Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ei tervehdi?
15.09.2010 |
Kun vien lapseni päivähoitoon aamuisin, sinne tuo poikansa aina samoihin aikoihin eräs nuori äiti, joka vain tuijottaa kun tervehdin häntä. Hän on sellaisen koviksen näköinen, ja minä olen häntä selkeästi vanhempi.
Olen joutunut joskus kiusatuksi, ja taas tulee sellainen tunne että tuo äiti on kiusaaja. Tuijottaa, mutta ei tervehdi takaisin. Mitä tuollaiset ihmiset ajattelee? Pitääkö hän itseään minua parempana? Muita äitejä ja isiä hän tervehtii iloisesti hymyillen.
Kommentit (43)
Hyvä Ap, se nainen ei osaa. Jatka vaan sen tervehtimistä jos siltä tuntuu, kyllä hänkin oppii. Ja jos ei opi, niin sinä opit silti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoret naiset voi olla epäluuloisia ja pelokkaita uudessa ympäristössä, mikä on ihan viisasta. Tervehtikää ja olkaa ystävällisiä tai antakaa olla rauhassa niin luottamus hitaasti kasvaa. Itse en paljon ympärilleni katsonut kun en ketään tuntenut, eikä naamatkaan kovin nopeasti käyneet tutuiksi kun muualle katseli. Vanhemmiten rohkaistuu siksikin kun alkaa saada kunnioittavampaa kohtelua muilta.
Just näin se menee. Fiksu vastaus. On myös ihan ok lakata itse tervehtimästä näitä mykkätapauksia eikä uhrata turhaa ajatustakaan näille tyypeille.
Vierailija kirjoitti:
Mun sukulaismies nai naisen, joka ei koskaan tervehdi.
Ja se on todella kummallista! Ei tervehdi siis yhtään ketään.
Ja on korkeasti koulutettu.Se se vasta kummallista on kun ne tulee kylään niin se ei vastaa mitään..
Asperger?
Osa niistä on todella sydämmellisiä ja jos ei ole ne tarkoita pahaa.
kuuluu ihan hyviin tapoihin tervehtiä takaisin... ihme tyyppi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ihmisistä ei osaa käytöstapoja : ei tervehditä, jos pidät ovea auki tuntemattomalle ihmisille ei kiitoksen sanaa kuulu..lista on piiitkä👎
Kummallisinta on se kun joskus kaupan kassamyyjä ei tervehdi takaisin. Se on sentään asiakaspalvelutyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaako lapsesi sen naisen lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuullut kun ihmettelet hänen vakavuutta.
Meidän töissä on ylilääkäri, joka ei käytävällä vastaantullessaan tervehdi. Ei voi käsittää, mikä on pielessä tuollaisessa korkeastikoulutetussa ihmisessä... huonon kuvan lyllä itsestään antaa, mutta voiko olla, että kuvittelee olevansa jotenkin toisia ylempänä? Minusta tuollainen asema juuri edellyttää myös "alempien" huomioimista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallisinta on se kun joskus kaupan kassamyyjä ei tervehdi takaisin. Se on sentään asiakaspalvelutyö.
Mä taas oon kassajonossa tarkkaillut, että kyllä ne (monet) jaksaa olla ’asiakaspalvelijoita’ vaikka niitä tervehditään vaan tyyliin ” Mul on täs kaks muovipussia” ja samaan aikaan puhutaan niitä näitä kännykkään...
Vierailija kirjoitti:
Meidän töissä on ylilääkäri, joka ei käytävällä vastaantullessaan tervehdi. Ei voi käsittää, mikä on pielessä tuollaisessa korkeastikoulutetussa ihmisessä... huonon kuvan lyllä itsestään antaa, mutta voiko olla, että kuvittelee olevansa jotenkin toisia ylempänä? Minusta tuollainen asema juuri edellyttää myös "alempien" huomioimista..
Se voi olla joku vähän ”hajamielinen professori ”-keskittyä ihan johonkin oman maailmansa juttuun mielessään eikö oikeasti edes huomaa kuka tulee vastaan ja pitäisikö sitä tervehtiä kun ei oo tuttu.
Meillä töissä yleensä riittää aamutervehdys ja päivisin ehkä joku hymy - sitähän saisi isossa talossa olla koko päivän moikkailemassa vastaan osuvia työtuttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkerhon tädit ei tervehdi koskaan mua,kun tuon lapsen .Tulevat eteiseen tervehtimään kaikkia muita ,muttei koskaan meitä.Myöskään koskaan kuulumisia ei sanota mulle.Tenttaan niitä sitten neljävuotiaalta,että miten meni,oliko kavereita tms.Kaikille muille kyllä kuulumiset puhellaan.Oon sitten ajatellut että mussa on varmaan jotain vikaa,kun en ole samanarvoinen kuin muut.ja mulle ei voi puhella.
Kuka ihme tän herätti kuolleista ensin vuonna 2017 ja nyt vielä tänä vuonna. :D
Se äiti ei varmaan enää tuijottele, on kuitenkin menny jo 8 vuotta et toivottavasti se lapsi ei enää oo siel samassa paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme tän herätti kuolleista ensin vuonna 2017 ja nyt vielä tänä vuonna. :D
Se äiti ei varmaan enää tuijottele, on kuitenkin menny jo 8 vuotta et toivottavasti se lapsi ei enää oo siel samassa paikassa.
Miten niin? Onpa typerä kommentti.
Ihan asiaahan tuo aloittaja ja moni muu kirjoittivat, ja aihe on mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen kaikkina aikoina; ja ehkä pikemminkin sitä enemmän, mitä pidemmälle tätä futuristista cybervuosituhatta eletään.
Aina vain useammat ihmiset ovat tosiaankin nykyään ihan pimeitä ja mykkiä tuijottelijoita; kuin robotteja jotka osaavat keskustella vain jos kahden ihmisen välissä on välkkyvät lasiruudut ja jokin marsilaisten "applikaatio", ja niidenkin avulla vain hyvin lyhyitä ja alkeellisia, erittäin huonolla kielellä rykäistyjä viestejä.
Ihmiskunta taantuu apinoiksi, ja nuo tervehtimättä olijat ovat siinä (epä)kehityksessä edelläkävijöitä.
Miksi mielestäsi asia ei olisi ihmettelemisen väärti edelleen, vaikka juuri tämä keskustelu onkin aloitettu n. kahdeksan vuotta sitten? Ilmiöhän ei ole kadonnut, vaan pikemminkin voimistunut ja entisestään ajankohtaistunut tuon keskustelun aloitusajankohdan jälkeen.
Meillä työpaikalla rehtori (nainen) ei tervehdi oikeastaan koskaan, kääntää katseensa äkkiä pois, kun tervehdin. Todella outoa käytöstä.
Mua ahdistaa huutaa avokonttorissa 15 eri pisteissä istuvalle ihmiselle kovaa tervehdys. Osa tekee näin ja osa ei. En tiedä mikä on korrekti etiketti.
Tervehdin jos joku tulee vastaan esim. käytävällä.
En tykkää muutenkaan huutaa tuntemattomille tai työkavereille. Yleensä räväkät ja kovaääniset myös tykkää HUUTAA tuon aamutervehdyksen että kaikki kuulee varmasti.
Minua ei koskaan tervehditä ensin. Tänäänkin vein lapsen esikouluun, oli todella hankalaa muilla tervehtiä kun moikkasin.
Ei minuakaan tervehditä; naiset....en tiedä syytä. Enkä välitä tietää...kaupassa kytätään ja seurataan. Kassat outoja lähinnä....