Lue keskustelun säännöt.
Töihin koodariksi; missä koulutetaan ja mihin he työllistyvät
09.06.2023 |
Jatkuvasti mainitaan, että koodareita tarvitaan, joten mitä se oikein on? Ja millä palkalla?
Kommentit (26)
Pääsee ns jonon ohi yliopistoon opiskelemaan, jos kirjoittaa pitkän matematiikan vähintään M.
- koodari, kandi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soveltuva korkeakoulututkinto, mielellään yliopistolta vaikka DI tai tietojenkäsittelytieteilijä. Työ on monipuoleista määrittely, asiakaspalavereita, ihan sitä koodin tuottamista, koodin korjaamista ja säätämistä. Hiukan alueesta riippuen tekoälyä voidaan käyttää apuna luomaan koodia ja kenties tehdään tekoäly sovelluksia vaikka tekstien tutkimiseen. Palkkakaan ei ole huono, usein 3000 yli aloituspalkka jos on se korkeakoulututkinto
Suomessa on vain kourallinen itseoppineita ammattikoodareita, suurin osa valmistunut soveltuvasta kouusta/yliopistolta. Palkka kokeneelle 5-10 vuotta koodanneelle voisi alkaa 4:lla. Superosaajat toki erikseen, ne voi ansaita enemmänkin mutta tavalliset harvoin
Akateeminen koulutus on paras hankkia, joko DI tai yliopistolta tietojenkäsittelytieteen tutkinto. Jollain ammattikorkeatutkinnoillakin voi päästä töihin, mutta paikat on rajoitetumpia, koska esim. konsulttina töitä tehdessä osa asiakkaista vaatii korkeakoulututkinnon, erityisesti valtion ja kuntien projektit, usein myös suuryritysten.
On sitä koodaajina monia ilmankin tutkintoja. Pitää vaan osata koodata. Alkuun pääsee monilla verkkokursseilla, joilla voi nähdä, onko oma juttu.
Ammattikoulutasolla datanomi, AMK-tasolla tietotekniikan insinööri tai tietojenkäsittelyn tradenomi, yliopistotasolla tietojenkäsittelytiede tai tietotekniikka.
Koodaustakin on monenlaista. Myös monen muun alan osaajat ovat päätyneet koodareiksi opiskeltuaan myös ohjelmointia. Alalla voi työllistyä ihan harrastuneisuudenkin pohjalta, vaikka tutkinnoistakin on iloa. Osaamista voi näyttää esim. osallistumalla avoimen lähdekoodin projekteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun olet valmistunut koodariksi, niin tekoäly hoitaa jo ne hommat ja valmistut työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen koulutus on paras hankkia, joko DI tai yliopistolta tietojenkäsittelytieteen tutkinto. Jollain ammattikorkeatutkinnoillakin voi päästä töihin, mutta paikat on rajoitetumpia, koska esim. konsulttina töitä tehdessä osa asiakkaista vaatii korkeakoulututkinnon, erityisesti valtion ja kuntien projektit, usein myös suuryritysten.
AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei koodaajia enää kohta tarvita. Ellei ole joku ihan guru.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vain kourallinen itseoppineita ammattikoodareita, suurin osa valmistunut soveltuvasta kouusta/yliopistolta. Palkka kokeneelle 5-10 vuotta koodanneelle voisi alkaa 4:lla. Superosaajat toki erikseen, ne voi ansaita enemmänkin mutta tavalliset harvoin
Koulutuksen kesken jättäneitä on kyllä jo omassakin tuttavapiirissäni enemmän kuin kourallinen. Tunnen myöse sellaisia, jotka ovat olleet työkseen ohjelmoineet ennen kuin ovat opiskelleet alaa, vaikka sittemmin ovat tehneet opintojakin, vähän tai ehkä kokonaisen tutkinnonkin. Useammallakin tutulla on ihan muun alan tutkinto, mutta työ ohjelmointia. En tiedä mitä tarkoitat kourallisella, mutta en usko tuntevani kovin isoa osaa alan ammattilaisista, mutta kaikenlaista löytyy jo mun tuttavista. Ei nyt kuka tahansa saa töitä itseoppineena, itseoppineen on yleensä oltava parempi kuin sen jolla on esitellä kurssisuorituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistossa koulutetaan. Hae opiskelemaan tietotekniikkaa ja valitse pääaineensi ohjelmistotuotanto. Isolla todennäköisyydellä työllistyt jo opintojen aikana, jos olet hyvä.
Itse olen joskus kodoannut tukiasemasoftaa. Tai erityisesti matemaattisia algoritmeja mallintanut ja testannut. Nyt työttömänä jo 4 vuotta.
Työkkäri tarjosi jotain 8kk koodauskurssia. Kuulemma paikkakunnalla yritys joka tarvii heti töihin kun kurssi suoritettuna. Soitin sinne firmaan ja selitin työkokemuksen (eri kieli) ja kysyin voisiko töitä löytyä jos kävisin sen mainitun kurssin. Naureskelivat ettei riitä. Työkkärin mielestä olisivat palkanneet pelkän kurssin suorittamisella. Tuttu kävi kurssin eikä ole saanut päivääkään koodaustöitä. Joo pula on mutta 25 vuotiaista jolla 10 vuoden koodauskokemus ja tyytyy harjoittelijan palkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poliiseja koulutetaan poliisikoulussa, työllistyvät poliiseiksi.
Palomiehiä koulutetaan palomies koulussa, työllistyvät palomiehiksi.
Koodareita varmaan koulutetaan seksiklubilla ja päätyvät only fansiin.
Mitä luulet?
Vierailija kirjoitti:
On sitä koodaajina monia ilmankin tutkintoja. Pitää vaan osata koodata. Alkuun pääsee monilla verkkokursseilla, joilla voi nähdä, onko oma juttu.
Ammattikoulutasolla datanomi, AMK-tasolla tietotekniikan insinööri tai tietojenkäsittelyn tradenomi, yliopistotasolla tietojenkäsittelytiede tai tietotekniikka.
Koodaustakin on monenlaista. Myös monen muun alan osaajat ovat päätyneet koodareiksi opiskeltuaan myös ohjelmointia. Alalla voi työllistyä ihan harrastuneisuudenkin pohjalta, vaikka tutkinnoistakin on iloa. Osaamista voi näyttää esim. osallistumalla avoimen lähdekoodin projekteihin.
Ei muuten kannata koittaa alalle pääsyä tietotekniikan insinöörin papereilla vaikka suuntaus ois ohjelmistokehitys ja ihan oikeasti osaisit koodata, ei edes yamk auttanut. Ei työllisty, etsivät lähinnä matemaatikkoja, fyysikkoja ja esim. pankkipuolelle käy tradenomit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä koodaajina monia ilmankin tutkintoja. Pitää vaan osata koodata. Alkuun pääsee monilla verkkokursseilla, joilla voi nähdä, onko oma juttu.
Ammattikoulutasolla datanomi, AMK-tasolla tietotekniikan insinööri tai tietojenkäsittelyn tradenomi, yliopistotasolla tietojenkäsittelytiede tai tietotekniikka.
Koodaustakin on monenlaista. Myös monen muun alan osaajat ovat päätyneet koodareiksi opiskeltuaan myös ohjelmointia. Alalla voi työllistyä ihan harrastuneisuudenkin pohjalta, vaikka tutkinnoistakin on iloa. Osaamista voi näyttää esim. osallistumalla avoimen lähdekoodin projekteihin.
Ei muuten kannata koittaa alalle pääsyä tietotekniikan insinöörin papereilla vaikka suuntaus ois ohjelmistokehitys ja ihan oikeasti osaisit koodata, ei edes yamk auttanut. Ei työllisty, etsivät lähinnä matemaatikkoja, fyysikkoja ja esim. pankkipuolelle käy tradenomit.
koodaus on nykyään joka alan sivuhomma, jota täytyy ymmärtää kaikkien jollain tasolla. Aika harva työllistyy täyspäiväisesti
Vierailija kirjoitti:
Itse olen joskus kodoannut tukiasemasoftaa. Tai erityisesti matemaattisia algoritmeja mallintanut ja testannut. Nyt työttömänä jo 4 vuotta.
Työkkäri tarjosi jotain 8kk koodauskurssia. Kuulemma paikkakunnalla yritys joka tarvii heti töihin kun kurssi suoritettuna. Soitin sinne firmaan ja selitin työkokemuksen (eri kieli) ja kysyin voisiko töitä löytyä jos kävisin sen mainitun kurssin. Naureskelivat ettei riitä. Työkkärin mielestä olisivat palkanneet pelkän kurssin suorittamisella. Tuttu kävi kurssin eikä ole saanut päivääkään koodaustöitä. Joo pula on mutta 25 vuotiaista jolla 10 vuoden koodauskokemus ja tyytyy harjoittelijan palkkaan.
Eiköhän tuohon olisi keksitty jo joku koodinpätkä, jos koodarin työ tosiaan olis niin helppoa että parin kuukauden kurssilta valmistuisi ammattilaiseksi....
Jos haluat vain koodata, AMK-tutkinto on siihen hyvä. Yliopistossa ohjelmistotuotannon koulutusohjelma on myös hyvä ja antaa ehkä laajemmat työllistymismahdollisuudet eri tehtäviin. Isoissa firmoissa tarvitaan ihmisiä käyttöliittymäsuunnitteluun, määrittelyyn, product owner-rooliin (sis. Määrittelyä ja tuotekehitystä), testaajaksi, jne.). DI-tutkinnolla ei ehkä pelkäksi koodariksi kannata ryhtyä, vaan se voi olla osa jotain isompaa roolia, esim. tekoälyyn liittyen. Koodausopinnot ovat kyllä mainio valuutta työmarkkinoilla ja siitä voi ponnistaa moneen tehtävään omista mieltymyksistä ja taidoista riippuen, ainakin isoimmissa firmoissa. Python-koodaus on nyt suosittua ja olio-ohjelmointi.
Vierailija kirjoitti:
Soveltuva korkeakoulututkinto, mielellään yliopistolta vaikka DI tai tietojenkäsittelytieteilijä. Työ on monipuoleista määrittely, asiakaspalavereita, ihan sitä koodin tuottamista, koodin korjaamista ja säätämistä. Hiukan alueesta riippuen tekoälyä voidaan käyttää apuna luomaan koodia ja kenties tehdään tekoäly sovelluksia vaikka tekstien tutkimiseen. Palkkakaan ei ole huono, usein 3000 yli aloituspalkka jos on se korkeakoulututkinto
Aika huono palkka. Tuon kolme tonnia tienaa jo raksalla kaivinkonekuskina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sitä koodaajina monia ilmankin tutkintoja. Pitää vaan osata koodata. Alkuun pääsee monilla verkkokursseilla, joilla voi nähdä, onko oma juttu.
Ammattikoulutasolla datanomi, AMK-tasolla tietotekniikan insinööri tai tietojenkäsittelyn tradenomi, yliopistotasolla tietojenkäsittelytiede tai tietotekniikka.
Koodaustakin on monenlaista. Myös monen muun alan osaajat ovat päätyneet koodareiksi opiskeltuaan myös ohjelmointia. Alalla voi työllistyä ihan harrastuneisuudenkin pohjalta, vaikka tutkinnoistakin on iloa. Osaamista voi näyttää esim. osallistumalla avoimen lähdekoodin projekteihin.
Ei muuten kannata koittaa alalle pääsyä tietotekniikan insinöörin papereilla vaikka suuntaus ois ohjelmistokehitys ja ihan oikeasti osaisit koodata, ei edes yamk auttanut. Ei työllisty, etsivät lähinnä matemaatikkoja, fyysikkoja ja esim. pankkipuolelle käy tradenomit.
Koodausta pitää harrastaa ja osata. Tutkinnoilla voit pyyhkiä persettä.
Kannattaa varautua siihen, että on aika suhdanneherkkä ala. Voipi tulla kenkää laskusuhdanteessa. Julkisella tosin ei niin herkästi, mutta siellä palkat on pienemmät.
Tekoäly