Mistä saa vertaistukea, jos ystävillä ei ole pieniä lapsia eikä sukulaisilla?

Mulla oli ihan sama tilanne. Ei lapsia kenelläkään. Olen mennyt aktiivisesti erilaisiin kerhoihin ja harrastuksiin. Nyt on iso porukka äitikavereita! Ujona ihmisenä alku oli vaikeaa, mutta sen arvoista! 

Enpä sellaisia varsinaisesti tarvinnut. Koulukaverien äitien kanssa olen edelleen tekemisissä koska ne kaveruudet lasten välillä on söilyneet koulujen loputtuakin.

Leikkipuistossa tutustuu. 

Kannattaa mennä avoimin mielen kerhoihin ja vaikka muskariin. Jopa minä löysin sieltä pari äitikaveria myös vapaa-ajalle, vaikka olen tosi ujo tutustumaan ihmisiin. Se lapsen tuoma uusi elämäntilanne kuitenkin yhdistää aika vahvasti.