Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisitte tässä tilanteessa?
13.06.2023 |
Jos sulla olisi nämä vaihtoehdot:
1) Varma ja vakituinen työ Helsingissä. Työ on kohtalaisesti palkattua mutta melko raskasta ja epäkiinnostavaa. Ei etenemismahdollisuutta eikä etätyömahdollisuutta. Budjetti ei riitä taloon tai edes hyväkuntoiseen rivariin pk-seudulla, joten perhe pitäisi luultavasti sulloa kerrostaloasuntoon jossain vantaalaisessa ongelmalähiössä.
2) Epävarma pätkätyö pikkupaikkakunnalla, riskinä työttömyys, alempi ansiotaso ja mahdollisesti koulun penkille palaaminen jos työt loppuu kokonaan. Toisaalta lähes maksettu omakotitalo omalla tontilla ja isolla pihalla, luonto lähellä, naapurit kaukana, turvallinen lähikoulu.
Kommentit (22)
Ap, miten saat sen idyllin pidettyä maalaiskylässä, jos jäät työttömäksi?
Entä talon/rivariasunnon vuokraus pks:lta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua pikkupaikkakunnalle, enkä omakotitaloa, lapsia ei ole, olen asunut sekä Helsingissä että Vantaalla, joten aika luonnollinen valinta tuo vaihtoehto 1.
Eihän tuohon voi kukaan muu vastata.
Riippuu ihan siitä, mitkä asiat ovat itselle prioriteetteja.
Kuulostaa siltä, että ap:lle sopii B.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miten saat sen idyllin pidettyä maalaiskylässä, jos jäät työttömäksi?
Entä talon/rivariasunnon vuokraus pks:lta?
Mies on töissä ja talo lähes maksettu, kuten sanoin. Laskeskelin että juoksevien kulujen kanssa pärjätään niin kauan kun ei tule isoja remontteja. Ja yhdenkään verenimijän asuntosijoitusbisneksiä en kyllä ala enää näillä kilometreillä palkansaajana rahoittaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, miten saat sen idyllin pidettyä maalaiskylässä, jos jäät työttömäksi?
Entä talon/rivariasunnon vuokraus pks:lta?
Ei pilata AP:n virhekuvitelmia faktoilla...
Itse en rehellisesti sanottuna usko kummankaan vaihtoehdon olevan se, mitä itse valitsisin, koska aina on muitakin vaihtoehtoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ettet edes hae ratkaisua itses kannalta vaan ulkoisten paineiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kulkisin sieltä landelta niissä paremmissa töissä. Voi myös vuokrata jonkun pikkuluukun sieltä työpaikan vierestä itselles, jos on hankalan matkan päässä. Niin me teimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nämä on ainoat vaihtoehdot?
Vierailija kirjoitti:
Mä kulkisin sieltä landelta niissä paremmissa töissä. Voi myös vuokrata jonkun pikkuluukun sieltä työpaikan vierestä itselles, jos on hankalan matkan päässä. Niin me teimme.
Ei ole välttämättä ihan helppo homma ainakaan pikkulapsiperheessä jos äiti on suurimman osan ajasta reissussa ja käy kotona kääntymässä ehkä kerran viikossa. Siinä voi vähän miettiä sitäkin että minkä arvoista se raha on jos sen takia lapset kasvaa käytännössä ilman toista vanhempaa. Ja se paikalle jäävälle vanhemmalle kasaantuva vastuu on myös sitten melkoinen, siitähän tulee käytännössä yksinhuoltaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti itse, haluatko elää kuin aikuinen, vai aikuisena palkansaajana opiskelijan ostovoimalla (Helsingissä)?
Voisit toki harkita muuttamista johonkin maakuntakeskukseen / vähän isompaan kuntaan?
t. Helsingistä maakuntaan muuttanut
Jos rahat riittäisivät Helsingissä kivaan alueeseen muuttaisin, mutta mihinkään Vantaalle en lähtisi. Jos kotipaikkakunnalla ei ole töitä niin tuo ei ole mielestäni edes mikään ongelma, koska niin monia töitä voi tehdä nykyään etänä. Voisin vaikka perustaa oman nettiyrityksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähden siitä että jos kahden mediaanituloisen ihmisen palkoilla ei pysty ostamaan kohtalaisessa kunnossa olevaa perheasuntoa viihtyisältä alueelta niin asuntopolitiikassa on epäonnistuttu surkeasti ja sellainen kaupunki ei ole minun verorahojeni ja työpanokseni arvoinen. Tämä tilannehan on tullut jo vastaan Helsingissä. Olen ihmetellyt, miten monet duunarit vaan alistuvat siihen että vakituisen työn tulot riittää johonkin vuokraluukkuun Jakomäessä kun samalla rahalla saisi lainan vähintään rivariasuntoon jo jossain 50 km päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kulkisin sieltä landelta niissä paremmissa töissä. Voi myös vuokrata jonkun pikkuluukun sieltä työpaikan vierestä itselles, jos on hankalan matkan päässä. Niin me teimme.
Ei ole välttämättä ihan helppo homma ainakaan pikkulapsiperheessä jos äiti on suurimman osan ajasta reissussa ja käy kotona kääntymässä ehkä kerran viikossa. Siinä voi vähän miettiä sitäkin että minkä arvoista se raha on jos sen takia lapset kasvaa käytännössä ilman toista vanhempaa. Ja se paikalle jäävälle vanhemmalle kasaantuva vastuu on myös sitten melkoinen, siitähän tulee käytännössä yksinhuoltaja.
Mä kävin pari vuotta Helsingissä töissä just niin että oma asunto ja mies oli Tampereella ja itsellä oli pieni vuokrayksiö ankeassa radanvarsilähiössä Helsingissä. Viikonloput sitten kotona. Pidemmän päälle todella raskasta, en todellakaan alkaisi uudestaan varsinkaan jos on vielä lapsia.
Mä olen viihtynyt ihan siellä Itä-Vantaalla vuokra-asunnossa asuen sekä pienemmällä paikkakunnalla omakotitalossa. Mutta ei kukaan voi sanoa, kumpi teidän perheelle on nyt houkuttelevampi ratkaisu. Pieneltäkin paikkakunnalta voi myöhemmin löytyä muuta työtä, jos ei ole tarkka siitä, että tekee vain oman alansa töitä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen viihtynyt ihan siellä Itä-Vantaalla vuokra-asunnossa asuen sekä pienemmällä paikkakunnalla omakotitalossa. Mutta ei kukaan voi sanoa, kumpi teidän perheelle on nyt houkuttelevampi ratkaisu. Pieneltäkin paikkakunnalta voi myöhemmin löytyä muuta työtä, jos ei ole tarkka siitä, että tekee vain oman alansa töitä.
Niin siellä missä puukotetaan ja ryöstetään vaatteet päältä?
Vaihtoehto 2. mutta vain jos pidän siitä paikkakunnasta ja voin kuvitella asuvani siellä kauan myös työttömänä.
Mä valitsisin vaikka työttömyyden ennemmin kuin kerrostaloelämän jossain Koivukylässä. Nimimerkillä Been there, done that.