Lapsemme koululuokalla hyvästä koulumenestyksestä ei palkittu yhtäkään oppilasta

Vierailija kirjoitti:

Joo ja joka paikassa onniteltiin parhaansa tehneitä jne eikä valmistuneita ja painotettiin kuinka arvosanoilla ei ole väliä.

Tätä täälläkin. Toinen lapsi jo lukiossa. Ja molemmille on koko ajan toitotettu, että pitää varoa, ettei vaan puurra liikaa, älkää nyt vaan stressatko, muistakaa, että kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä. Eli kaikkensa tekevät, etteivät opiskelijat tekisi töitä opintojensa eteen.

Olen tuota outoa asennetta nyt vuosia ihmetellyt. Mutta kun asenne on koulumaailmassa tuo, niin sitä en yhtään ihmettele, että pisa-tulokset laskevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorittavia tyttöjä ei tarvitse palkita. Ovat lähes aina luokan kivan hengen pilaajia.

Meillä 9,5 ka poikaa ei ole kertaakaan koko peruskoulun aikana palkittu, vaikka ei todellakaan ole mikään suorittaja. Joka vuosi olen odottanut josko nyt saisi stipendin hyvästä koulumenestyksestä tms, mutta luulen että kun tuo hyvä koulumenestys on niin suurpiirteinen kriteeri, että ei edes keskiarvon mukaan jaeta, vaan sekin menee jossain määrin pärstäkertoimen mukaan tai sitten tosiaan aina ollut joku vähän parempi. Muita stipendejä on kyllä jaettu vaikka kuinka paljon näiden vuosien aikana.

Lapsellani on myös keskiarvo 9.5, mutta hän ei ole saanut stipendiä koskaan. Syy on se, ettei hän ole koskaan ollut kaikista paras missään aineessa. Kaksi kertaa on saanut hymypatsaan.

Sellaisia tasaisen lahjakkaita kaikissa aineissa ei palkita.

Vierailija kirjoitti:

Suorittavia tyttöjä ei tarvitse palkita. Ovat lähes aina luokan kivan hengen pilaajia.

Ahaa, nyt ymmärrän. Lapseni luokalla palkittiin paras oppilas, joka sattui olemaan poika. Ja se siis oli väärin. Feministeillä on kyllä karannut muumit laaksoistaan aikoja sitten, pitäisi palkita paras tyttö, ei paras oppilas.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tärkeämpää on että herättää jonkun huomion tai ilmiön. Tai että tekee hyvän meemin.

Lapsille ei opeteta, että puurastamalla pitkäjänteisesti tulee tuloksia.

Ei opeteta ei.

Joten kun lapseni kaverit ihmettelevät hänen hyviä arvosanojaan, niin hän opettaa muille, että kun pohjatyöt on jo aiemmilla luokilla tehty hyvin, niin se helpottaa oppimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ja joka paikassa onniteltiin parhaansa tehneitä jne eikä valmistuneita ja painotettiin kuinka arvosanoilla ei ole väliä.

Tätä täälläkin. Toinen lapsi jo lukiossa. Ja molemmille on koko ajan toitotettu, että pitää varoa, ettei vaan puurra liikaa, älkää nyt vaan stressatko, muistakaa, että kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä. Eli kaikkensa tekevät, etteivät opiskelijat tekisi töitä opintojensa eteen.

Olen tuota outoa asennetta nyt vuosia ihmetellyt. Mutta kun asenne on koulumaailmassa tuo, niin sitä en yhtään ihmettele, että pisa-tulokset laskevat.

Puolet lukiolaistytöistä oireilee jo nyt uupumusta, paljonko heitä pitäisi sinun mielestäsi olla? 75 prosenttia?

Outoja kommentteja, että joka vuosi sama oppilas saa stipendin ja että lapsen luokan ope antaa stipendit epäreilusti?

Meidän koulussa stipendejä saavat vain kutosluokkalaiset ja ysit. Valtaosa stipendeistä menee niille parhaiten menestyneille.

Eikä yksittäinen ope päätä yhtään stipendiä. Kaikki opet ehdottavat esim yseistä stipendin saajia, luokanohjaajat ja rehtori palaveeraavat ja päättävät ehdokkaat. Isossa opekokouksessa vielä päätetään ne lopulliset saajat.

Tietysti, jos esim paikallinen Martta-yhdistys antaa yhden stioendin kotsa-taidoista, niin kotsan opet sen päättää.

Jotkut lahjoittajat haluu antaa kannustusstipendin esim siitä sinnikkyydestä, reiluudesta tms, se annetaan noilla perusteilla.

Mutta suurin osa menee ehdottomasti niille menestyneille.

Ope

Vierailija kirjoitti:

Eihän kohta tarvi enää osata mitään, koska tekoäly.

Ei tarvitse edes kirjoittaa lauseita loppuun, vaan voi jättää noin vain kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tärkeämpää on että herättää jonkun huomion tai ilmiön. Tai että tekee hyvän meemin.

Lapsille ei opeteta, että puurastamalla pitkäjänteisesti tulee tuloksia.

Ei opeteta ei.

Joten kun lapseni kaverit ihmettelevät hänen hyviä arvosanojaan, niin hän opettaa muille, että kun pohjatyöt on jo aiemmilla luokilla tehty hyvin, niin se helpottaa oppimista.

Se on tää älypuhelinsukupolvi, joka ei edes kirjaa jaksa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se usein menee niin päin, että ne sosiaalisesti lahjakkaat ovat myös hyviä koulussa. Ei se takapenkin mörökölli useinkaan ole millään tavalla kiva tyyppi.

Itse soisin, että hyvästä koulumenestyksestä palkittaisiin enemmän. Koulua käydään kuitenkin oppimisen vuoksi. Lapsi joka oppii ja edistää aktiivisuudellaan myös muiden oppimista ansaitsee stipendin.

Kyllä noita tsempparistipendejä ja hymy-patsaita on tärkeä jakaa niitäkin, mutta eivät ne voi olla ainoa palkitsemisen kriteeri. Myös oppimistuloksista pitää palkita, koska niiden takana on aina paljon pitkäjänteistä työtä.

Minäkin oon sitä mieltä että oppimistuloksista on syytä palkita eikä siitä että joku ilkeä erityislapsi kiusasi tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.

Mutta. Kymppiä hipovaan todistukseen peruskoulussa, eikä vielä lukiossakaan, älykäs ja hyvämuistinen ihminen tee välttämättä pitkäjänteistä työtä. Mulla ja mun pojalla sama juttu, kuunneltu tunneilla ja todistus täynnä kymppejä, ei mitään suurempaa lukemista edes kokeisiin. Totean tän ihan kokemuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Oliko lapsesi kuudennella tai yhdeksännellä luokalla? Niillä olijoita palkitaan menestyksestä, muilla luokilla on monenlaisia eri aiheita palkita.

Jo 70-luvulla pyrittiin, ettei yksi ja sama saa aina niitä stipendejä. Sain 7 luokalla, luokan parhaasta todistuksesta, kasilla en saanut ja opettaja kertoi minulle ennen juhlasaliin menoa, että minulla on paras todistus, mutta stipendi annetaan nyt uudesta aiheesta, olikohan paras ainekirjoitus tms, että joku muukin saa stipendin vuorostaan. Ysillä taas sain stipendin luokan parhaasta todistuksesta. Omien lasteni kouluissa on ollut paljon enemmän stipendejä ja niissä on ollut mitä moninaisempia syitä myöntämiseen. Nuo alakoulun ja yläkoulun "päättö" stipendit ovat pääasiassa siitä oppimismenestyksestä. Tuon jutun äidin kaipaamaa opintoihin keskittymistä palkitaan "tsemppari" stipendillä, minkä saa numeroitaan eniten parantanut. Yläkoulussa palkitaan jokaisesta aineesta vielä erikseen paras (tai harrastanein taitoainessa). Yksi omistani sai kuvaamataiteesta, toinen taas keräsi useamman tietoaineen stipendit, vaikkei saanutkaan parhaan todistuksen stipendiä.

Ei näitä koordinoida mitenkään. Kumppanini lapsi sai kasiluokan päätteeksi S-ryhmän stipendin, koska on luokan paras. Ihan numeroilla mitattuna.

Stipendi annetaan niillä perusteilla, jotka lahjoittaja sanelee, aivan kuten mielipidekirjoituksen äiti toteaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ja joka paikassa onniteltiin parhaansa tehneitä jne eikä valmistuneita ja painotettiin kuinka arvosanoilla ei ole väliä.

Tätä täälläkin. Toinen lapsi jo lukiossa. Ja molemmille on koko ajan toitotettu, että pitää varoa, ettei vaan puurra liikaa, älkää nyt vaan stressatko, muistakaa, että kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä. Eli kaikkensa tekevät, etteivät opiskelijat tekisi töitä opintojensa eteen.

Olen tuota outoa asennetta nyt vuosia ihmetellyt. Mutta kun asenne on koulumaailmassa tuo, niin sitä en yhtään ihmettele, että pisa-tulokset laskevat.

Ei noita siksi toitoteta, ettei opiskelisi, vaan siksi ettei sekoaisi paineen alla. Mielenterveyspalveluiden tarve on räjähtänyt.

Sinälläähän kurssiarvosanoilla ei ole enää merkitystä, kun jatkohaussa vain ylioppilaskirjoituksen arvosanoilla on merkitystä. Riittää, että kurssi on mennyt läpi, että saa oikeuden niihin kirjoituksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suorittavia tyttöjä ei tarvitse palkita. Ovat lähes aina luokan kivan hengen pilaajia.

Meillä 9,5 ka poikaa ei ole kertaakaan koko peruskoulun aikana palkittu, vaikka ei todellakaan ole mikään suorittaja. Joka vuosi olen odottanut josko nyt saisi stipendin hyvästä koulumenestyksestä tms, mutta luulen että kun tuo hyvä koulumenestys on niin suurpiirteinen kriteeri, että ei edes keskiarvon mukaan jaeta, vaan sekin menee jossain määrin pärstäkertoimen mukaan tai sitten tosiaan aina ollut joku vähän parempi. Muita stipendejä on kyllä jaettu vaikka kuinka paljon näiden vuosien aikana.

Näinhän se valitettavasti usein on, että ne suositut saavat nämä lahjakkuusstipenditkin. Peruskoulussa on suosikkijärjestelmiä ylläpitäviä rakenteita ja asenteita. Suositut nostetaan jalustalle. Katsokaa, tässä on ihailtava yksilö. Sitten on vielä nämä suosikeille erikseen jaettavat huomionosoitukset, kaveripalkinnot sun muut. Ovat suosittuja, mutta eivät läheskään aina jokaisen kavereita, kuten oletetaan, vaan sisä- ja ulkokehien rakentajia ja todellista yhteisöllisyyttä murentavia oppilaita. Jos luokassa on yksikin, joka jää ulkopuolelle, ei samassa luokassa voi mielestäni palkita ketään sillä perusteella, että on hyvä kaveri. Silloinhan tämä ihminen myös osallistuu ja pahimmillaan ylläpitää sosiaalista rakennetta, jossa joku jää ulkopuolelle. Ei opetajilla useinkaan ole osaamista nähdä tai muuttaa tällaisia kulttuurisia asetelmia. Yksinkertaisesti vain palkitaan nämä suositut, oli tilanne mikä tahansa. Hiljainen saa tehdä monin kerroin enemmän töitä, kun suosittu saadakseen jonkinlaisen palkkion jopa silloin, kun kyse on pelkästä osaamisesta. Poikkeuksiakin on, mutta valitettavan usein kompetenssin taso on tämä. Vanhempien pitäisi paljon voimakkaammin ottaa kantaa opettajien toimintaan. Voisitko vaikka sinä ottaa tämän opettajan kanssa puheeksi kysymällä asiasta? Kysyminen on hyvä keino lähestyä rakentavasti.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lasten koulussa palkittiin priimusoppilaat erittäin juhlallisin menoin. Oppilaat pitivät myös puheen. Puheesta välittyi etteivät peruskoulun aikana olleet keskittyneestä kuin opiskeluun. Kirjakieltä ilman minkäänlaista sisältöä. Eivät siis kuitenkaan olleet osanneet viedä käytäntöön edes oppeja äidinkielestä siten, että olisivat osanneet kirjoittaa ja pitää edes hyvän puheen. Kuuluuko palkita siitä ettei osaa kuitenkaan käytännössä mitään?

Ehkä puhe oli vain liian vaikea sinulle ymmärtää? Mutta hei, ei se mitään, löydät kyllä sopivan uran itse, missä pärjäät taidoillasi.

Arvostella nyt 10-vuotiaan puhetta, jotain rajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo ja joka paikassa onniteltiin parhaansa tehneitä jne eikä valmistuneita ja painotettiin kuinka arvosanoilla ei ole väliä.

Tätä täälläkin. Toinen lapsi jo lukiossa. Ja molemmille on koko ajan toitotettu, että pitää varoa, ettei vaan puurra liikaa, älkää nyt vaan stressatko, muistakaa, että kurssiarvosanoilla ei ole merkitystä. Eli kaikkensa tekevät, etteivät opiskelijat tekisi töitä opintojensa eteen.

Olen tuota outoa asennetta nyt vuosia ihmetellyt. Mutta kun asenne on koulumaailmassa tuo, niin sitä en yhtään ihmettele, että pisa-tulokset laskevat.

Puolet lukiolaistytöistä oireilee jo nyt uupumusta, paljonko heitä pitäisi sinun mielestäsi olla? 75 prosenttia?

Tytöt uupuvat, joten poikia kehoitetaan alisuoriutumaan. Ja tämä on jonkun mielestä hyvä ratkaisu ongelmaan.

Olenvahvasti eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se usein menee niin päin, että ne sosiaalisesti lahjakkaat ovat myös hyviä koulussa. Ei se takapenkin mörökölli useinkaan ole millään tavalla kiva tyyppi.

Itse soisin, että hyvästä koulumenestyksestä palkittaisiin enemmän. Koulua käydään kuitenkin oppimisen vuoksi. Lapsi joka oppii ja edistää aktiivisuudellaan myös muiden oppimista ansaitsee stipendin.

Kyllä noita tsempparistipendejä ja hymy-patsaita on tärkeä jakaa niitäkin, mutta eivät ne voi olla ainoa palkitsemisen kriteeri. Myös oppimistuloksista pitää palkita, koska niiden takana on aina paljon pitkäjänteistä työtä.

Minäkin oon sitä mieltä että oppimistuloksista on syytä palkita eikä siitä että joku ilkeä erityislapsi kiusasi tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.

Mutta. Kymppiä hipovaan todistukseen peruskoulussa, eikä vielä lukiossakaan, älykäs ja hyvämuistinen ihminen tee välttämättä pitkäjänteistä työtä. Mulla ja mun pojalla sama juttu, kuunneltu tunneilla ja todistus täynnä kymppejä, ei mitään suurempaa lukemista edes kokeisiin. Totean tän ihan kokemuksesta.

Näinpä, jos sen erinomaisen todistuksen saa ilman suurempia ponnisteluita, niin ehkä siitä ei sitten palkita. Tällainen oppilas saa stipendin jos osoittaa vielä sitten vähän ylimääräistä ja todistuksessa on oikeasti 10 keskiarvo.

Lapseni sai stipendin. Stipendin jakoperusteita ei kerrottu lapselle eikä vanhemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko lapsesi kuudennella tai yhdeksännellä luokalla? Niillä olijoita palkitaan menestyksestä, muilla luokilla on monenlaisia eri aiheita palkita.

Jo 70-luvulla pyrittiin, ettei yksi ja sama saa aina niitä stipendejä. Sain 7 luokalla, luokan parhaasta todistuksesta, kasilla en saanut ja opettaja kertoi minulle ennen juhlasaliin menoa, että minulla on paras todistus, mutta stipendi annetaan nyt uudesta aiheesta, olikohan paras ainekirjoitus tms, että joku muukin saa stipendin vuorostaan. Ysillä taas sain stipendin luokan parhaasta todistuksesta. Omien lasteni kouluissa on ollut paljon enemmän stipendejä ja niissä on ollut mitä moninaisempia syitä myöntämiseen. Nuo alakoulun ja yläkoulun "päättö" stipendit ovat pääasiassa siitä oppimismenestyksestä. Tuon jutun äidin kaipaamaa opintoihin keskittymistä palkitaan "tsemppari" stipendillä, minkä saa numeroitaan eniten parantanut. Yläkoulussa palkitaan jokaisesta aineesta vielä erikseen paras (tai harrastanein taitoainessa). Yksi omistani sai kuvaamataiteesta, toinen taas keräsi useamman tietoaineen stipendit, vaikkei saanutkaan parhaan todistuksen stipendiä.

Ei näitä koordinoida mitenkään. Kumppanini lapsi sai kasiluokan päätteeksi S-ryhmän stipendin, koska on luokan paras. Ihan numeroilla mitattuna.

Stipendi annetaan niillä perusteilla, jotka lahjoittaja sanelee, aivan kuten mielipidekirjoituksen äiti toteaa.

Niin, joukossa on noita tarkkaan määrättyjä, omani on saanut teknologiateollisuuden myöntämän stipendin, jonka sai tietyn aineen paras ja mikä oli arvoltaan paljon suurempi kuin ne parhaan todistuksen stipendit. Mutta kouluilla on myös tarkemmin määräämättömiä stipendirahaston stipendejä, joiden saannin perustetta voi hieman muunnella eli ne voi myöntää välillä erilaisesta menestyksestä.

Kouluavustajana olen seurannut opettajanhuoneessa näiden stipendien jakoja. Juurikin pahimmille häiriköille keksitään mitä ihmeellisimpiä tunnustuspalkintoja, "että tulisivat joskus huomioiduksi ja saisivat positiivista kannustusta.. " Juupa juu ja samalla unohdetaan ne tunnolliset ja hyvät oppilaat, jotka kiltisti tekevät läksynsä ja antavat muille luokassa työrauhan. Ihan väärin!

Kiusaajat ja väkivaltaiset rääväsuut saavat stipendejä! Tähänkö muidenkin yilisi pyrkiä???

Oma poikani sai v.2014, kun 6lk päättyi Hymypoika-patsaan ja stipendin.

Ja kun 9lk päättyi v.2017 hän sai 4 stipendiä eri aineista ja lukuaineiden ka oli tasan 10 (kaikkien aineiden 9,8).

Eli ainakin silloin, muutamia vuosia sitten, huomioitiin myös akateeminen osaaminen, MUTTA toki kouluissa oli jo inkluusion myötä erilaisia haasteita enemmän kuin aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se usein menee niin päin, että ne sosiaalisesti lahjakkaat ovat myös hyviä koulussa. Ei se takapenkin mörökölli useinkaan ole millään tavalla kiva tyyppi.

Itse soisin, että hyvästä koulumenestyksestä palkittaisiin enemmän. Koulua käydään kuitenkin oppimisen vuoksi. Lapsi joka oppii ja edistää aktiivisuudellaan myös muiden oppimista ansaitsee stipendin.

Kyllä noita tsempparistipendejä ja hymy-patsaita on tärkeä jakaa niitäkin, mutta eivät ne voi olla ainoa palkitsemisen kriteeri. Myös oppimistuloksista pitää palkita, koska niiden takana on aina paljon pitkäjänteistä työtä.

Minäkin oon sitä mieltä että oppimistuloksista on syytä palkita eikä siitä että joku ilkeä erityislapsi kiusasi tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna.

Mutta. Kymppiä hipovaan todistukseen peruskoulussa, eikä vielä lukiossakaan, älykäs ja hyvämuistinen ihminen tee välttämättä pitkäjänteistä työtä. Mulla ja mun pojalla sama juttu, kuunneltu tunneilla ja todistus täynnä kymppejä, ei mitään suurempaa lukemista edes kokeisiin. Totean tän ihan kokemuksesta.

Minun poikani toimii juuri noin, keskittyy tunnilla eikä vielä lukiossakaan käytä juurikaan aikaa läksyihin. On hyvin lahjakas kyllä.

Mutta ei hän sano, että numerot tulisivat ilman työtä. Kyllä hän ihan tietoisesti suunnittelee ajankäyttönsä tehokkaaksi. Ja hän tietoisesti miettii mitä keskittyminen tarkoittaa, ja tietoisesti vastustaa kiusauksia katsoa tunnilla netflixiä opetuksen ohessa tai räplätä puhelinta.

Eli koulumenestys on valintojen ja priorisointien seurausta. Nuo ovat vaativia juttuja ja uhrauksia, joista ansaitsee tulla palkituksi, vaikka juuri läksyjen tekoon ei käyttäisikään yhtä paljon aikaa kuin joku toinen.