Mies kuoli viikko sitten
Olen kuin unessa. Itken kun olen yksin. Kaikki on niin auki.
Kommentit (27)
Osanottoni. Minun lÀheinen kuoli muutama viikko sitten. Jokainen pÀivÀ on tuskaa ja itkuista ja vaikeaa. En vielÀkÀÀn voi hyvÀksyÀ kuolemaa. Vaikeinta aikaa ikinÀ... TÀytyy vaan uskoa ettÀ joku pÀivÀ tÀstÀ selviÀÀ ja elÀmÀ jatkuu!
Otan osaa.
PÀivÀ kerrallaan eteenpÀin. VielÀ se helpottaa.
Osanottoni teille kaikille lÀheisenne menettÀneille ja voimia suruunne
Kovasti voimia. Olin tuossa tilanteessa 6 vuotta sitten nÀihin aikoihin. Se tuska vaan pitÀÀ kÀydÀ lÀpi, onneksi aika on armollinen ja helpottaa sitÀ.
Vierailija kirjoitti:
Osanottoni. Oma mieheni kuoli 55-vuotiaana kaksi viikkoa sitten.
Nuori oli vielÀ.
Paljon voimia ja lohdutusta kaikille lÀheisensÀ lÀhiaikoina menettÀneille. Tie on raskas kulkea, mutta kyllÀ se aikanaan kevenee.
Ap, otan osaa suruusi. Voimia Sinulle ja kaikille muille jotka ovat menettÀneet lÀheisensÀ!
Olen todella pahoillani.
Kun lÀheiseni kuoli yllÀttÀen, olin vihainen linnuille, jotka lauloivat, vaikka hÀn oli kuollut.
Aika on ainoa, joka helpottaa tuskaa.
Voi ei, miten hÀn kuoli? Onko sulla turvaverkosto ympÀrillÀ?
Emma K. kirjoitti:
En voi ottaa osaa tuntemattomien ihmisten suruun. En tiedÀ onko oikeaa surua vai krokotiilin kyyneleitÀ?
Olisit jÀttÀnyt kommentoimatta. Mene pois ketjusta, kiitos!
Osanottoni. Muistele aina niitÀ hyviÀ hetkiÀ, joita Sinulla oli puolisosi kanssa. Ne sÀilyvÀt sinulla ikuisesti, eikÀ kukaan ota niitÀ sinulta koskaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Olen todella pahoillani.
Kun lÀheiseni kuoli yllÀttÀen, olin vihainen linnuille, jotka lauloivat, vaikka hÀn oli kuollut.
Aika on ainoa, joka helpottaa tuskaa.
Milloin alkaa helpottaa ja helpottaako joskusoikeasti? Nyt tuntuu siltÀ ettÀ oma loppuelÀmÀ tulee olemaan mustaa, kaikenlaiset asiat muistuttaa menetyksestÀ ja itku voi alkaa vaikka ruokakaupassa.
Minulla tulee tÀnÀÀn kk tÀyteen elÀmÀnkumppanin menetyksestÀ.
Otan osaa. Itse pelkÀÀn koko ajan Àidin ja isÀn puolesta. Ovat jo vanhoja. ItsellÀ ei ole ketÀÀn heidÀn jÀlkeen.
Tein ilmoituksen tuon emma k, n kommenteista. Onko yllÀpidon mukaan ok kirjoittaa tuollaista kun eivÀt poista nÀmÀ viestit!??
Emma K. kirjoitti:
KyllÀ ihmiset ovat teennÀisiÀ kun hakevat sympatiaa palstalta. Turhaan tuntojasi tÀÀllÀ vuodatat. LÀssyn lÀssyn kun mieheni, vaimoni ja lÀheiseni kuoli. Turhaa vuodatusta suoraan ÀllöttÀÀ tÀmÀ huomion hakusi.
Et sitten Àlynnyt painua helvettiin tÀÀltÀ, vaan jatkat vaan. Mene ottamaan mielialalÀÀkkeesi.
Pahoittelut. Nyt kehitÀ itsellesi jokin rutiini mikÀ hoituu automaattisesti sen enempÀÀ miettimÀttÀ. Ja toista sitÀ edes ja muista hoitaa raha-asiat. Muuten itke vaikka monta tuntia sÀngyn pohjalla silloin kun tarttee. Mutta ÀlÀ jÀmÀhdÀ sinne sÀnkyyn niin kuin minÀ. Kadun niin ettÀ annoin itseni mennÀ ulosottoon surun keskellÀ
Vierailija kirjoitti:
Emma K. kirjoitti:
KyllÀ ihmiset ovat teennÀisiÀ kun hakevat sympatiaa palstalta. Turhaan tuntojasi tÀÀllÀ vuodatat. LÀssyn lÀssyn kun mieheni, vaimoni ja lÀheiseni kuoli. Turhaa vuodatusta suoraan ÀllöttÀÀ tÀmÀ huomion hakusi.
Et sitten Àlynnyt painua helvettiin tÀÀltÀ, vaan jatkat vaan. Mene ottamaan mielialalÀÀkkeesi.
KyllÀ sÀkin nyt jotain tarvitset, kun olet noin vihainen. -sivusta
Osanottoni. Oma mieheni kuoli 55-vuotiaana kaksi viikkoa sitten.