita sekä kirsikkana kakun päällä pitkät työpäivät ja max. kaksi viikkoa vuodessa lomaa.
En tuon sinun kertomuksesi perusteella minakaan varmaan muutttaisi. Nyt kun olen ollut USAn kansalainen jo pitkaan ja nahnyt maata jopa turistirysien ulkopuolelta, nauttinut hienosta terveydenhoidosta ja upeista maisemista niin kylla vaan.
Rahan palvonta? Yksikielisyys? Yleisivistyksen puute? Taitaa ne puutteet olla siellapain. Taallahan puhutaan melkein kaikkia maailman kieliakin ja Trump on menossa vankilaan. Tyopaivista voi aina neuvotella niinkuin melkein kaikesta muustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut. Ei se mitään herkkua ollut, ei mitään hinkua takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En missään tapauksessa. Itselleni tärkeimmät syyt:
1. Kaupunkisuunnittelu. En todellakaan nauttisi elämästä lyhyetkin matkat autolla ajellen, ruuhkissa roikkuen, valtavilla moottoriteillä sompaillen ja drive in-ravintoloissa asioiden. Hyötyliikunta jäisi varmasti pois.
2. Terveydenhoito. Tarvitseeko sanoa enempää?
3. Poliittinen ilmapiiri. Siis ihan kaikenlainen poliittinen keskustelu lähtien hallinnosta kansalaiskeskusteluihin.
4. Monien ihmisten äärimmäisen huono yleissivistys. Heille USA on maailman napa ja muusta ei tarvitse tietää. Eikä sitä omaa historiaa kauan varmaan kovin hyvin osata.
5. Small talk, feikiltä tuntuva tunteellisuus, lahjakulttuuri jne. En todellakaan nauttisi olostani maassa, jossa vaikuttaisin epäkohteliaalta, kun vastaan rehellisesti kysymykseen "mitä kuuluu?". Lisäksi pitäisi olla järjestämässä vaikka överejä yllätysjuhlia ties kenelle ja totta kai pitäisi aina sopivan tilaisuuden tullen näytellä itkemistä, kun joku järjestäisi minulle jotakin. Lisäksi pitäisi aina auttaa hädässä olevia, kun yhteiskunta ei sitä ollenkaan tee. En siis vastusta auttamista, mutta on väärin, että ihmiset vastuutetaan sellaisista asioista, jotka olisivat mielestäni yhteiskunnan tehtävä.
Ok, että olw siis edes käynyt maassa? 😉
Kyllä siellä voi hyvin kävellä ja kulkea julkisilla ihan missä vain. Esimerkiksi meillä oli käytössä vain yksi auto ja kävelin lapsen kanssa päivällä kaikkialle ja matkustimme myös paikallisbusseilla esimerkiksi omalle lastenlääkärille (siellä mennään aina lääkäriin, neuvolaa ei ole. Lääkäri valitaan itse ja valitaan itselle paras). Mies meni välillä töihin myös ensin fillarilla, sitten fillari ratikkaan ja siitä taas fillarilla, hyvin toimi.
Riippuu täysin paikasta. Sisareni asuu USAssa 1,5 kilometrin päässä isosta ostoskeskuksesta (kokoa Itis). Olisi ihan kiva siellä vierailessa käydä katsomassa tarjontaa, mutta ei sinne voi mennä kävellen, kun matkalla ei ole jalkakäytävää tai edes kunnollista piennarta, johon mahtuisi kävelemään. Lisäksi reitillä on ison tien ylitys ilman minkäänlaista jalankulkijoille tarkoitettua ylityspaikkaa. Olen kyllä pari kertaa kävellyt ko. välin, mutta todennut autotiellä puikkelehtimisen olevan todella vaarallista. Olo on kuin Suoämessa menisi kävelemään moottoritien laitaa. En tiedä Suomessa yhtään vastaavaa paikkaa. Ainoa järkevä keino päästä ostoksille on saada kyyti siskolta tai hänen mieheltään.
No vaikka Espoo ja Vantaa.
Minä satun asumaan Espoossa. Pääsen kävellen tai polkupyörällä kodistani kätevästi joka ikiseen paikkaan, joka on niin lähellä, että viitsin kävellä tai pyöräillä sinne. Esimerkiksi työpaikalleni noin 10 kilometrin päähän (juoksen joskus töistä kotiin) tai isoon kauppakeskukseen noin 5 kilometrin päähän. Tilanne on täysin toinen kuin USAssa asuvalla sisarellani. Enkä suinkaan väitä, että USAssa on kaikkialla tämä tilanne. Bostonissa asuvalla tutullani on mukava 3 kilometrin pyöräilymatka töihin.
132
Jonnekki Lommilan Giganttiin ei mee mitään kevyen liikenteen väylää ja kirjaimellisesti 0% sen asiakkaista tulee kävellen tai fillarilla. Se alue on enemmän amerikkaa ku amerikka ite.
Jos on tottunut menemään joka paikkaan autolla, saattaa jäädä se vieressä kulkeva kevyen liikenteen väylä huomaamatta. Kerropa ennemmin jokin alue Espoossa (harvaan asutun Pohjois-Espoon ulkopuolelta), josta ei pääsisi Lommilan Giganttiin suurinta osaa matkasta kevyen liikenteen väylää pitkin. Voi olla vaikea löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EN ! Tähän banaani Valtioon !
Jotkut ihmiset ovat aivan ihania siellä. Hyvä kommunikaatio myös ja asioiden erittely. Hyvä potentiaali vaikka mihin! Monessa asiassa päästy pitkälle. Vaikka joistakin asioista olisi eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut. Ei se mitään herkkua ollut, ei mitään hinkua takaisin.
Mika teki sen vaikeaksi? Minusta taalla on kaikki helpompaa.
Opiskelin muinoin vuoden ajan USA:ssa. Olisin mielelläni lähtenyt USA:han töihin tietyksi ajaksi. Aivan jo kielen takia. Työlupia on vaikea saada ja green card -voittajaksi en päätynyt. Työpaikan ja viisumisponsorin löytää helpommin, jos on joku haluttu ammatti. Ehkä joku paikka olisi löytynyt, jos olisi ollut aivan peräänantamaton.
Olen kyllä sitä mieltä, että Suomi tai monet muut EU-maat tarjoavat paremmat lähtökohdat. Yksi suuri etu on asua maassa, jossa voi opiskella ilman lukukausimaksuja. Katsoin pari vuotta sitten, mitä "minun" amerikkalaisessa yliopistossa maksaisi vuosi, jos ei ole osavaltion asukas. Pelkkä lukukausimaksu oli 24.000 dollaria.
Olen mielelläni lomaillut upeilla Floridan rannoilla ja pari kertaa olemme miehen kanssa tehneet pieniä kiertomatkoja. Lomailijana on oikeastaan "kuplassa" ja se todellisuus jää kokematta. Vähän niin kuin leffassa "the Truman Show".
Jos voisi mennä joko 50 vuotta ajassa taaksepäin ja ehkä eteenkin, niin on luultavasti nuo tämän päivän älyttömyydet sieltä saatu jaloista pois, mutta tämän päivän Yhdysvaltoihin en kyllä muuttaisi.
Muuttaisin...voi muuttaisin...itkisin ilosta ja muuttaisin..
Vihoviimeinen paikka minne muuttaisin.
En kyllä mihinkään muuallekaan Suomesta muuttaisi, mutta tonne nyt en ainakaan jos ois PAKKO lähteä ulkomaille.