Lue keskustelun säännöt.
Syrjään jääneiden ja unohdettujen nuorten määrä on kasvanut Suomessa
15.06.2023 |
Nuorta, joka ei tällä hetkellä opiskele tai käy töissä, kutsutaan tilastollisin termein NEET-nuoreksi: sellaiseksi, jolla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa ja joka ei suorita ase- tai siviilipalvelusta (Not in Employment, Education or Training).
Näitä nuoria oli viime vuonna 45 000, seitsemän prosenttia kaikista 1524-vuotiaista. Jotkut heistä valmistautuvat pääsykokeisiin tai viettävät välivuotta, mutta eivät kaikki. Joidenkin nuorten elämä on pysähdyksissä päihdeongelman takia, ja toisilla on haasteita mielenterveyden kanssa.
Termi syrjäytyminen ui julkiseen keskusteluun 90-luvun lopulla, lama-ajan jälkimainingeissa. Termiä käytetään laveasti, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan jonkinlaista osattomuutta. NEET-nuorten määrää seurataan vuosittain juuri siksi, että matalan koulutusasteen ja työttömyyden on tutkittu lisäävän syrjäytymisriskiä erityisesti nuorilla.
Se, että ei opiskele tai ole töissä, ei automaattisesti tarkoita, että ihminen olisi syrjässä yhteiskunnasta. Mutta jos taustalla on lisäksi esimerkiksi lapsuudenperheessä koettua huono-osaisuutta tai pitkäaikaistyöttömyyttä ja kehnoa rahatilannetta, kenties päihdeongelmaa tai kiusaamiskokemuksia, riskit osattomuuteen kasvavat. THL arvioi, että 310 prosentille nuorista on kasaantunut useita syrjäytymisen riskitekijöitä.
Nykyisellään syrjäytymispuhe kääntää katseen yhteiskunnan sijasta yksilöön, ja se on ongelmallista. Yksilökeskeisyys luo illuusion, että jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet olla osa yhteiskuntaa, jos vain itse haluaa ja tekee riittävästi sen eteen. Mutta kaikki nuoret eivät lähde samalta viivalta. Ja toisaalta: kaikki nuoret eivät myöskään intohimoisesti halua rakentaa itselleen uraputkea.
Suomessa on vahva kulttuurinen ajatusmalli siitä, että jos et ole tuottava kansalainen ja työntekijä, olet vaarassa syrjäytyä. Nuoren elämässä tämä näkyy siten, että nuoriin kohdistuu jo varhain paineita ja odotuksia, että pitää olla tietyllä tavalla palvellakseen työmarkkinoita.
Ihmisnäkemys on 2000-luvun aikana kaventunut: ihmistä ei enää nähdä arvokkaana itsessään, vaan työmarkkinakelpoisuuden kautta. Eetos tuottavuudesta leikkaa läpi koko koulutusjärjestelmämme, varhaiskasvatuksesta lähtien. Kun lapsi ja nuori nähdään ihmispääoman ja työllistettävyyden kautta, heitä kasvatetaan ja koulutetaan vaalien tiettyjä ominaisuuksia ja kykyjä. Järjestelmä kuitenkin syrjäyttää helposti ne lapset ja nuoret, jotka eivät mahdu muottiin. Nuorten koulutusta ja tukijärjestelmiä koskevan tutkimuksen tiimoilta selvisi sekin, että kokemus osattomuudesta kumpuaa usein jo koulumaailmasta. Kiusaaminen ja koulussa koettu eriarvoisuus lisää syrjään jäämisen riskiä.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Nuoret eivät ole vielä työmarkkinakelpoisia vaan vastivat vielä kokemusta ja koulutusta ennen kuin ovat arvokkaita. Mikä ihmeen uutinen se on?
Itse aloin töihin 13 vuotiaana.Valehtelin ikäni ja olin kesätöissä Ruotsissa ja siitä se alkoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syrjäytyminen on itse aiheutettu ja itse keksitty meemisairaus, joka johtuu yksilöstä itsestään eikä ympäröivästä yhteiskunnasta ja muista kanssaihmisistä. Jos se on jonkun vika niin se on oma vika ja jos ei sopeudu joukkoon ja yhteisiin pelisääntöihin, niin ei tule odottaa että maailman tulee sopeutua sinulle vaan syrjäytyneet on muutettava ja korjattava itsensä sopimaan maailmaan.
Heikot sortuu elontiellä, jätkä senkun porskuttaa...Tarmo Manni
Nyt niitä tulee enemmän kun harva selviää somppulauman veitsiryöstöstä ilman traumoja. Mä luulen että ketkä tässä tulee saamaan ns apua ovat nuo sompanssikusipäät eikä niiden uhrit.
Minusta "huvittavinta" koko jutussa oli lopussa tämän nuoren kommentti siitä millaisen tulevaisuuden hän itselleen haluaa.
"ei ainakaan mitään tuntista työtä tai tappavan tylsää arkea"
2000 luvun nuoriso haluaa vain kaikkea kivaa jne.
Ei taida olla realiteetit kodillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyminen on itse aiheutettu ja itse keksitty meemisairaus, joka johtuu yksilöstä itsestään eikä ympäröivästä yhteiskunnasta ja muista kanssaihmisistä. Jos se on jonkun vika niin se on oma vika ja jos ei sopeudu joukkoon ja yhteisiin pelisääntöihin, niin ei tule odottaa että maailman tulee sopeutua sinulle vaan syrjäytyneet on muutettava ja korjattava itsensä sopimaan maailmaan.
Tämä on oikeasti tosi.
Tunnen nuoren 20 vuotiaan naisen joka teki itsestään lasun 17 vuotiaana ja pääsi sosiaalitukien verkostoon kiinni.
Hänelle maksetaan edelleen sosiaalituilla asuminen ja eläminen. Lisäksi tämä on lähes vastikkeetonta koska vähän kuin tämä jutun Venla, hän on myös aloittanut ja lopettanut kouluja useasti. koulun käynti kestää joitain kuukausia. on masentunut ja ahdistunut jne.. mutta voi matkustella ja juhlia niillä sosiaalituilla kuitenkin.
Mietinpä vain että millaisella sosiaalipolitiikalla me saadaan tänne työtä tekeviä aikuisia kun tällaisia tapauksia on paljon.
Tulee meinaan aika rankkaa kun joskus ne tuet loppuu (vai loppuuko?) ja sitten ei ole koulutusta työkokemusta eikä mitään kokemusta.
Nuoret tarvitsevat töitä eikä mitään apuja ja palveluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyminen on itse aiheutettu ja itse keksitty meemisairaus, joka johtuu yksilöstä itsestään eikä ympäröivästä yhteiskunnasta ja muista kanssaihmisistä. Jos se on jonkun vika niin se on oma vika ja jos ei sopeudu joukkoon ja yhteisiin pelisääntöihin, niin ei tule odottaa että maailman tulee sopeutua sinulle vaan syrjäytyneet on muutettava ja korjattava itsensä sopimaan maailmaan.
Tämä on oikeasti tosi.
Tunnen nuoren 20 vuotiaan naisen joka teki itsestään lasun 17 vuotiaana ja pääsi sosiaalitukien verkostoon kiinni.
Hänelle maksetaan edelleen sosiaalituilla asuminen ja eläminen. Lisäksi tämä on lähes vastikkeetonta koska vähän kuin tämä jutun Venla, hän on myös aloittanut ja lopettanut kouluja useasti. koulun käynti kestää joitain kuukausia. on masentunut ja ahdistunut jne.. mutta voi matkustella ja juhlia niillä sosiaalituilla kuitenkin.
Mietinpä vain että millaisella sosiaalipolitiikalla me saadaan tänne työtä tekeviä aikuisia kun tällaisia tapauksia on paljon.
Tulee meinaan aika rankkaa kun joskus ne tuet loppuu (vai loppuuko?) ja sitten ei ole koulutusta työkokemusta eikä mitään kokemusta.
Jos ei speudu yhteyskuntaa niin sen sijaan että vaatii yhteiskuntaa muuttuvaan voi muuttaa itseään sopimaan yhteiskuntaan.
Uuden oppivelvollisuudenhan piti poistaa nämä ongelmat.
Mitä mitä! Vieläkö nuoria syrjäytyy! Eihän tämän pitänyt olla mahdollista! En ymmärrä miten tässä nyt näin kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uuden oppivelvollisuudenhan piti poistaa nämä ongelmat.
Mitä mitä! Vieläkö nuoria syrjäytyy! Eihän tämän pitänyt olla mahdollista! En ymmärrä miten tässä nyt näin kävi.
Koulut joutuivat kulukuurille minkä takia opiskelipaikkoja leikattiin niin että Suomessa on enemmän nuoria kuin toisen asteen opiskelupaikkoja. Ratkaisuja on muun muassa A) lähetetään ne ylijääneet opiskelijat, jotka eivät mahtuneet opiskelemaan Suomessa, opiskelemaan ulkomaille tai B) harvenmetaan väkilukua, mikä ei ole ehkä se eettisin vaihtoehto varsinkin jos huoltosuhde tulisi pitää vakaana.
Syrjäytyminen on nuorten oma vika josta ei voi syyttää yhteiskuntaa ja muita. Esimerkiksi miksi eivät hakeneet töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytyminen on itse aiheutettu ja itse keksitty meemisairaus, joka johtuu yksilöstä itsestään eikä ympäröivästä yhteiskunnasta ja muista kanssaihmisistä. Jos se on jonkun vika niin se on oma vika ja jos ei sopeudu joukkoon ja yhteisiin pelisääntöihin, niin ei tule odottaa että maailman tulee sopeutua sinulle vaan syrjäytyneet on muutettava ja korjattava itsensä sopimaan maailmaan.
Olet päätelmissäsi todella pahasti väärässä. Tämä yhteiskunta ei oikeasti välitä ja tee mitään, tai ainakaan tarpeeksi, syrjäytyneisyyden ennalta ehkäisemiseksi, ja ilmiön poistamiseksi. Yhteisöllisyyttäkään ei oikeasti ole tässä maassa. Se ei ainakaan näy käytöstavoissa, toisten huomioimisessa, auttamisessa ja tukemisessa.
Nuorten pitäisi päästä jo varhain työelämään kiinni kesätöiden muodossa jotta hahmottuu se ajatus miksi koulutusta ja osaamista tarvitaan. Valitettavasti on niin että kesätyöpaikat menee lähinnä vakkarien lapsille. Avoimeen hakuun ilmoitetaan vain murto-osa. Eriarvoisuus ja huono-osaisuus on selkeästi havaittavissa jo ammattikoulussa ja lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta hitossa ihmisen arvo syntyy siitä onko hyödyksi ja paljonko tekee töitä. Se on basic ihmisarvon päälle kasautuvat lisäarvoa. Onko nuoret oikeasti nykyään näin ryhmiä?
Ei ihmisellä ole arvoa. On vain välineellinen arvo.
Hyvin harvoin joku syrjäytyy omasta tahdostaan. Syrjäytynyt on valheellinen termi. Pitäisi puhua syrjäytetyistä tai syrjään jätetyistä hylkiöistä.
"Ihmisnäkemys on 2000-luvun aikana kaventunut: ihmistä ei enää nähdä arvokkaana itsessään, vaan työmarkkinakelpoisuuden kautta."
HÖPÖ HÖPÖ!
Kautta aikojen ihminen on nähty työnteon ja yhteisölle hyödyllisyyden perusteella. Se ei ole mikään 2000-luvun juttu. Päinvastoin. Nykyäänhän hoetaan jokaisen olevan yhtä tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
"Ihmisnäkemys on 2000-luvun aikana kaventunut: ihmistä ei enää nähdä arvokkaana itsessään, vaan työmarkkinakelpoisuuden kautta."
HÖPÖ HÖPÖ!
Kautta aikojen ihminen on nähty työnteon ja yhteisölle hyödyllisyyden perusteella. Se ei ole mikään 2000-luvun juttu. Päinvastoin. Nykyäänhän hoetaan jokaisen olevan yhtä tärkeä.
Se on kiva hokema vailla merkitystä.
Ei pidä paapoa jos ei maita lukio tai amis. Yrittää saada jompaankumpaan ja kun 18 v täyttää niin kämppä muualta. Taas jos mt ongelmia niin apua saada.
Liikettä niveliin. Jos haluaa jotain pitää ainakin nousta sängystä.
Nuoret eivät ole vielä työmarkkinakelpoisia vaan vastivat vielä kokemusta ja koulutusta ennen kuin ovat arvokkaita. Mikä ihmeen uutinen se on?