Lukiolaiset käyttävät nykyään tekoälyä tekemään kotitehtävät puolestaan. Jatkossa myös yliopisto-opiskelijoiden gradut ja väitöskirjat tekee tekoäly?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lukioissa olisi vielä perinteiset kirjat käytössä, tuo olisi helppo estää vaatimalla lähdeviittaukset. En tiedä, pääseekö chatgtp käsiksi e-kirjoihin.

Chat gpt ei edes yritäpäästä käsiksi e-kirjoihin, e-artikkeleihin tai mihinkäään lähteisiin ylipäänsä. Jos pyydät, se kyllä tekee sulle lähdeviitteet, mutta ne on kuvitteellisia. Chat-gpt ei hae tietoa, eikä järjestä tietoa, se keksii sulle jotain tiedotla näyttävää. Se ei ole hakukone, eikävaan todennäköisyyslaskentamalli, se laskee olemassaolevien tekstien perusteella, että mikä olisi todennäköinen seuraava sana ja miltä se lähdeviite nättäisi, jos sellainen olisi.

Tämän takia chat-gpt:n käytön havaitsemiseen ei myöskään oikeasti tarvita mitään plagioinnintunnistusjärjestelmää. Tarvii vaan tarkastajan tarkastaa muutama lähdeviite, että onko niitä oikeasti olemassa.

Kiitos tästä selkeästä kiteytyksestä että mikä ja mitä tuo paljon puhuttu Chatgeepeetee on. 

Vierailija kirjoitti:

Turnitinissä, käytössä yliopistoissa, on jo AI-tunnistus englanninkieliselle tekstille.

Meillä myös lukiossa TurnItIn, opetuskielenä englanti. Hyvin toimii. Lisäksi ei ole ollenkaan vaikeaa nähdä lukiolaisen tekstistä onko asialla ollut oppilas itse vai ChatGPT. Tekoäly tuottaa hyvin kliinistä tekstiä, sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti, lukiolainen ei.

Enemmän hyväksyttyjä tutkintoja ja aineksen taso laskee. Näin tosin tapahtuu ilman tekoälyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereella on nettilukio. Tehtävät tekee tekoäly eikä itse tarvitse lukea mitään. Valvottuja kokeita ei tietenkään ole. Kurssit voi käydä tietämättä ja tekemättä ja lukematta mitään.

Tämä tasapuolistaa opiskelijat. Vähän alhaisemmallakin äo:lla varustettu koululainen pääsee jatkossa ylioppilaaksi hyvin arvosanoin. Tämä on vain hyvä asia.

No eihän pääse. Ylioppillastutkinnon kokeet tehdään suljetussa järjestelmässä (Abitti). Kun Abitin käynnistää, pääsee tietokoneella vain ja ainoastaan Abittiin, ei muualle nettiin. Kokeetkin tehdään pääsääntöisesti Abitissa, joten tekoälyä käyttävä narahtaa helposti ensimmäisessä tietokoneella tehtävässä kurssikokeessa, kun ei osaakaan yhtään mitään.

Hieman OT mutta nyt tulevat virtuaaliset "täydelliset" influensserit, joita luodaan tekoälyn avulla:

https://yle.fi/a/74-20033981

Lisää paineita nuorisolle ja lapsille. Aito ihminen ei voi voittaa tässäkään pelissä.

No jo on tyhmät opettajat, jos eivät osaa esittää kysymyksiä oppilaille, joita epäilevät tekoälytehtävistä. Jos ei oppilas osaa vastata mihinkään sen tekoälynsä tekemään juttuun, niin saa sitten selittää opettajalle, miksei.

Kopsasin toisesta ketjusta:

Lehdessä päivitellään, kuinka opettajat ovat avuttomia tekoälyä käyttävien oppilaiden edessä.

Suora lainaus tämän aamuisen Iltasanomien jutusta:

"Nissisen mukaan opettajat ovat nyt umpikujassa. Vielä toistaiseksi mikään työkalu ei tunnista tekoälyn tuotosta plagioinniksi. Jos oppilas kieltää käyttäneensä tekoälyä, jäädään sana sanaa vastaan -tilanteeseen..."

Olenko tyhmä, kun en ymmärrä, miksi opettajat ovat umpikujassa.

Jos minä olisin opettaja (en ole, eivät taitaisi taidot riittää???), ja oppilaani alkaisivat tuoda iälleen ja aiemmasta koulumenestyksestään täysin poikkeavaa tekstiä niin tyylillisesti kuin sisällöllisestikin mukaansa kouluun kotiaineiden yms muodossa, voi helposti testata, onko aine/esitelmä/tekele ko oppilaan luoma.

Aletaan lisätä tehtäviin muutama terävä suullinen kysymys koskien juuri kyseistä työtä. Jos oppilas ei osaa vastata eikä selvästikään ymmärrä koko aiheesta yhtikäs mitään tai vähän vaan sinnepäin, on tehtävä annettu tekoälyn - tai fiksumman oppilaan tehtäväksi. Ei siinä muuta todistetta tarvita.

Kyllä aiemminkin ostettiin fiksummilta oppilailta kotiaineita ja kyllä aiemminkin opettaja muutamalla täsmäkysymyksellä sai vallan hyvin selville, oliko työ juuri tämän oppilaan tekemä vai ei.

Oli meillä muuten kerran sellainenkin opettaja, joka selvästi tiesi, että meistä osa oppilaistaan tuli biologian kokeisiin sopivat lunttilaput mukana. Kerran hän sitten otti asian esille ihan normaalitunnin puitteissa ja sanoi, että jos meistä jotkut vaivautuvat opiskelemaan koeaiheita edes sen verran, että kirjoitamme itselemme lunttilappuja, niin eiköhän niistäkin tiedoista jää jotain tiedon jyväsiä päähän.

Tekoälyn käytön hillitsemiseksi voisi siirtyä monivalintakysymyksiin, joissa olisi kymmenen vastausvaihtoehtoa ja mahdollisesti useampi, vähintään neljä oikeaa. Väärä tai tyhjä lasketaan negatiiviseksi pisteeksi. Vaihtoehtojen järjestys olisi satunnainen. Lisäksi suorittamiseen aikaraja esimerkiksi 90 kysymystä ja 2 h. Tämä tietysti heikentää opiskelijan kirjallista ulosantia. Opinnäytetöistä tulee kuitenkin pian kaikista tekoälyn tuotoksia, eli parempi laittaa niissäkin joku tuhannen kysymyksen sarja ja rastit aikarajoitteella ruutuihin. Suoritus proktoroiduissa olosuhteissa, läpäisy kolmen ihmisvalvojan yksimielisellä päätöksellä. Ei pelkällä koneellisella tarkastuksella. 

Ainakaan gradua ei voi tehdä suoraan tekoälyllä. Gradun tekeminen on prosessi jossa sitä käydään läpi lukuisia kertoja gradun ohjaajan kanssa. Siinä sitten keskustellaan mihin suuntaan sitä viedään, mitä menetelmiä ja näkökulmia käytetään jne. Lisäksi gradussa pitää olla kattava lähdeluettelo ja viittaukset näihin lähteisiin. Ei nykyinen tekoäly osaa (vielä) tehdä tällaista tekstiä jossa olisi lähdeviittaukset mukana koska ei tekoaäly käytä vain tiettyjä lähteitä vaan valtavaa tietokantaa.

Minusta ratkaisu moneen näihin ongelmiin olisi prosessikirjoittamisen vaatiminen jossa siis pitää ensin tehdä runko ja etsiä lähteet ja sitten vasta kirjoitetaan se lopullinen teksti. Nämä vaiheet pitää myös palauttaa jolloin opettaja näkee että ei ole vain tuotettu suoraan valmista tekstiä.

Vierailija kirjoitti:

Kopsasin toisesta ketjusta:

Lehdessä päivitellään, kuinka opettajat ovat avuttomia tekoälyä käyttävien oppilaiden edessä.

Suora lainaus tämän aamuisen Iltasanomien jutusta:

"Nissisen mukaan opettajat ovat nyt umpikujassa. Vielä toistaiseksi mikään työkalu ei tunnista tekoälyn tuotosta plagioinniksi. Jos oppilas kieltää käyttäneensä tekoälyä, jäädään sana sanaa vastaan -tilanteeseen..."

Olenko tyhmä, kun en ymmärrä, miksi opettajat ovat umpikujassa.

Jos minä olisin opettaja (en ole, eivät taitaisi taidot riittää???), ja oppilaani alkaisivat tuoda iälleen ja aiemmasta koulumenestyksestään täysin poikkeavaa tekstiä niin tyylillisesti kuin sisällöllisestikin mukaansa kouluun kotiaineiden yms muodossa, voi helposti testata, onko aine/esitelmä/tekele ko oppilaan luoma.

Aletaan lisätä tehtäviin muutama terävä suullinen kysymys koskien juuri kyseistä työtä. Jos oppilas ei osaa vastata eikä selvästikään ymmärrä koko aiheesta yhtikäs mitään tai vähän vaan sinnepäin, on tehtävä annettu tekoälyn - tai fiksumman oppilaan tehtäväksi. Ei siinä muuta todistetta tarvita.

Kyllä aiemminkin ostettiin fiksummilta oppilailta kotiaineita ja kyllä aiemminkin opettaja muutamalla täsmäkysymyksellä sai vallan hyvin selville, oliko työ juuri tämän oppilaan tekemä vai ei.

Oli meillä muuten kerran sellainenkin opettaja, joka selvästi tiesi, että meistä osa oppilaistaan tuli biologian kokeisiin sopivat lunttilaput mukana. Kerran hän sitten otti asian esille ihan normaalitunnin puitteissa ja sanoi, että jos meistä jotkut vaivautuvat opiskelemaan koeaiheita edes sen verran, että kirjoitamme itselemme lunttilappuja, niin eiköhän niistäkin tiedoista jää jotain tiedon jyväsiä päähän.

Meillä oli yliopistossa yksi laiska proffa, joka kierrätti kursseillaan muutamia laskutehtäviä vuodesta toiseen muuttamatta edes lukuarvoja. Joten opettelimme ratkaisut välivaiheineen ulkoa. Labroissa kaavat kyllä iskostuivat ymmärrykseen, kun niitä piti alkaa soveltamaan mittaustuloksiin.

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan gradua ei voi tehdä suoraan tekoälyllä. Gradun tekeminen on prosessi jossa sitä käydään läpi lukuisia kertoja gradun ohjaajan kanssa. Siinä sitten keskustellaan mihin suuntaan sitä viedään, mitä menetelmiä ja näkökulmia käytetään jne. Lisäksi gradussa pitää olla kattava lähdeluettelo ja viittaukset näihin lähteisiin. Ei nykyinen tekoäly osaa (vielä) tehdä tällaista tekstiä jossa olisi lähdeviittaukset mukana koska ei tekoaäly käytä vain tiettyjä lähteitä vaan valtavaa tietokantaa.

Minusta ratkaisu moneen näihin ongelmiin olisi prosessikirjoittamisen vaatiminen jossa siis pitää ensin tehdä runko ja etsiä lähteet ja sitten vasta kirjoitetaan se lopullinen teksti. Nämä vaiheet pitää myös palauttaa jolloin opettaja näkee että ei ole vain tuotettu suoraan valmista tekstiä.

Tekoälyn käytöstä pitäisi tehdä läpinäkyvää

ja pohtia mikä on sen hyvää ja eettistä käyttöä asiantuntijatyösså. Itse voisin hyödyntää tekoälyä gradussa esim. tekstin tiivistämisessä, hakemalla vaihtoehtoja käsitteiden kuvaamiseen, kartoittamalla eri teorioiden/mallien nökökulmia, pyytämällä otsikkoehdotuksia jne.

Mä näkisin, että ne lähtökohtaisesti älykkäämmät tyypit, joilla on paras kyky tuottaa itse oppimistehtäviä, osaavat tulevaisuudessa myös parhaiten ja kriittisimmin hyödyntää tekoälyä.

En usko että päästään parhaaseen tulokseen vääntämällä näkökulmaa siihen, että tekoälyä käytetään tai ei käytetä. Ennemminkin pitäisi pohtia sitä, miten ja milloin sitä voi ja kannattaa käyttää. Hyvä opettaja osaa huomioida tämän ja tähän alkaa enenemässä määrin löytymään ideoita ja ohjeistusta.

Takaisin käsinkirjoitetut esseet tunneilla tehtäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Takaisin käsinkirjoitetut esseet tunneilla tehtäväksi.

No sitten pitäisi oppilaille antaa kynät ja vihkot ja opettaa kirjoittamaan. Kaiken tämänhän Grahn-Laasosen metsään suuntautunut digiloikka vei kouluista pois.

Vierailija kirjoitti:

No jo on tyhmät opettajat, jos eivät osaa esittää kysymyksiä oppilaille, joita epäilevät tekoälytehtävistä. Jos ei oppilas osaa vastata mihinkään sen tekoälynsä tekemään juttuun, niin saa sitten selittää opettajalle, miksei.

Miksei osaisi? Jos pyydän tekoälyltä valmiin tekstin aiheesta X, ehkä muokkaa sitä hieman , lisään omia pohdintoja jne. niin kyllähän siinä samalla myös oppii aiheesta. Eli ei se nyt ihan niin mustavalkoista ole. Myös opettajat voivat teettää oppilailla harjoituksia, joissa hyödynnetään tekoälyä.

Vierailija kirjoitti:

Takaisin käsinkirjoitetut esseet tunneilla tehtäväksi.

Eihän nykynuoret osaa enää lukea eivätkä kirjoittaa

Tässä on käytännön esimerkiksi niin sanotusta "älystä".

Voisitko kertoa minulle hoisin kastikkeen reseptin?

Resepti tulee kuin apteekin hyllyltä.

Hetkonen, eikö aidossa hoisin kastikkeessa pitäisi olla luumua?

Olet täysin oikeassa, tässä toinen resepti.

Vierailija kirjoitti:

Jos lukioissa olisi vielä perinteiset kirjat käytössä, tuo olisi helppo estää vaatimalla lähdeviittaukset. En tiedä, pääseekö chatgtp käsiksi e-kirjoihin.

Ihan samalla tavalla voi vaatia lähdeviittauksia sähköisiinkin lähteisiin.

Not a big deal, mutta kysäisin tsättäriltä, mikä on kesäkuun korkein lämpötila Suomessa mittaushistorian aikana. Hän vastasi: 37,2 astetta C. Ei tuntunut uskottavalta joten tarkistin fmi:n sivustolta. Sen mukaan tuo on heinäkuun korkein lämpötila!

Ei mikään ihme ettei nuoret osaa enää edes kirjoittaa.