Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi kiukuttelee koko ajan vaikka yritän kaikessa parhaani
08.06.2023 |
Eli yritän kaikessa parhaani, että hänellä olisi kaikki perushyvin (ja mielestäni onkin), että saisi riittävästi yhdessäoloa ja positiivista huomiota, että olisi riittävästi mukavaa ja kiinnostavaa tekemistä jne. Mutta lapsi kiukuttelee joka päivä jostain, ja minusta tuntuu että ne kiukut syntyy ihan olemattomista asioista, välillä jopa kiukuttelun ilosta. Niihin ei liity nälkää tai väsymystä. Nyt ollaan lomalla mutta samanlaista tämä on arkenakin. Lapsi täyttää pian kuusi, ja tämä on ollut tällaista pitkään. Minä uuvun, kun yritän ja yritän koko ajan kaikkeni, ja minulle vain kiukutellaan. Mitä tämä oikein on?
Kommentit (60)
Oletko kysynyt mikä hätänä? Pidätkö lasta siinä lähellä kiukuttelemassa koko ajan? Ulos ja kavereiden luo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yritä niin paljon. Lapset heijastavat joskus aikuisen omaa ärtymystä, mitä aikuinen yrittää peittää. Sallitko itsellesi omat tunteesi ja onko sinun omalla sisäisellä lapsellasi kaikki hyvin?
Lopeta se lässytys sille lapselle. Selkeät säännöt ja selkeät ohjeet mitä tapahtuu, jos ei sääntöjä noudata. Lapsi vaatii rajoja. Kiukuttelu on yksi tapa millä saada periksi vaatimukset. Pari viikkoa pidät kuulosuojaimia päässä ja annat kiukutella. Ajallaan huomaa, ettei enää tehoa. Ei tarvitse joka kiukkupuuskaa huomioida. Voit kysyä, jos on tiedossa syy kiukkuun, että voisinko jotenkin auttaa, ettei kiukuttaisi ja sopia miten asiassa edetään.
Kun mikään ei enää riitä kun se pöytä on koko ajan valmiiksi katettuna.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa iässä monilla ole ns toinen uhmaikä?
On kai, mutta tarkoittaako se sitä, että joka päivä alkaa yhtäkkiä kiukuttelu aiheesta punainen onkin punainen eikä sininen, kello onkin 11 eikä 12 jne. Tuollaisista saattaa alkaa puolen tunnin kiukkuhuuto. Siksi kirjoitin, että kiukku tulee välillä ihan kiukuttelun ilosta, kun ei noissa asioissa ole edes taustalla mitään, että olisi toivonut sen punaisen olevan sininen. Miten tuollaiset kiukkutilanteet pitäisi hoitaa? Jos yritän ymmärrystä, että sinua taitaa harmittaa kun se ei ollutkaan sininen, niin kiukku kasvaa, että en halunnutkaan sen olevankaan sininen ja kun yritän kysyä että mikä sitten kiukuttaa niin siitäkin kiukku vain kasvaa. Mitä näin äitinä oikein pitäisi tehdä?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mikä hätänä? Pidätkö lasta siinä lähellä kiukuttelemassa koko ajan? Ulos ja kavereiden luo.
En pidä ja ulkona on paljon.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se lässytys sille lapselle. Selkeät säännöt ja selkeät ohjeet mitä tapahtuu, jos ei sääntöjä noudata. Lapsi vaatii rajoja. Kiukuttelu on yksi tapa millä saada periksi vaatimukset. Pari viikkoa pidät kuulosuojaimia päässä ja annat kiukutella. Ajallaan huomaa, ettei enää tehoa. Ei tarvitse joka kiukkupuuskaa huomioida. Voit kysyä, jos on tiedossa syy kiukkuun, että voisinko jotenkin auttaa, ettei kiukuttaisi ja sopia miten asiassa edetään.
Meillä on selkeät rajat ja säännöt ja niistä seuraamukset, jos ei noudata. Enkä lässytä, en ole luonteeltani lässyttävä ihminen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa iässä monilla ole ns toinen uhmaikä?
On kai, mutta tarkoittaako se sitä, että joka päivä alkaa yhtäkkiä kiukuttelu aiheesta punainen onkin punainen eikä sininen, kello onkin 11 eikä 12 jne. Tuollaisista saattaa alkaa puolen tunnin kiukkuhuuto. Siksi kirjoitin, että kiukku tulee välillä ihan kiukuttelun ilosta, kun ei noissa asioissa ole edes taustalla mitään, että olisi toivonut sen punaisen olevan sininen. Miten tuollaiset kiukkutilanteet pitäisi hoitaa? Jos yritän ymmärrystä, että sinua taitaa harmittaa kun se ei ollutkaan sininen, niin kiukku kasvaa, että en halunnutkaan sen olevankaan sininen ja kun yritän kysyä että mikä sitten kiukuttaa niin siitäkin kiukku vain kasvaa. Mitä näin äitinä oikein pitäisi tehdä?
Ap
Suuttua. Nyt se turpa kiinni ja omaan huoneeseen rauhoittumaan ja asiaan palataan kun tilanne on rauhoittunut. Ei koko aikaa voi miettiä miten sille lapselle saadaan koko ajan kiva olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuossa iässä monilla ole ns toinen uhmaikä?
On kai, mutta tarkoittaako se sitä, että joka päivä alkaa yhtäkkiä kiukuttelu aiheesta punainen onkin punainen eikä sininen, kello onkin 11 eikä 12 jne. Tuollaisista saattaa alkaa puolen tunnin kiukkuhuuto. Siksi kirjoitin, että kiukku tulee välillä ihan kiukuttelun ilosta, kun ei noissa asioissa ole edes taustalla mitään, että olisi toivonut sen punaisen olevan sininen. Miten tuollaiset kiukkutilanteet pitäisi hoitaa? Jos yritän ymmärrystä, että sinua taitaa harmittaa kun se ei ollutkaan sininen, niin kiukku kasvaa, että en halunnutkaan sen olevankaan sininen ja kun yritän kysyä että mikä sitten kiukuttaa niin siitäkin kiukku vain kasvaa. Mitä näin äitinä oikein pitäisi tehdä?
ApSuuttua. Nyt se turpa kiinni ja omaan huoneeseen rauhoittumaan ja asiaan palataan kun tilanne on rauhoittunut. Ei koko aikaa voi miettiä miten sille lapselle saadaan koko ajan kiva olo.
Olen suuttunutkin muutaman kerran tuollaisissa tilanteissa. Mutta se vain lisää ja pidentää noita tilanteita.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ylimennyt lapsikeskeisyys.
Mitä tällä tarkoitat?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota tuota. Omieni kanssa huomasin, että olin pitänyt lapsiani aina nuorempina, kuin olivatkaan.
Eihän se kuusivuotias ole enää vauva eikä sitä itsekään ole silti huono äiti tai iskä, jos lasta kohtelee välillä ikänsä edellyttämällä tavalla.
Voit myös vaatia tekemään joitain asiallisia kotitöitä.
Ilman, että itse jää viereen 'kannustamaan'.
Lapsellahan saattaa olla, vaan tylsää ja on oppinut, että sinä olet se, joka järkkää ajankulua, kun osaa tarpeeksi juonitella. Ei todennäköisesti ymmärrä/välitä siitä, että kiusaa sinua. Sille stoppi.
Eli ala itse käyttäytyä, kuin aikuinen.
Puhu lapselle, kuin aikuiselle, vaikka tekisikin mieli lässyttää tai selittää ja analysoida.
Minkä päätät sen pidät. Mieti valmiiksi, että kuinka reagoit, kun manipulaatiokiukku alkaa.
Otatko kengät jalkaan ja menet ulos rauhottumaan etkä ole tietääksesi diivasta vai alatko taistelun uhkaillen kaikenlaisilla rangaistuksilla, joita et tule toteuttamaan.
Se lapsi siitä rauhoittuu varmasti jonkun ajan kuluttua ja voit kysyä, haluaako pyytää anteeksi sen jälkeen voit tehdä hänen kanssaan sopimuksen siitä miten käyttäydytään, kun alkaa keittämään.
Tuota tuota. Omieni kanssa huomasin, että olin pitänyt lapsiani aina nuorempina, kuin olivatkaan.
Eihän se kuusivuotias ole enää vauva eikä sitä itsekään ole silti huono äiti tai iskä, jos lasta kohtelee välillä ikänsä edellyttämällä tavalla.
Voit myös vaatia tekemään joitain asiallisia kotitöitä.
Ilman, että itse jää viereen 'kannustamaan'.
Lapsellahan saattaa olla, vaan tylsää ja on oppinut, että sinä olet se, joka järkkää ajankulua, kun osaa tarpeeksi juonitella. Ei todennäköisesti ymmärrä/välitä siitä, että kiusaa sinua. Sille stoppi.
Eli ala itse käyttäytyä, kuin aikuinen.
Puhu lapselle, kuin aikuiselle, vaikka tekisikin mieli lässyttää tai selittää ja analysoida.
Minkä päätät sen pidät. Mieti valmiiksi, että kuinka reagoit, kun manipulaatiokiukku alkaa.
Otatko kengät jalkaan ja menet ulos rauhottumaan etkä ole tietääksesi diivasta vai alatko taistelun uhkaillen kaikenlaisilla rangaistuksilla, joita et tule toteuttamaan.
Se lapsi siitä rauhoittuu varmasti jonkun ajan kuluttua ja voit kysyä, haluaako pyytää anteeksi sen jälkeen voit tehdä hänen kanssaan sopimuksen siitä miten käyttäydytään, kun alkaa keittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on parempi jättää tekemättä se parhaansa niin lapsi näkee mikä on vaihtoehto eli kaikki ei aina ole ruusuilla tanssimista.
Huomannut että niin saa aina ja jospa vielä enemmän.
Tsemppiä kyllä se siitä kirjoitti:
Tuota tuota. Omieni kanssa huomasin, että olin pitänyt lapsiani aina nuorempina, kuin olivatkaan.
Eihän se kuusivuotias ole enää vauva eikä sitä itsekään ole silti huono äiti tai iskä, jos lasta kohtelee välillä ikänsä edellyttämällä tavalla.Voit myös vaatia tekemään joitain asiallisia kotitöitä.
Ilman, että itse jää viereen 'kannustamaan'.Lapsellahan saattaa olla, vaan tylsää ja on oppinut, että sinä olet se, joka järkkää ajankulua, kun osaa tarpeeksi juonitella. Ei todennäköisesti ymmärrä/välitä siitä, että kiusaa sinua. Sille stoppi.
Eli ala itse käyttäytyä, kuin aikuinen.
Puhu lapselle, kuin aikuiselle, vaikka tekisikin mieli lässyttää tai selittää ja analysoida.
Minkä päätät sen pidät. Mieti valmiiksi, että kuinka reagoit, kun manipulaatiokiukku alkaa.
Otatko kengät jalkaan ja menet ulos rauhottumaan etkä ole tietääksesi diivasta vai alatko taistelun uhkaillen kaikenlaisilla rangaistuksilla, joita et tule toteuttamaan.Se lapsi siitä rauhoittuu varmasti jonkun ajan kuluttua ja voit kysyä, haluaako pyytää anteeksi sen jälkeen voit tehdä hänen kanssaan sopimuksen siitä miten käyttäydytään, kun alkaa keittämään.
Lapsi tekee kyllä joitain kotitöitä, osan ihan itsenäisesti ilman kannustamisia vieressä (kiitän kyllä aina ja sanon että hyvin tehty).
Mutta tuota manipulaatiokiukkua mietin, mistä kirjoitit. Joskus minusta tuntuu, että kyse on juuri siitä. Mutta minulle on sanottu, että lapset ei tee sellaista, ei manipuloi eikä kiukuttele manipulointimielessä. En oikein tiedä mitä ajatella asiasta.
Ap
Lue kirja Hyvän vanhemman salaisuus.
Missa on talouin mies.
Onko taas joku naislapsi feministi kasvattamassa lasta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Missa on talouin mies.
Onko taas joku naislapsi feministi kasvattamassa lasta yksin.
En ole feministi enkä naislapsi. En ole kasvattamassa lasta yksin. Aviomieheni eli lapsen isä on ihan normaalisti elämässämme mukana.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Eikö tuossa iässä monilla ole ns toinen uhmaikä?