Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Nykyään muuten äitejä myös rohkaistaan itsekkyyteen kuten täälläkin äiti kertoi että neuvola oli neuvonut jättämään ihan vaan tarjoilut tarjoamatta appivanhemmille ja keskittymään perheen hyvinvointiin.
Ja nykyään myös saa puhua isovanhempien törkeästä käytöksestä. Se ei ole enää tabu.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu miten aina näillä anopeilla ja appiukoilla sen miniäkokelaan on oltava joku kodinhengetär, mutta omalta pojalta ei ikinä vaadita mitään taloustöihin liittyvää?
Voisiko joku anoppi kertoa miksi?
Vierailija kirjoitti:
Meillä päihdeongelmainen appi tuli kaljaspäissä ovelle kahdeksalta arkiiltana ja helläsydäminen mies lupasi keittää isälleen kahvit,no appipa sai sitten päähänsä ruveta leikkimään lasten (tuolloin 2 ja 5v) kanssa kanssa hippaa. Lasten joiden hampaat oli pesty ja joita koetin saada nukkumaan.
Siinä ne kolme juoksivat ja kiljuivat tunnin ympäriinsä kunnes appi viimein piti röökitauon ja katsoin että voi hitto, nyt se nukkuu siellä. Miehen pitä lähteä viemään isänsä kotiin kun ei uskaltanut laskea sitä ajamaan pyörällä.
Ja meille tuli isännöitsijältä varoitus "kotibileistä " sen hippaleikin takia,kiva.
Appi on nyt jo kuollut.
Tapahtui kerran elämässä, mutta kylläpä muistetaan - ikuisesti. Että semmoisia ne appiukot. Kaikilla.
Itse asiassa tuohan oli ihan hauska episodi. Lapset sai kerrankin peuhata itsensä väsyksiin ja pappa leikitti.
Mutta ei vaan siis sehän oli ihan perseestä koko äijä. Sovitaan kuitenkin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Se on hyvä että saa keskusteluapua ja voi valittaa jaksamisongelmistaan. Eiköhän sekin kuitenkin ole ihan omavalintaista miten paljon neuvolan muistiinpanoihin kertoo henkilöasioita ja perheasioitaan. Se on tietystti hyvä jos kertoo, saa lasukin ajoissa tiedon perheen ongelmista.
Aika oli aikanani niin erilainen, emme suoraan biletyksestä hypänneet hermoilemaan kodinhoitojuttuja. Toki oli tietysti heitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu miten aina näillä anopeilla ja appiukoilla sen miniäkokelaan on oltava joku kodinhengetär, mutta omalta pojalta ei ikinä vaadita mitään taloustöihin liittyvää?
Voisiko joku anoppi kertoa miksi?
Ei vaan appi. Sehän miehenä asian paremmin osaa selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Se on hyvä että saa keskusteluapua ja voi valittaa jaksamisongelmistaan. Eiköhän sekin kuitenkin ole ihan omavalintaista miten paljon neuvolan muistiinpanoihin kertoo henkilöasioita ja perheasioitaan. Se on tietystti hyvä jos kertoo, saa lasukin ajoissa tiedon perheen ongelmista.
Aika oli aikanani niin erilainen, emme suoraan biletyksestä hypänneet hermoilemaan kodinhoitojuttuja. Toki oli tietysti heitäkin.
No mutta tuohan on hyvä. Ei ennen neuvolassa juurikaan kyselty, että miten jaksat. Sehän oli selviö, että äidit jaksaa.
Mutta nythän voitte sitten siellä neuvolassa kertoa siitä, miten appivanhemmat teitä kuormittaa. Ihan oikeasti.
Pyytäkää neuvolan henkilökuntaa ottamaan yhteyttä näihin appiksiin. Kukaties he saa tilanteen toimimaan.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu miten aina näillä anopeilla ja appiukoilla sen miniäkokelaan on oltava joku kodinhengetär, mutta omalta pojalta ei ikinä vaadita mitään taloustöihin liittyvää?
Voisiko joku anoppi kertoa miksi?
Minä voim kertoa. Poikani ovat lähteneet 19 v opiskelemaan ja asumaan yksin. Tottakai heidän on pitänyt osata ja oppia.
Poikani on kuulemma yli 20 vuoden avioliiton ajan pääasiassa laittanut perheen arkiruoat, lapsille läheinen. Miniän hyvät puolet ovat taas muu kodinhoito.
Toinen poikani miniän mukaan osasi paremmin hoitaa vauvaa kuin hän. No se on nätisti sanottu anopille. Se omaan arvoonsa .
Pakko vielä sanoa, alkoholi ei lastemme perheissä ole missään osassa, ei kukaan ole viininlipittäjiä eikä kaljaillan viettäjiä. Vähän ooomme outoja vaikkemme uskovaisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Se on hyvä että saa keskusteluapua ja voi valittaa jaksamisongelmistaan. Eiköhän sekin kuitenkin ole ihan omavalintaista miten paljon neuvolan muistiinpanoihin kertoo henkilöasioita ja perheasioitaan. Se on tietystti hyvä jos kertoo, saa lasukin ajoissa tiedon perheen ongelmista.
Aika oli aikanani niin erilainen, emme suoraan biletyksestä hypänneet hermoilemaan kodinhoitojuttuja. Toki oli tietysti heitäkin.
No mutta tuohan on hyvä. Ei ennen neuvolassa juurikaan kyselty, että miten jaksat. Sehän oli selviö, että äidit jaksaa.
Mutta nythän voitte sitten siellä neuvolassa kertoa siitä, miten appivanhemmat teitä kuormittaa. Ihan oikeasti.
Pyytäkää neuvolan henkilökuntaa ottamaan yhteyttä näihin appiksiin. Kukaties he saa tilanteen toimimaan.
Oletko täysi idiootti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Ei ole. 70-luvulla ei keskusteltu.
Sinun "ainasi" on nyt vähän eri kuin minun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Se on hyvä että saa keskusteluapua ja voi valittaa jaksamisongelmistaan. Eiköhän sekin kuitenkin ole ihan omavalintaista miten paljon neuvolan muistiinpanoihin kertoo henkilöasioita ja perheasioitaan. Se on tietystti hyvä jos kertoo, saa lasukin ajoissa tiedon perheen ongelmista.
Aika oli aikanani niin erilainen, emme suoraan biletyksestä hypänneet hermoilemaan kodinhoitojuttuja. Toki oli tietysti heitäkin.
Ei ne appivanhemmat ole perheen ongelma vaan täysin ulkopuolinen ja varsin helposti ratkaistavkin ongelma, nytkin oli selkeästi neuvottu että sivuuttaa ne perheen ulkopuolisten tarpeet ja keskittyy vain perheeseen.
Se on hyvä että tämä sanotaan ääneen jolloin vähitellen tuo terrori saa kasvot ja sille tehdään jotain. Sen sijana että syyllistetään jaksamaan paskaa, kuten aiemmin ja tässäkin ketjussa vielä tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Ei ole. 70-luvulla ei keskusteltu.
Sinun "ainasi" on nyt vähän eri kuin minun.
Mulla on mun neuvolakortti 60-luvulta. Siitäkin näkee että on keskusteltu jo ennen 70-lukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka neuvolan tädeiltäkin saa ohjeita ei avioliitot kestä. Kun kaikki on niin vaikeaa.
Näin kaupassa kun joku 3 v juoksi ja pärrytti ja kiljui ja törmäili, oli kai joku kone, äiti otti pojan käsiensä väliin, kyykistyi puhumaan ja katsoi silmiin. Poika otti kiltist sit vaunujen sangasta kiinni ja jatkoivat ostoksiaan. Isä työnsi ostoskärryjä jossa oli keskimmäinen.
Useimmiten vanhemmat katsovat onnesta soikeina kun lapsi on niin vapautunut ja rohkea ja muilta hakevat katseillaan hyväksyntää " eikö oo ihana tuo emmi-petteri kun se noin somasti hyppii ja kiipeilee "
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka neuvolan tädeiltäkin saa ohjeita ei avioliitot kestä. Kun kaikki on niin vaikeaa.
Näin kaupassa kun joku 3 v juoksi ja pärrytti ja kiljui ja törmäili, oli kai joku kone, äiti otti pojan käsiensä väliin, kyykistyi puhumaan ja katsoi silmiin. Poika otti kiltist sit vaunujen sangasta kiinni ja jatkoivat ostoksiaan. Isä työnsi ostoskärryjä jossa oli keskimmäinen.
Useimmiten vanhemmat katsovat onnesta soikeina kun lapsi on niin vapautunut ja rohkea ja muilta hakevat katseillaan hyväksyntää " eikö oo ihana tuo emmi-petteri kun se noin somasti hyppii ja kiipeilee "
Niin. Ennen sinniteltiin paskoissa liitoissa taloudellisista syistä ja koko perhe piti kulissia lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Ei ole. 70-luvulla ei keskusteltu.
Sinun "ainasi" on nyt vähän eri kuin minun.Mulla on mun neuvolakortti 60-luvulta. Siitäkin näkee että on keskusteltu jo ennen 70-lukua.
Meidän lasten neuvolakorteissa ole kuin lapsia koskevia tietoja. Reipas tyttö/ poika taitaa olla ainoita huomioita. Tietysti saa olla kiitollinen että on terveet, normaalisti kehittyneet lapset ettei neuvolakortti ole täyttynyt muista havainnoista.
Ja taatusti en olisi ruvennut rääpimään asioitani jonkun nuoren terveydenhoitajan kanssa. Lapsi oli neuvolakäynnin aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka neuvolan tädeiltäkin saa ohjeita ei avioliitot kestä. Kun kaikki on niin vaikeaa.
Näin kaupassa kun joku 3 v juoksi ja pärrytti ja kiljui ja törmäili, oli kai joku kone, äiti otti pojan käsiensä väliin, kyykistyi puhumaan ja katsoi silmiin. Poika otti kiltist sit vaunujen sangasta kiinni ja jatkoivat ostoksiaan. Isä työnsi ostoskärryjä jossa oli keskimmäinen.
Useimmiten vanhemmat katsovat onnesta soikeina kun lapsi on niin vapautunut ja rohkea ja muilta hakevat katseillaan hyväksyntää " eikö oo ihana tuo emmi-petteri kun se noin somasti hyppii ja kiipeilee "
Niin. Ennen sinniteltiin paskoissa liitoissa taloudellisista syistä ja koko perhe piti kulissia lasten hyvinvoinnin kustannuksella.
Sinähän senkin tiedät.
Ja se neuvolan täti: anoppi on kurja, mies on kurja, ei huomioi minua, ei imuroi. Siitähän se apu lähtee kun sen sitten lukee kouluhoitaja, lapsen koti tasapainoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Se on hyvä että saa keskusteluapua ja voi valittaa jaksamisongelmistaan. Eiköhän sekin kuitenkin ole ihan omavalintaista miten paljon neuvolan muistiinpanoihin kertoo henkilöasioita ja perheasioitaan. Se on tietystti hyvä jos kertoo, saa lasukin ajoissa tiedon perheen ongelmista.
Aika oli aikanani niin erilainen, emme suoraan biletyksestä hypänneet hermoilemaan kodinhoitojuttuja. Toki oli tietysti heitäkin.
Ei ne appivanhemmat ole perheen ongelma vaan täysin ulkopuolinen ja varsin helposti ratkaistavkin ongelma, nytkin oli selkeästi neuvottu että sivuuttaa ne perheen ulkopuolisten tarpeet ja keskittyy vain perheeseen.
Se on hyvä että tämä sanotaan ääneen jolloin vähitellen tuo terrori saa kasvot ja sille tehdään jotain. Sen sijana että syyllistetään jaksamaan paskaa, kuten aiemmin ja tässäkin ketjussa vielä tehdään.
Siis nykyajan avuttomuutta. Ollasn " aikuisia" tekemään lapsia mutta sitten pitää neuvolassa valittaa puomison vanhemmista
Aikuisuus ei riitä siihen että ilmoittaa ettei meille tulla kuin silloin kun kutsutaan. Siihen pitää hakea jotain aikuista auktoritteetia 25 vuotiaalta terveydenhoirajalta.
Ei siis oma ajattelu riitä mihinkään.
"Leo-Isla"? 😂
Niin, olisihan se kohteliasta ollut tarjota vaikka apua. Mutta jos appivanhemmat eivät mitenkään häiriöksikään olleet, kun lasta laitettiin nukkumaan, niin taisivat ne appivanhemmat miniää muuten vaan päähän ottaa läsnäolollaan.
Minusta appivanhemmat osoittivat, että he viihtyivät ihan vain sen miniänkin seurassa, vaikka lapsi oli jo nukkumassa, eikä heidän poikansakaan ollut kotona. Luulisi miniän ottavan sen kohteliaisuutena.. Mutta miniää itseään ei ilmeisesti kiinnosta appivanhempiensa seura millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä sama juttu. Tulevat passattavaksi meille, laitettava ruokaa ja kahvia. Kaksi pientä lasta ja paljon työtä kotona. Kiukuttelevat, jos eivät pääse, että kun lapset kasvaa niin nopeaa. Ihan kuin heidän viihtyminen olisi tärkeämpää kuin minun jaksaminen ja hyvä huolehtiminen lapsista. Eläkeläisiä ovat eikä muuta kuin aikaa. Neuvolasta sanoivat, että laita ulos lasten kanssa, saat levätä eikä mitään tarjoiluja.
Ulos laittaisin vain sillä edellytyksellä, että ovat hyväkuntoisia tervejalkaisia isovanhempia. Sellaisia, jotka pääsevät juoksemaan lasten perässä tarvittaessa. Mutta voisivatko isovanhemmat lukea lapsille ja leikkiä heidän kanssaan sisällä, tai katsella yhdessä piirrettyjä?
Ja sitten lapsilta jäisi päivän ulkoilut väliin? Ruutuaika ei ole hyvästä lapsille ja kiva sitten sille äidille siivota ne leikin sotkut sieltä sisältä.
Lapset on hankalia ja ikäviä ja sotkuisia, ei sitä tule ajatelleeksi kun näkee lehtien sulokuvia.
Joku poikkeuksellinen ruutuaika tai pienempi ulkoilu jonakin päivänä ei ole maata kaatava juttu. Kyllä, ulkoilu on tärkeää, ettet käännä nurinin sanojani.
Eihän ne anopit joka päivä käy. Vslittaako joku oikeesti neuvolassa vieraistaankin? Mun aikaan oli toisin, vauvat katsottiin että voivat hyvin. En muista että ikinä olisin mitään keskusteluja perhe-elämästä käynyt neuvolassa.Se että lapsilta viedään rytmi ja se päivittäinen ulkoilu aiheuttaa sen että he ovat ärtyisiä sisällä, mitä eivät normaalisti ole.
Neuvolassa keskustellaan perheen elämästä, kyllä. Aina on keskusteltu.
Jaah, no vissiin sen sitten tiedät. Itse en kuitenkaan olisi neuvolassa lähtenyt rääpimään asioitamme enkä anoppeja. Toki tiedän että monet tarvitsevat nykyisin tukea monissa asioissa paljon enemmän kuin oma ikäpolveni. Ja hyvä jos jaksamisessa on vaikeuksia saa neuvolan kautta ohjeita ja avun hakemiskeinoja.
Minulle neuvola merkitsi vauvan punnitsemista, seurantaa ja vauvamateriaalin saamista.
No niistä sun neuvola-ajoistasi on aikaa.
Nykyään siellä ollaan kiinnostuneita mm äidin hyvinvoinnista ja kysellään kuormittavista tekijöistä jne. Kaameat appivanhemmat on usein sellaisia.
Se on hyvä että saa keskusteluapua ja voi valittaa jaksamisongelmistaan. Eiköhän sekin kuitenkin ole ihan omavalintaista miten paljon neuvolan muistiinpanoihin kertoo henkilöasioita ja perheasioitaan. Se on tietystti hyvä jos kertoo, saa lasukin ajoissa tiedon perheen ongelmista.
Aika oli aikanani niin erilainen, emme suoraan biletyksestä hypänneet hermoilemaan kodinhoitojuttuja. Toki oli tietysti heitäkin.
Ei ne appivanhemmat ole perheen ongelma vaan täysin ulkopuolinen ja varsin helposti ratkaistavkin ongelma, nytkin oli selkeästi neuvottu että sivuuttaa ne perheen ulkopuolisten tarpeet ja keskittyy vain perheeseen.
Se on hyvä että tämä sanotaan ääneen jolloin vähitellen tuo terrori saa kasvot ja sille tehdään jotain. Sen sijana että syyllistetään jaksamaan paskaa, kuten aiemmin ja tässäkin ketjussa vielä tehdään.
Siis nykyajan avuttomuutta. Ollasn " aikuisia" tekemään lapsia mutta sitten pitää neuvolassa valittaa puomison vanhemmista
Aikuisuus ei riitä siihen että ilmoittaa ettei meille tulla kuin silloin kun kutsutaan. Siihen pitää hakea jotain aikuista auktoritteetia 25 vuotiaalta terveydenhoirajalta.
Ei siis oma ajattelu riitä mihinkään.
Ongelmahan ei edelleenkään ole siinä lähettäjäpäässä vaan vastasnottajapäässä. Siinä joka ei usko puhetta, joka tunkee kutsumatta, joka häiriköi ja joka uhkailee ja joka solvaa sukulaisille. Käytöksessä jota täälläkin nähty nyt pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
"Leo-Isla"? 😂
Niin, olisihan se kohteliasta ollut tarjota vaikka apua. Mutta jos appivanhemmat eivät mitenkään häiriöksikään olleet, kun lasta laitettiin nukkumaan, niin taisivat ne appivanhemmat miniää muuten vaan päähän ottaa läsnäolollaan.
Minusta appivanhemmat osoittivat, että he viihtyivät ihan vain sen miniänkin seurassa, vaikka lapsi oli jo nukkumassa, eikä heidän poikansakaan ollut kotona. Luulisi miniän ottavan sen kohteliaisuutena.. Mutta miniää itseään ei ilmeisesti kiinnosta appivanhempiensa seura millään tavalla.
Miniä vatmasti olisi halunnut levähtää. Eikä viihdyttää kuokkavieraita.
Alue: Aihe vapaa
Ei minulla ole poikaa.