Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi suuttui, kun en avannut ovea töiden vuoksi
Sipuliina
07.06.2023 |
Teen osan viikosta töitä kotona ja päivien aikana on usein etäkokouksia, joista en voi tuosta vaan pomppia välillä pois. Pidän yleensä ovet lukossa, jos olen yksin kotona, ja tänään oli pitkästä aikaa sellainen päivä.
Minulla oli eilen tärkeä kokous meneillään, jossa minulla oli puheenvuoro. Kuuntelin hetken aikaa, kuulokkeiden läpi, että aivan kuin etuovea olisi käynyt kokeilemassa joku, mutta ovikelloa ei soitettu kuitenkaan.
Hetken päästä kuulin, kuinka takaoven kahvaa renkutettiin, takaovi on lähempänä työhuonettani, joten kuulen sen paremmin. Koirani riehaantuivat siitä renkuttamisesta ja alkoivat haukkua, jonka jälkeen kuulin, että anoppi huuteli oven läpi koirille, että ei hätää minä täällä vaan.
Olisin toki teoriassa voinut keskeyttää kokouksen ja sanoa kaikilla osallistujille, että pahoittelen, minun on käytävä ovella, mutta en ihan periaatteesta nyt tällä kertaa tehnyt niin. Odottelin siinä, että mahtaako anoppi käydä etsimässä vara-avaimen ja tulla omin avuin sisälle, mutta ei tullut, onneksi. Sain pidettyä oman presentaationi loppuun ja kokouskin saatiin viimeisteltyä. Anopille selvisi myöhemmin, että olin kyllä kotona, vaikka ovet olivat lukossa eikä sattunut olemaan autoakaan pihalla.
Nyt anoppi sitten on loukkaantunut siitä, että en tullut avaamaan hänelle ovea. Hän tuli oven taakse ensinnäkin täysin ilmoittamatta ja hänen pitäisi kyllä tietää, että teen töitä kotoa, mutta ei ilmeisesti täysin käsitä sitä, että kotoa työskentely tai etäkokouksessa puhuminen olisivat sellaista työtä, josta ei voi aina irtautua.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herran tähden on täällä mielenvikaista väkeä, nuo sekoanopin puolustelijat. Ei muka tajuta miksi joku haluaa olla omassa kodissaan rauhassa ja tehdä töitään ilman keskeytyksiä, kyllä on jostain todella vinoutuneesta vallankäyttökuvitelmasta tai silkasta hulluudesta kyse jos kuvittelee voivansa marssia lastensa/miniänsä ovesta sisään ihan miten vaan. Sitten uhriudutaan kun nämä eivät pokkuroikaan.
Kyllä täällä tiedetään. Ap on etähommissa asiakaspalvelussa tai puhelinmyynnissä kiertävällä vapaapäivällä ja paisuttelee omaa tärkeyttään kun ei kesken puhelun tietenkään päässyt avaamaan ovea. Eihän ap muuten saisi draamaa aikaiseksi jos ei toinen väärällä kellonlyömällä olisi erehtynyt oven taakse.
Presentaatio: "No heippa Tarja, tällasella mukavalla asialla lähin soittelemmaan kun nyt ois Kotiliedestä mahdottoman hyvä tarjous"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Meillä ei onneksi ole ikinä tultu yllätysvierailuille, mutta mun äitini ei aikoinaan meinannut millään uskoa, että mä en todellakaan voi etätöitä tehdessäni piipahtaa kesken työpäivän hänen luokseeen (asutaan naapureina) kahville.
Eikö etätyössä voi pitää lounas- ja kahvitaukoja kuten normaalilla työpaikalla?
Etätöissäkään niitä ei voi vaan päättää pitää kesken kokouksen tai montaa samana päivänä.
Itse käytän sen ruokatauon koirien lenkittämiseen ja syön vain leivän siinä koneen ääressä.
Ns. lähitöissä on se hyvä puoli että kaupungin hommissa pystyi hyvällä omallatunnolla pitämään pitkiäkin kahvitaukoja etenkin aamusta kun koko henkilökunta pomoja myöten istui saman pöydän ääressä. Silloin ei todellakaan puhuttu mistään työasioista ja oma työni oli muutenkin erittäin itsenäistä. Ilman kahvitaukoja monia työkavereita ei olisi välttämättä edes nähnyt päivän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Jotain anoppivihan lietsontaa taas. Kyllä työelämässä ollut tajuaa ton ja ei ole loukkaantiunut, sä vaan kuvittelet.
Koeta keksiä päiviis täytettä, ettei tartte palstalla satuja kertoa.
Juuri näin. Tämä sama keksii näitä aina samantyylisiä, pitkiä ja tarkkoja selostuksia. Kiva varmaan kun joka kerta saa ison määrän kommentoijia 'puoleelleen', haukkumaan jotain ihmistä.
Jos tätä lähtee miettimään että joku tekee tuota suurin piirtein työkseen, täytyy ihmetellä että miten jollain on niin paljon vihaa sisällään että sitä pitää etsimällä etsiä ja sopivaa ketjua ja purkaa paha olonsa265 syyttömiin ihmisiin.
MIten joku viitii tuhlata elämäänsä tuollaiseen?
On todellakin vaikea saada ihmisiä tajuamaan, että etätyöläinen on työssä!
Itse vedän kursseja täysiä päiviä kotona, kuulokemikki päässä ja kameran edessä. Keskittynytkin pitää luennoidessa olla, vastailla opiskelijoiden kysymyksiiin ja käsitellä esitysmateriaaleja.
Vaan lähes joka päivä alkaa se jumalaton ovikellon rimputus, koputtelu ja postiluukusta huutelu. "Kun autokin tuossa parkissa ja valot päällä, niin kotona ollaan..." Ja perään puhelinsoittoa ja tekstaria. Asialla usein sukulainen tai naapuri, joskus posti tai huoltomies. Tai jehovantodistajat tai mormonit. Ihan älytöntä.
Vaikka olenkin kaikki päivät kotona, niin se on myös minun työpaikkani 8-16 joka ikinen arkipäivä. Ei kouluihinkaan voi kesken oppituntien rynniä "sukulaista tervehtimään".
Osaa ketjusta lukiessa tuli kyllä mieleen, että ei taida olla etätyö monelle täälläkään tuttua.
Se, onko minun työni tarpeeksi tärkeää jonkun mielestä on minulle merkityksetöntä. Minulla on mahdollisuus määritellä itse työaikani silloin, kun ei ole kokouksia tai matkoja, joten hyvin voi olla viikkoja, jolloin vapaata on keskellä arkea ja viikkoja, jolloin olen töissä viikonloppuja. Tällä viikolla olen ollut vapaalla keskellä viikkoa, loppuviikon taas teen iltapainotteisesti töitä. Tämä on sellaista tietotyöläisen arkea, on vapaus määritellä työn aikataulua itse enemmän kokousten ulkopuolella, kunhan pysyy dediksessä.
Mutta en oikeastaan pidä tärkeänä sitä, että mitä työtä teen tämän asian kannalta, joka oli se, että anoppi suuttui saatuaan selville, että olin kotona. Kotona olemiseni hän sai tietää siksi, että kerroin sen itse, soitin ja pahoittelin että en päässyt kesken esityksen avaamaan, mutta kysyin mitä asiaa hänellä oli ollut. En tiennyt, että suuttuisi niin kohtuuttomasti.
Sitä paitsi, vaikka olisin ollut se jonkun pilkallisesti mainitsema Kotivinkin myyjä, työtähän sekin olisi eikä siitä pompittaisi kesken puhelun ovelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se olisi ollut naapurin rouva, joka olisi halunnut kertoa, että talosi nurkka palaa, tule ulos?
On se kauheeta, että joku yrittää ottaa yhteyttä, kun on etäkokouksessa....
Miksi et ensinnäkin ole ilmoittanut niin anopille kuin kaikille muillekin, että teet etätöitä kotoa käsin klo X-X ?
Ja että et silloin ole tavoitettavissa.
Laita vaikka oveen lappu, että täällä tehdään töitä, eikä tulla avaamaan kuin vaaratilanteessa.
Jo nyt on kumma, miten nykyään ei osata toimia, olette kuin kädettömiä hölmöjä, ette osaa millään lailla sumplia asioita niin, että ne varmasti sujuvat, ja sitten itketään kuin pikkukakarat, että ovea renkutettiin, kauheeta! Meni päivä pilalle!
Sitä ovea on muuten renkutettu silloinkin, kun ollaan ihan siellä työpaikallakin kokouksessa, keskeytyksiä tulee milloin ja missä vaan, saako ne jotenkin ihmiset pois tolaltaan? Vaikka kuinka monta kertaa tämä koettu elämän aikana. Aina on asiat pystytty hoitamaan eikä ikinä ole maristu, että se ja se ihminen kävi oven takana.
Koirat haukkuu muutakin kuin oven renklaamista, huolehdi koirasi muualle etätöittesi ajaksi, jos niiden haukkumisesta niin pahasti häirinnyt. Se on kuule vaan otettava elämään kuuluvana asiana, jos kerran olet koiria hankkinut.
Tämä oli siis ihan silkkaa anopin haukkumisjuttu taas, ei mitään muuta.
Älkää naiset menkö ollenkaan yhteen kenenkään miehen kanssa, kun ette halua elämäänne anoppia. Totuus kun on, että sillä miehellä on äiti, halusit tai et.
Eläkää yksinänne, niin elämänne on helppoa eikä ole häiriötekijöitä.
Minun anoppini on kuollut jo, mutta minua ei hänen olemassaolonsa mitenkään haitannut. Varmasti olisin voinut vaikka mistä tikusta keksiä haukkumista, mutta miksi siihen olisin ryhtynyt. Hän ei ollut sen kummempi ihminen kuin minä itsekään.Lukutaitosi ei taida olla häävi, tässä ei haitannut se oven renklaaminen eikä koirien haukunta, vaan se, että että anoppi sättii siitä, että en tullut avaamaan ovea.
Naapurin rouva olisi varmaankin tulipalon sattuessa koputtanut tai soittanut ovikelloa, jos palohälyttimeni eivät olisi soineet ja hän olisi huomannut talon olevan ulkonurkasta tulessa, tai vaihtoehtoisesta soittanut palokunnalle.
Vaihtoehtoisesti? Eiköhän se olisi soittanut ilman muuta, mutta samalla myös tullut hakkaamaan sun ovea, että tule ulos!
Tohon anopin sättimiseen en usko. Todennäköisesti vain hiukan happamena kysynyt, että mikä oli kun et ovea avannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos se olisi ollut naapurin rouva, joka olisi halunnut kertoa, että talosi nurkka palaa, tule ulos?
On se kauheeta, että joku yrittää ottaa yhteyttä, kun on etäkokouksessa....
Miksi et ensinnäkin ole ilmoittanut niin anopille kuin kaikille muillekin, että teet etätöitä kotoa käsin klo X-X ?
Ja että et silloin ole tavoitettavissa.
Laita vaikka oveen lappu, että täällä tehdään töitä, eikä tulla avaamaan kuin vaaratilanteessa.
Jo nyt on kumma, miten nykyään ei osata toimia, olette kuin kädettömiä hölmöjä, ette osaa millään lailla sumplia asioita niin, että ne varmasti sujuvat, ja sitten itketään kuin pikkukakarat, että ovea renkutettiin, kauheeta! Meni päivä pilalle!
Sitä ovea on muuten renkutettu silloinkin, kun ollaan ihan siellä työpaikallakin kokouksessa, keskeytyksiä tulee milloin ja missä vaan, saako ne jotenkin ihmiset pois tolaltaan? Vaikka kuinka monta kertaa tämä koettu elämän aikana. Aina on asiat pystytty hoitamaan eikä ikinä ole maristu, että se ja se ihminen kävi oven takana.
Koirat haukkuu muutakin kuin oven renklaamista, huolehdi koirasi muualle etätöittesi ajaksi, jos niiden haukkumisesta niin pahasti häirinnyt. Se on kuule vaan otettava elämään kuuluvana asiana, jos kerran olet koiria hankkinut.
Tämä oli siis ihan silkkaa anopin haukkumisjuttu taas, ei mitään muuta.
Älkää naiset menkö ollenkaan yhteen kenenkään miehen kanssa, kun ette halua elämäänne anoppia. Totuus kun on, että sillä miehellä on äiti, halusit tai et.
Eläkää yksinänne, niin elämänne on helppoa eikä ole häiriötekijöitä.
Minun anoppini on kuollut jo, mutta minua ei hänen olemassaolonsa mitenkään haitannut. Varmasti olisin voinut vaikka mistä tikusta keksiä haukkumista, mutta miksi siihen olisin ryhtynyt. Hän ei ollut sen kummempi ihminen kuin minä itsekään.Lukutaitosi ei taida olla häävi, tässä ei haitannut se oven renklaaminen eikä koirien haukunta, vaan se, että että anoppi sättii siitä, että en tullut avaamaan ovea.
Naapurin rouva olisi varmaankin tulipalon sattuessa koputtanut tai soittanut ovikelloa, jos palohälyttimeni eivät olisi soineet ja hän olisi huomannut talon olevan ulkonurkasta tulessa, tai vaihtoehtoisesta soittanut palokunnalle.
Vaihtoehtoisesti? Eiköhän se olisi soittanut ilman muuta, mutta samalla myös tullut hakkaamaan sun ovea, että tule ulos!
Tohon anopin sättimiseen en usko. Todennäköisesti vain hiukan happamena kysynyt, että mikä oli kun et ovea avannut.
Minä uskon täysin. Tuollaisilla ihmisillä kaikki pyörii heidän ympärillään jolloin kaikki muidenkin tekemiset tehdään heihin kohdistuen.
Jos miniä ei avaa ovea, senkin syy on nimenomaan siinä että miniä haluaa käyttäytyä anoppia kohtaan jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoisesti? Eiköhän se olisi soittanut ilman muuta, mutta samalla myös tullut hakkaamaan sun ovea, että tule ulos!
Tohon anopin sättimiseen en usko. Todennäköisesti vain hiukan happamena kysynyt, että mikä oli kun et ovea avannut.
Vaikuttaa siltä, että tässä on kirjoittamassa joku anoppi, johon on nyt vähän arvostelu kalahtanut liiankin osuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoisesti? Eiköhän se olisi soittanut ilman muuta, mutta samalla myös tullut hakkaamaan sun ovea, että tule ulos!
Tohon anopin sättimiseen en usko. Todennäköisesti vain hiukan happamena kysynyt, että mikä oli kun et ovea avannut.Vaikuttaa siltä, että tässä on kirjoittamassa joku anoppi, johon on nyt vähän arvostelu kalahtanut liiankin osuvasti.
Ihan väärä vaikutelma. En ole kenenkään anoppi. Mutta kuullut ja nähnyt jo paljon kaikenlaista. Ihan kaikkea ei elämässä tarvitse uskoa, ihmiset liioittelee usein silloin, kun ne on pahalla päällä. Niin me tehdään itse kukin, mutta joskus vaan tuntuu, että anoppi-ihmiset on niinkuin kaikkein eniten sitä vihaa ja kiukkua herättäviä nuorille naisille. Mikä tahansa tavallinenkin asia voi saada liioitellun isot mittasuhteet.
Mutta olkoon, eipä tämä minulle tämän enempää kuulu eikä oikeastaan yhtään mitään, mutta edelleenkään en usko mihinkään raivoisaan sättimiseen tuon anopin taholta. Sen asian kun voi ilmaista niin monella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoisesti? Eiköhän se olisi soittanut ilman muuta, mutta samalla myös tullut hakkaamaan sun ovea, että tule ulos!
Tohon anopin sättimiseen en usko. Todennäköisesti vain hiukan happamena kysynyt, että mikä oli kun et ovea avannut.Vaikuttaa siltä, että tässä on kirjoittamassa joku anoppi, johon on nyt vähän arvostelu kalahtanut liiankin osuvasti.
Ihan väärä vaikutelma. En ole kenenkään anoppi. Mutta kuullut ja nähnyt jo paljon kaikenlaista. Ihan kaikkea ei elämässä tarvitse uskoa, ihmiset liioittelee usein silloin, kun ne on pahalla päällä. Niin me tehdään itse kukin, mutta joskus vaan tuntuu, että anoppi-ihmiset on niinkuin kaikkein eniten sitä vihaa ja kiukkua herättäviä nuorille naisille. Mikä tahansa tavallinenkin asia voi saada liioitellun isot mittasuhteet.
Mutta olkoon, eipä tämä minulle tämän enempää kuulu eikä oikeastaan yhtään mitään, mutta edelleenkään en usko mihinkään raivoisaan sättimiseen tuon anopin taholta. Sen asian kun voi ilmaista niin monella tavalla.
Ja sinä jaksat joka ketjussa mätkyttää samoja typeryyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan väärä vaikutelma. En ole kenenkään anoppi. Mutta kuullut ja nähnyt jo paljon kaikenlaista. Ihan kaikkea ei elämässä tarvitse uskoa, ihmiset liioittelee usein silloin, kun ne on pahalla päällä. Niin me tehdään itse kukin, mutta joskus vaan tuntuu, että anoppi-ihmiset on niinkuin kaikkein eniten sitä vihaa ja kiukkua herättäviä nuorille naisille. Mikä tahansa tavallinenkin asia voi saada liioitellun isot mittasuhteet.
Mutta olkoon, eipä tämä minulle tämän enempää kuulu eikä oikeastaan yhtään mitään, mutta edelleenkään en usko mihinkään raivoisaan sättimiseen tuon anopin taholta. Sen asian kun voi ilmaista niin monella tavalla.
Kerroin, että hän suuttui ja sätti minua, ja soitti myös puolisolleni eli pojalleen ja sätti minua. En väittänyt, että hän on jotenkin raivoisasti tehnyt yhtään mitään, mutta haukkui kyllä minut täysin, koska oli vihainen.
Ja sitä paitsi, jos kyseessä olisi ollut oma äitini, hän olisi saanut minulta samalla mitalla takaisin, toisin kuin anoppi, jolle tyydyin vain rauhallisesti sanomaan, että kyse oli työesteestä, jolle en voi mitään ja voimme jutella tästä myöhemmin. Sen jälkeen hän soitti puolisolleni ja haukkui minut uudelleen, mutta vähän vielä runsaammin sanamuodoin. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän tulkitsee jonkin pienen mitättömän asian niin, että olen tahallani ja kiusallani häntä satuttaakseni ja vihatakseni tehnyt jotain. Meillä on muulloin mielestäni ihan sivistyneet välit, mutta hän jostain syystä tulkitsee asioita pahimman mahdollisen skenaarion kautta silloin, kun en ole tehnyt hänen mielestään juuri oikein. Esimerkiksi jos en vastaa puhelimeen, se johtuu hänen mielestään siitä, että ilkeyttäni en vastaa, vaikka se johtuu oikeasti siihen, että en ole vastannut, koska en ole pystynyt sillä hetkellä vastaamaan tai en ole ollut puhelimeni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä käy pari anoppia alapeukuttamassa.
Alue: Aihe vapaa
Ja jatkan vielä ettå töissä nimenomaan käydään, työvaatteissa tietynnäköisenä.
Kotona verkkareissa etäily tms ei ole työssäkäyntiä.