Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perhetuttavapariskunnan mies pyysi minua kahville, kun törmäsimme kauppakeskuksessa
04.06.2023 |
Olen siis nainen. En mennyt, sanoin että pitää mennä kotiin.
Ajatuksia tästä? Oliko mies asiallinen?
Hämmästyin hänen pyyntöään.
Kommentit (40)
En olisi mennyt. En käy kahvilla muiden miesten kuin oman mieheni kanssa ja toki työkavereiden kanssa työajalla ovatpa miehiä tai naisia. Olisin tietysti mennyt jos olisin törmännyt pariskuntaan ja he yhdessä olisivat kysyneet. Mutta en noin. Suonette kaikille vapauden myös kieltäytyä. Jostain syystä olen huomannut, että vanhanaikaisuutta ei oteta hyvällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko miehellä erektio? Punoittivatka kasvot? Lipevä olemus? Katsoiko syvälle silmiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin voinut mennä. Mutta sinä selvästi ajattelet hänestä muutakin kuin kaverinakoska näet tässä jotain epäilyttävää.
En ajattele muuta kuin kaverina. En vain käy kahvilla muiden kuin mieheni kanssa kahdestaan. Ap
Et käy muiden kanssa kahvilla? Edes kavereiden, sisarusten, vanhempien? Toimiiko mieskin näin?
Muiden miesten. Ap
Edes isän, veljen tai serkun? Outoa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa perhetuttu?
Esimerkiksi lapset samassa harrastusryhmässä ja sitä kautta alettu näkemään perheinä myös harrastuksen ulkopuolella. Yleensä tutustuttu jossain lapsiin tai perhe-elämään linkittyvässä yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei juurikaan ole tuttavapariskuntia, koska olemme tavanneet toisemme vasta viisikymppisinä, kun molempien ystäväpiirit ovat jo muodostuneet. Tunnen tietysti mieheni ystäviä/ystäväpariskuntia ja hän on tavannut minun, mutta en itse tapaile hänen ystäviään kuin poikkeustapauksissa. Yleensä hän käy heidän luonaan kylässä yksin. Omat tuttavapariskuntani asuvat puolestaan kaukana ja yksittäisiä ystäviä tapaan mieluitenkin töiden jälkeen kahvilla tai käymällä ulkona syömässä.
Anyway, jos joku tuttava tulisi ostarilla vastaan ja pyytäisi kahville jatkamaan juttua, niin tottakai menisin mikäli hänen seurassaan viihtyisin. Ja viimeksi kuluneella viikolla olin ulkona syömässä miespuolisen entisen työkaverin kanssa.
Kun pyysi kauppakeskuksessa julkisella paikalla julkiseen kahvilaan, se oli kohteliaisuus ja halusi vain päivittää kuulumisia.
Olisin itse mennyt. Suomihan on kahvikultturin maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole koskaan tapahtunut näin, enkä usko että tulee tapahtumaankaan. Olen sopinut kavereiden kanssa kahvittelut aina etukäteen.
Jos olisi kysynyt, että lähdetkö luokseni päiväkahville, niin eri juttu.
Mutta kysyi kahville.
Ap vääristelee, kun puhuu päiväkahveista, eli provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole koskaan tapahtunut näin, enkä usko että tulee tapahtumaankaan. Olen sopinut kavereiden kanssa kahvittelut aina etukäteen.
Kyllä ihan oikeassa elämässä voi tapahtua näin. Olen kauppakeskuksessa, törmään tuttavaani, päädymme kahville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin voinut mennä. Mutta sinä selvästi ajattelet hänestä muutakin kuin kaverinakoska näet tässä jotain epäilyttävää.
En ajattele muuta kuin kaverina. En vain käy kahvilla muiden kuin mieheni kanssa kahdestaan. Ap
Et käy muiden kanssa kahvilla? Edes kavereiden, sisarusten, vanhempien? Toimiiko mieskin näin?
Samaa mietin. Voiko tuollainen suhde, jossa ei saa tavata ketään muita, toimia kunnolla pidempään ilman, että toinen osapuoli tuntee pakostakin itsensä kontrolloiduksi.
En itse näe mitään erikoista siinä, että perhetuttu (oli kumpaa sukupuolta hyvänsä) kysyisi spontaanisti tavattaessa kahville. Tuollaisen voi aivan hyvin mainita sille omalle puolisolle kuitenkin, että näin "Jussin" kaupassa, vaihdettiin muutama sana kahvikupin äärellä, terveisiä heidän porukoiltaan. Eri asia olisi, jos lähettäisi vaikka ilman muuta yhteydenpitoa kahvikutsun, se olisi ehkä vähän erikoisempaa.
Yleensä ukkomiehet ovat epäilyttäviä pyytäessään "kahville"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse pitäisin kyllä aika epäkohteliaana, jos kauppakeskuksessa tavattu tuttava ei pyytäisi mukaan kahville, jos olisi yksin menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häh! Et lähtenyt kahville tutun kanssa, koska hän oli mies. On mennyt ajatusmaailma ahtaaksi.
Olisitko mennyt, jos kutsuja olisi ollut nainen?
Tän on pakko olla porvoolainen.
Kävin juuri perhetutun miehen kanssa lounaalla vaihtamassa kuulumisia, itse pyysin. Oli mukavaa.
Naispuolisten ystävieni kanssa on joskus käynyt niin, että olemme törmänneet jossakin sattumalta ja menneet kahville. Kenenkään miehen, kuten jonkun perhetutun miehen kanssa ei ole koskaan käynyt näin. En ole koskaan kahdestaan jonkun tutun miehen kanssa, eli sovi jotakin menoja tai lähde lounaalle tai kahvilaan kahdestaan.
Vierailija kirjoitti:
Usein ne kahvikutsut päätyvät nussimiseen.
Siellä Robert's coffeessako ne käyvät hommiin, oho!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin voinut mennä. Mutta sinä selvästi ajattelet hänestä muutakin kuin kaverinakoska näet tässä jotain epäilyttävää.
En ajattele muuta kuin kaverina. En vain käy kahvilla muiden kuin mieheni kanssa kahdestaan. Ap
Onnea parisuhteeseesi. Saattaa käydä jossain vaiheessa olo tukalaksi kummallakin, kun on noin pienet piirit ja ahdasmielinen ajatusmaailma.
Vierailija kirjoitti:
Asialliseltahan tuo kuulostaa. Minä olen käynyt ystäväpariskunnan miehen kanssa jopa iltaa istumassa, eikä siinäkään ollut mielestäni mitää epäasiallista 😀
Näinhän ne alkaa. Ja miten moni avioliitto Suomessa päättykään eroon? Ja sitten elättekin sitä kuuluisaa uusperhehel*ettiä.
Alue: Aihe vapaa
Kerman kera vai ilman kermaa. En lähtisi.