Kemianteollisuus hämillään nuorista työntekijöistä: Looginen päättelykyky hukassa, ei elämänhallintaa, vaikeuksia jopa lukea
Kemianteollisuuden yritykset ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen osaamisen puutteista. Monella on ongelmia jopa perustaidoissa ja loogisessa päättelyssä.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/6c419d64-0002-42db-8ba3-93255815a6dc
Kommentit (33)
Esimerkiksi vastavalmistunut sähköasentaja ei kelpaa töihin. Ammattitaito ei riitä edes alkeellisimpiin asennuksiin. Yrityksen on otettava suojiinsa, aloitettava kisällityylinen koulutus aivan alusta. Vuosien varrella sitten, jos on muuten selväjärkinen, nuoresta kehityy ihan oikeaksi työntekijäksi. Yritykseltä suuri satsaus, joka kuuluisi oppilaitokselle.
Ammattikouluun otetaan nuoria, jotka eivät ole oppineet lukemaan, kirjoittamaan eivätkä laskemaan yhdeksässä vuodessa. Sitten ammattikoulussa ei ole oikeastaan vaatimuksia osallistua opetukseen, kokeisiin, oikeastaan mihinkään muuhunkaan. Ainoa tarkoitus on saattaa oppivelvollisuus loppuun, kun se on sinne lakeihin ja asetuksiin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeudet luetun ymmärtämisessä
Lukemisen yksinkertaisen mallin mukaan lukeminen koostuu teknisestä lukutaidosta eli sanantunnistuksesta ja luetun ymmärtämisestä. Tämän mallin perusteella voidaan ajatella, että luetun ymmärtämisen ongelmat voivat olla seurausta siitä, että lapsella on ongelmia sanan tunnistamisen taidoissa, kielellisen ymmärtämisen taidoissa tai molemmissa taidoissa yhtä aikaa.
Luetun ymmärtäminen on yhteydessä sanan tunnistamisen taitoon niin lapsilla kuin aikuisillakin. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että lukijoilla, joiden luetun ymmärtäminen on heikkoa, lukeminen olisi tehotonta tai paljon resursseja vaativaa. Heikkojen luetun ymmärtäjien fonologisen prosessoinnin taidoista on olemassa ristiriitaisia tutkimustuloksia. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että luetun ymmärtämisen ongelma ei voi selittyä pelkästään peruslukutaidon ongelmilla.
Heikon luetun ymmärtämisen taustalla voi olla myös liian vähäinen lukeminen. Ajatellaan, että nämä lapset eivät ole saaneet riittävästi kokemusta lukemisesta. Syinä vähäisille lukukokemuksille voi olla esimerkiksi pulmat puhutun kielen ymmärtämisessä jo ennen lukemaan opettelua. Nämä kielelliset pulmat ovat vaikuttaneet siihen, ettei lapsi välttämättä ole ollut kiinnostunut lukemisesta. Näin ollen hän ei ole hyötynyt samasta lukemiskokemuksesta yhtä paljon kuin toverinsa. Tämä vähäisempi määrä lukemiskokemuksia taas on johtanut suppeampaan sanavarastoon.
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukivaikeudet-1/vaikeudet-…
Kiitos tästä tiedosta.
Nyt ymmärrän miksi "omilla aivoilla ajattelevat" henkilöt, jotka kutsuvat meitä muita lampaiksi, linkkaavat aina väitteidensä tueksi videoita.
1978 oli ammattikoulussa oli vielä pari ammattimiestä opettamassa. Muut oli enemmän teoriatyyppejä. Teknilisen koulun korkeakoulutetut opettajat olivat jo aivan pihalla käytännön työelämästä. Siksi kai teknikkojen koulutus lopetettiin
Ilmiannoin aloituksen vihapuheena
Jokainen lukutaitoinen, vähintään 7,5 keskiarvolla peruskoulun läpäissyt menee nykyään lukioon ja jatkaa väh. ammattikorkeakouluun.
Kemianteollisuus kaipailee porukkaa, jolla on yli 8:n keskiarvo ja ovat käyneet alalle sopivan amiksen.
Sellaista porukkaa ei ole, eikä enää kunnon amiksiakaan, koska niihin hakee vain EVVK-porukka, taso on laskettu apukoulutasolle.
Lukuharrastuksen vähäisyys näkyy lukutaidossa ja koulumenestyksessä.
Amiksiin hakeutuu nykyään jengi, joka ei ole ikinä vapaaehtoisesti lukenut mitään.
Lukiossa näkyy myös ilmiö, luku-ja kirjoitustaidon suhteen porukka on polarisoitunut.
Helposti ratkaistavissa tämä ongelma: afrikasta ja lähi-idästä vaan näitä hoono-soomi moniosaajia tilalle. Saadaan kemianteollisuus nousuun.
S2 eivät osaa lukea ja heidät päästetään kaikesta lävitse koska muutoin syyte rasismista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas kemianteollisuudessa surkeat rekrytoinnit. Vika on rekryävän tahon osaamisessa, ei nuorissa.
"Kemianteollisuuden yritykset ovat huolissaan ammatillisen koulutuksen osaamisen puutteista."
Vihelteleekö sulla tuuli korvien välissä?
Jos ihminen ei osaa lukea, on ne puutteet lähtökohtaisesti jo paljon varhaisemmassa vaiheessa koulutuspolkua kuin siellä ammattikoulussa.
Toki, jos tuetun ymmärtämättömyys koskee ainoastaan alan erikoissanastoa, silloin vika on tietenkin ammatillisessa opetuksessa.
Mutta siis eihän ammatillisessa koulutuksessa nykyisin enää edes pidetä kokeita.
Hommaan voisi etsiä apua sitä kautta, että rekrytointiprosessissa pidettäisi koe, jossa testattaisi, osaako työnhakija ne keskeiset työturvallisuuteen ja työhön itseensä liittyvät sanat, joita haettavana olevissa työtehtävissä tarvitaan. Vain testin läpäisseet pääsisivät haastatteluvaiheeseen.
Esittämäsi malli olisi rasistinen, koska harvat mm-nuoret pääsivät kokeesta läpi.
Meillä on ihan eri alalla (fyysinen työ, mutta ei tod. ole rakettitiedettä, ei vaadi edes mitään koulutusta) kesätöissä kemian tekniikan korkeakouluopiskelija, joka ei ymmärrä alkeellisiakaan ohjeita, ei vaikka kädestä pitäen kolme eri ihmistä näyttää miten homma tehdään päivän aikana. Silti ei tee kuten opetetaan, vaan ihan miten sattuu hutiloiden. En tajua miten pärjää oman alan työharjoitteluissaan, jos ohjeiden yhmmärtäminen on tätä tasoa. Kysyin kerran, että miten oppii parhaiten, lukemalla, näkemällä, tekemällä vai kuinka. Niin vastaus oli ei väliä. Joo, ei tunnu olevan, koska ei ymmärrä :D
Tätä olen miettinyt monta kerta meidän taloyhtiössämme, kun sijoitusasuntoihin muutta nuoria vuokralaisia. Ei ymmärretä perusasioita häiritsevästä melusta, hiljaisuusajasta, tavaroiden oikeista paikoista jne. Ilmeisesti vanhemmat ei ole opettaneet mitään ja sitten taloyhtiössä pitää kasvattaa toisten aikuistuneita mukuloita.
Rehellisesti sanottuna hieman huolestuttaa tulevaisuus. Miten nämä pyörittää maailmaa ja minkälaista maailma, kun itse vanhenee. Ja millaista hoitoa sitä vanhana saa, ollaanko ihan eri maailmoista.
Jos ihminen ei osaa lukea, on ne puutteet lähtökohtaisesti jo paljon varhaisemmassa vaiheessa koulutuspolkua kuin siellä ammattikoulussa.
Toki, jos tuetun ymmärtämättömyys koskee ainoastaan alan erikoissanastoa, silloin vika on tietenkin ammatillisessa opetuksessa.
Mutta siis eihän ammatillisessa koulutuksessa nykyisin enää edes pidetä kokeita.
Hommaan voisi etsiä apua sitä kautta, että rekrytointiprosessissa pidettäisi koe, jossa testattaisi, osaako työnhakija ne keskeiset työturvallisuuteen ja työhön itseensä liittyvät sanat, joita haettavana olevissa työtehtävissä tarvitaan. Vain testin läpäisseet pääsisivät haastatteluvaiheeseen.