Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Väsynyt opettajan työhön
03.06.2023 |
En jaksa iloita loman alkamisesta, sillä takki on ihan tyhjä. Yläkoulun yleisopetuksen ryhmissä voi olla niin hankalasti käyttätyviä oppilaita, että opettaminen on mahdotonta.
Opetan oppiainettani keskikokoisessa koulussa kaikille vuosiluokan ryhmille. Joidenkin ryhmien kanssa osa asioista jää opettamatta, kun pitää esim. lähteä viemään väkivaltaisesti ja holtittomasti käyttäytyvää nuorta rehtorin luokse, pitää selvittää oppilaiden välistä tuntia häiritsevää riitaa, pitää hiljentää opettajan huomiota itselleen kahmivat älämölöpellet jne. Iso osa ryhmästä jää tuolloin vaille opetusta, johon heillä on oikeus ja motivaatiotakin
En vain jaksa palata syksyllä vakityöhöni, vaikka opettamista rakastankin.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
2,5 kk kesäloma ja yhyy yhyyyy olen nIiN uUpUnUt yhyy😫😩
HUOH!
Ai yllätyit kun 12 tuntia ei riittänytkään vielä opettajan palautumiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa tarjoilen. Koulujen täytyisi pitää kaikki mukana, mutta siihen ei kuitenkaan ole kunnon keinoja.
Ehkä lopullisen kyynistymisen estämiseksi, lukio? Taidelukio jos sellainen mahdollisuus sattuu olemaan.
Mielenterveysongelmat ja muutkin sosiaaliset ongelmat toki läsnä, mutta iloakin on
Lukion opettajaksi on kova tunku, ymmärtäähän sen.
Just yksi tuttavani valittiin noin 30 pätevän joukosta ja loppusuoralla olleilla oli kaikilla joko väitöskirja tekeillä tai tehtynä ja opetustyöstä vuosien kokemus.
Eli jos lukion opettajaksi haluaa, niin tutkimussuunnitelma sisään? Jo pelkkä jatko-opinto-oikeus lienee jonkinlainen meriitti?
Ei liene noin yksioikoista. En kyllä itse ole ollut aikoihin hakuprosesseissa mukana mutta ainakin aiemmin on ollut myös niin että joidenkin rekrytoijien (lue rehtoreiden) mielestä jatko-opinnot ei ole välttämättä mikään meriitti, joskus päinvastoin. He ajattelevat niin että tutkimuspuolen tyypit ei ehkä aina ole niitä jotka ovat parhaita nuorten kanssa toimimisessa. Mitään lisäpätevyyttähän tohtorin paperit ei opettajalle tuo. On meidänkin lukiossa pari väitellyttä mutta valtaosa yli 50 opettajasta on ihan maistereita vaan.
Jaa ettei tohtoriksi opiskeleminen tuo lisää pätevyyttä opettajalle? Johan pomppii!
Eihän maisteria ja tohtoria voi edes verrata asiantuntemuksensa puolesta. Jos puhutaan oppiaineen hallinnasta, niin tohtori tietenkin on aivan omalla tasollaan maisteriin verrattuna.
Toki nykykoulussa ei tarvita enää oppiaineen asiantuntemusta, kun opettaja lähinnä estää kakaroita lähtemästä lentoon. Niin sanottu oppiminen tarkoittaa videoiden katselemista ja somettamista älylaitteilla.
Vierailija kirjoitti:
Opettajat uupuvat, sairaanhoitajat uupuvat, papit uupuvat, opiskelijat uupuvat, sosiaalityöntekijät uupuvat, hyvin monet uupuvat joskus. Kuka mistäkin syystä. Silloin joku systeemissä ei ole kohdallaan. Syy voi olla omassa elämässä. Ylipaino, alkoholi, liikkumattomuus, väkivaltainen parisuhde, lasten ongelmat. Työssä voi olla ongelmia, huono ilmapiiri, ennakoimattomuus, osaamisvaje. Opettajan työssä ei-toivotun käyttäytymisen heikot hallintakeinot uuvuttavat varmasti. Osaaminen tulisi olla kohdallaan. Kun osaaminen on riittävää, toimii tilanteessa ammatillisesti, eikä kerää tunnekuormaa tai jää myöhemmin selvittelemään tilanteita omassa päässään. Silloin nuo tilanteet eivät kuormita sinua kohtuuttomasti. Tunnelasti kasvaa suureksi juuri silloin, jos tilanteet eivät ole puhtaasti ammatillisia, omaan ammatillisuuteen luontaisesti hyväksyttyjä ja hallittuja osia. Pyydä lisää koulusta ja tukea ja lepää nyt. Tuokin, että pohdit tätä asiaa kesäloman alkaessa kertoo jo siitä, että jokin tässä asiassa ei ole asettunut omaan asemaansa osana työtäsi, vaan hallitsee sinua tunnetasolla.
Ihan pointikasta tekstiä. Sen lisäksi, että osaamisen tulee olla kohdallaan, pitää koululla olla työntekijäresurssia tarpeeksi. Koulullamme on auki olevia ohjaajan ja erkkaopen paikkoja useampia. Rehtori ei ota vakavasti sitä, että häiriköivälle, tunnilta poistetulle oppilaalle pitää lain mukaan järjestää valvonta. Itse en halua opettajana halua tehdä vastoin lakia ja poistaa oppilasta ilman valvontaa käytävälle (tai ostarille pyörimään).
Eli organisaatiomme ontuu. Työnohjaukseen opettajien lisäksi myös johto.
- aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa tarjoilen. Koulujen täytyisi pitää kaikki mukana, mutta siihen ei kuitenkaan ole kunnon keinoja.
Ehkä lopullisen kyynistymisen estämiseksi, lukio? Taidelukio jos sellainen mahdollisuus sattuu olemaan.
Mielenterveysongelmat ja muutkin sosiaaliset ongelmat toki läsnä, mutta iloakin on
Lukion opettajaksi on kova tunku, ymmärtäähän sen.
Just yksi tuttavani valittiin noin 30 pätevän joukosta ja loppusuoralla olleilla oli kaikilla joko väitöskirja tekeillä tai tehtynä ja opetustyöstä vuosien kokemus.
Eli jos lukion opettajaksi haluaa, niin tutkimussuunnitelma sisään? Jo pelkkä jatko-opinto-oikeus lienee jonkinlainen meriitti?
Ei liene noin yksioikoista. En kyllä itse ole ollut aikoihin hakuprosesseissa mukana mutta ainakin aiemmin on ollut myös niin että joidenkin rekrytoijien (lue rehtoreiden) mielestä jatko-opinnot ei ole välttämättä mikään meriitti, joskus päinvastoin. He ajattelevat niin että tutkimuspuolen tyypit ei ehkä aina ole niitä jotka ovat parhaita nuorten kanssa toimimisessa. Mitään lisäpätevyyttähän tohtorin paperit ei opettajalle tuo. On meidänkin lukiossa pari väitellyttä mutta valtaosa yli 50 opettajasta on ihan maistereita vaan.
Taitaa olla mieluummin niin, että vain maisteritasoinen rehtori ei pikkusieluisuuttaan halua itseään oppineempaa väkeä opettajakuntaan. Siksi ei halua tohtoreita taloon. Tiedän sellaisenkin lukion, jossa rehtorina on entinen liikunnanopettaja, jokseenkin oppimattomin koko talon väestä. Ei ymmärrä opetustyöstä yhtään mitään. Sellainen kun pääsee rekrytoimaan, niin eihän siitä mitään tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa tarjoilen. Koulujen täytyisi pitää kaikki mukana, mutta siihen ei kuitenkaan ole kunnon keinoja.
Ehkä lopullisen kyynistymisen estämiseksi, lukio? Taidelukio jos sellainen mahdollisuus sattuu olemaan.
Mielenterveysongelmat ja muutkin sosiaaliset ongelmat toki läsnä, mutta iloakin on
Lukion opettajaksi on kova tunku, ymmärtäähän sen.
Just yksi tuttavani valittiin noin 30 pätevän joukosta ja loppusuoralla olleilla oli kaikilla joko väitöskirja tekeillä tai tehtynä ja opetustyöstä vuosien kokemus.
Eli jos lukion opettajaksi haluaa, niin tutkimussuunnitelma sisään? Jo pelkkä jatko-opinto-oikeus lienee jonkinlainen meriitti?
Ei liene noin yksioikoista. En kyllä itse ole ollut aikoihin hakuprosesseissa mukana mutta ainakin aiemmin on ollut myös niin että joidenkin rekrytoijien (lue rehtoreiden) mielestä jatko-opinnot ei ole välttämättä mikään meriitti, joskus päinvastoin. He ajattelevat niin että tutkimuspuolen tyypit ei ehkä aina ole niitä jotka ovat parhaita nuorten kanssa toimimisessa. Mitään lisäpätevyyttähän tohtorin paperit ei opettajalle tuo. On meidänkin lukiossa pari väitellyttä mutta valtaosa yli 50 opettajasta on ihan maistereita vaan.
Jaa ettei tohtoriksi opiskeleminen tuo lisää pätevyyttä opettajalle? Johan pomppii!
Eihän maisteria ja tohtoria voi edes verrata asiantuntemuksensa puolesta. Jos puhutaan oppiaineen hallinnasta, niin tohtori tietenkin on aivan omalla tasollaan maisteriin verrattuna.
Toki nykykoulussa ei tarvita enää oppiaineen asiantuntemusta, kun opettaja lähinnä estää kakaroita lähtemästä lentoon. Niin sanottu oppiminen tarkoittaa videoiden katselemista ja somettamista älylaitteilla.
Siis jos ajatellaan muodollista pätevyyttä niin ei. Tohtorin paperit eivät tuo lukionkaan opettajalle lisää muodollista pätevyyttä. Lisää substanssin hallintaa varmasti, mutta muodollista pätevyyttä ei. Et liene itse opettaja jos et tiedä eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän takia tarvittaisiin kouluihin vartijat tai tarkkisluokat takaisin, jotta opettajat voisivat keskittyä opettamiseen eikä tohon, mitä kerroit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat uupuvat, sairaanhoitajat uupuvat, papit uupuvat, opiskelijat uupuvat, sosiaalityöntekijät uupuvat, hyvin monet uupuvat joskus. Kuka mistäkin syystä. Silloin joku systeemissä ei ole kohdallaan. Syy voi olla omassa elämässä. Ylipaino, alkoholi, liikkumattomuus, väkivaltainen parisuhde, lasten ongelmat. Työssä voi olla ongelmia, huono ilmapiiri, ennakoimattomuus, osaamisvaje. Opettajan työssä ei-toivotun käyttäytymisen heikot hallintakeinot uuvuttavat varmasti. Osaaminen tulisi olla kohdallaan. Kun osaaminen on riittävää, toimii tilanteessa ammatillisesti, eikä kerää tunnekuormaa tai jää myöhemmin selvittelemään tilanteita omassa päässään. Silloin nuo tilanteet eivät kuormita sinua kohtuuttomasti. Tunnelasti kasvaa suureksi juuri silloin, jos tilanteet eivät ole puhtaasti ammatillisia, omaan ammatillisuuteen luontaisesti hyväksyttyjä ja hallittuja osia. Pyydä lisää koulusta ja tukea ja lepää nyt. Tuokin, että pohdit tätä asiaa kesäloman alkaessa kertoo jo siitä, että jokin tässä asiassa ei ole asettunut omaan asemaansa osana työtäsi, vaan hallitsee sinua tunnetasolla.
Minä lähtisin miettimään työelämän moninaisia ongelmia veroeurojen kautta.
- Miksi esim. tällä hetkellä opetuksessa on haaroja, jotka joutuvat miettimään minne "tunkevat" rahoitusta? - Menestyville suuryrityksille maksetaan yritystukia ja pieniä aloittavia ei tueta. Vain suuri on kaunista EU:ssa.
- Minne veroeuromme menevät?
- Miksi työelämä Suomessa on monellakin alalla muuttunut ihmisiä sairastuttavaksi?
- Asumistuen maksaminen on lisääntynyt huimasti ja suuri osa siitä taitaa mennä asuntosijoittajien taskuun, miksi näin hölmö muutos tehtiin?
Maksamme Euroopan korkeimpia veroja elämämme on todella kallista. Esim. Suomen tolkuton autovero, kallis ruoka ja asuminen. Minä luulen, että veroeuromme kohdentamisessa olisi paljon korjattavaa.
Älytön sote-uudistus tuotti järkyttävän määrän ihan tarpeettomia korkeasti palkattuja hallintovirkoja. Esimerkiksi sote-alueen johtajalle löytyy tuosta vaan 17000 euroa kuussa palkkaa. Samalla rahalla olisi palkannut kolme lääkäriä. Miksei palkattu lääkäreitä vaan turha johtaja? Montako sairasta se johtaja parantaa?! Jos johtaja tarvitaan, niin kolmen tonnin liksan pitäisi riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehtorit tuntuvat olevan, anteeksi sanonta, mutta se on niin kuvaava, mun#tonta porukkaa. En ole yhdenkään opettajan kuullut sanovan: "Rehtori tuki minua". Rehtorit vähättelevät koulujensa ongelmia, eivätkä välitä alaisistaan. Alles klar, kunhan tilille rapsahtaa reksin palkka, työnnetään pää vaan pensaaseen. Mitä johtamista tuo on? Tiedän, että ovat myös tämän hankehumpan vuoksi työllistettyjä, mutta johtamiseen kuuluu myös alaisten jaksamisesta ja työoloista huolehtiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa tarjoilen. Koulujen täytyisi pitää kaikki mukana, mutta siihen ei kuitenkaan ole kunnon keinoja.
Ehkä lopullisen kyynistymisen estämiseksi, lukio? Taidelukio jos sellainen mahdollisuus sattuu olemaan.
Mielenterveysongelmat ja muutkin sosiaaliset ongelmat toki läsnä, mutta iloakin on
Lukion opettajaksi on kova tunku, ymmärtäähän sen.
Just yksi tuttavani valittiin noin 30 pätevän joukosta ja loppusuoralla olleilla oli kaikilla joko väitöskirja tekeillä tai tehtynä ja opetustyöstä vuosien kokemus.
Eli jos lukion opettajaksi haluaa, niin tutkimussuunnitelma sisään? Jo pelkkä jatko-opinto-oikeus lienee jonkinlainen meriitti?
Ei liene noin yksioikoista. En kyllä itse ole ollut aikoihin hakuprosesseissa mukana mutta ainakin aiemmin on ollut myös niin että joidenkin rekrytoijien (lue rehtoreiden) mielestä jatko-opinnot ei ole välttämättä mikään meriitti, joskus päinvastoin. He ajattelevat niin että tutkimuspuolen tyypit ei ehkä aina ole niitä jotka ovat parhaita nuorten kanssa toimimisessa. Mitään lisäpätevyyttähän tohtorin paperit ei opettajalle tuo. On meidänkin lukiossa pari väitellyttä mutta valtaosa yli 50 opettajasta on ihan maistereita vaan.
Jaa ettei tohtoriksi opiskeleminen tuo lisää pätevyyttä opettajalle? Johan pomppii!
Eihän maisteria ja tohtoria voi edes verrata asiantuntemuksensa puolesta. Jos puhutaan oppiaineen hallinnasta, niin tohtori tietenkin on aivan omalla tasollaan maisteriin verrattuna.
Toki nykykoulussa ei tarvita enää oppiaineen asiantuntemusta, kun opettaja lähinnä estää kakaroita lähtemästä lentoon. Niin sanottu oppiminen tarkoittaa videoiden katselemista ja somettamista älylaitteilla.
Siis jos ajatellaan muodollista pätevyyttä niin ei. Tohtorin paperit eivät tuo lukionkaan opettajalle lisää muodollista pätevyyttä. Lisää substanssin hallintaa varmasti, mutta muodollista pätevyyttä ei. Et liene itse opettaja jos et tiedä eroa.
Muodollinen pätevyysvaatimus on vain maisterintutkinto ja aineopinnot opetettavista aineista sekä pedagogiset opinnot.
Muodollisen pätevyyden lisäksi on syytä puhua tosiasiallisesta pätevyydestä. Kaikki opettajat eivät hallitse omia oppiaineitaan yhtä hyvin. Esimerkiksi joku opettaja voi olla opiskellut psykologiaa pääaineenaan, ja toinen vain sivuaineenaan. Kumpikin kuitenkin opettaa lukiossa "pätevänä" psykologiaa. Teoriassa (tuskin kuitenkaan käytännössä) lukiossa voisi olla myös psykologiasta väitellyt tohtori opettamassa psykologiaa. Tällä tietenkin olisi aivan ylivertainen aineen hallinta, mutta euroakaan enempää tämä tohtori ei siitä hyvästä palkkaa saisi. Hänkin olisi lukion opettaja opettamassa psykologiaa, kenties samassa luokassa sivuaineilijamaisterin jälkeen seuraavalla oppitunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa tarjoilen. Koulujen täytyisi pitää kaikki mukana, mutta siihen ei kuitenkaan ole kunnon keinoja.
Ehkä lopullisen kyynistymisen estämiseksi, lukio? Taidelukio jos sellainen mahdollisuus sattuu olemaan.
Mielenterveysongelmat ja muutkin sosiaaliset ongelmat toki läsnä, mutta iloakin on
Lukion opettajaksi on kova tunku, ymmärtäähän sen.
Just yksi tuttavani valittiin noin 30 pätevän joukosta ja loppusuoralla olleilla oli kaikilla joko väitöskirja tekeillä tai tehtynä ja opetustyöstä vuosien kokemus.
Eli jos lukion opettajaksi haluaa, niin tutkimussuunnitelma sisään? Jo pelkkä jatko-opinto-oikeus lienee jonkinlainen meriitti?
Ei liene noin yksioikoista. En kyllä itse ole ollut aikoihin hakuprosesseissa mukana mutta ainakin aiemmin on ollut myös niin että joidenkin rekrytoijien (lue rehtoreiden) mielestä jatko-opinnot ei ole välttämättä mikään meriitti, joskus päinvastoin. He ajattelevat niin että tutkimuspuolen tyypit ei ehkä aina ole niitä jotka ovat parhaita nuorten kanssa toimimisessa. Mitään lisäpätevyyttähän tohtorin paperit ei opettajalle tuo. On meidänkin lukiossa pari väitellyttä mutta valtaosa yli 50 opettajasta on ihan maistereita vaan.
Jaa ettei tohtoriksi opiskeleminen tuo lisää pätevyyttä opettajalle? Johan pomppii!
Eihän maisteria ja tohtoria voi edes verrata asiantuntemuksensa puolesta. Jos puhutaan oppiaineen hallinnasta, niin tohtori tietenkin on aivan omalla tasollaan maisteriin verrattuna.
Toki nykykoulussa ei tarvita enää oppiaineen asiantuntemusta, kun opettaja lähinnä estää kakaroita lähtemästä lentoon. Niin sanottu oppiminen tarkoittaa videoiden katselemista ja somettamista älylaitteilla.
Siis jos ajatellaan muodollista pätevyyttä niin ei. Tohtorin paperit eivät tuo lukionkaan opettajalle lisää muodollista pätevyyttä. Lisää substanssin hallintaa varmasti, mutta muodollista pätevyyttä ei. Et liene itse opettaja jos et tiedä eroa.
Muodollinen pätevyysvaatimus on vain maisterintutkinto ja aineopinnot opetettavista aineista sekä pedagogiset opinnot.
Muodollisen pätevyyden lisäksi on syytä puhua tosiasiallisesta pätevyydestä. Kaikki opettajat eivät hallitse omia oppiaineitaan yhtä hyvin. Esimerkiksi joku opettaja voi olla opiskellut psykologiaa pääaineenaan, ja toinen vain sivuaineenaan. Kumpikin kuitenkin opettaa lukiossa "pätevänä" psykologiaa. Teoriassa (tuskin kuitenkaan käytännössä) lukiossa voisi olla myös psykologiasta väitellyt tohtori opettamassa psykologiaa. Tällä tietenkin olisi aivan ylivertainen aineen hallinta, mutta euroakaan enempää tämä tohtori ei siitä hyvästä palkkaa saisi. Hänkin olisi lukion opettaja opettamassa psykologiaa, kenties samassa luokassa sivuaineilijamaisterin jälkeen seuraavalla oppitunnilla.
Tosiasialliseen pätevyyteen kuuluu myös muita ominaisuuksia kuin aineen substanssien hallinta. Jokainen meistä muistaa varmaan omilta opiskeluajoilta professoreita joilla oli aivan ylivertainen substanssin hallinta mutta jotka eivät osanneet kyllä opettaa pätkääkään. Ja näinpä päästään taas siihen että eri rekrytoijat arvostavat erilaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiaa tarjoilen. Koulujen täytyisi pitää kaikki mukana, mutta siihen ei kuitenkaan ole kunnon keinoja.
Ehkä lopullisen kyynistymisen estämiseksi, lukio? Taidelukio jos sellainen mahdollisuus sattuu olemaan.
Mielenterveysongelmat ja muutkin sosiaaliset ongelmat toki läsnä, mutta iloakin on
Lukion opettajaksi on kova tunku, ymmärtäähän sen.
Just yksi tuttavani valittiin noin 30 pätevän joukosta ja loppusuoralla olleilla oli kaikilla joko väitöskirja tekeillä tai tehtynä ja opetustyöstä vuosien kokemus.
Eli jos lukion opettajaksi haluaa, niin tutkimussuunnitelma sisään? Jo pelkkä jatko-opinto-oikeus lienee jonkinlainen meriitti?
Ei liene noin yksioikoista. En kyllä itse ole ollut aikoihin hakuprosesseissa mukana mutta ainakin aiemmin on ollut myös niin että joidenkin rekrytoijien (lue rehtoreiden) mielestä jatko-opinnot ei ole välttämättä mikään meriitti, joskus päinvastoin. He ajattelevat niin että tutkimuspuolen tyypit ei ehkä aina ole niitä jotka ovat parhaita nuorten kanssa toimimisessa. Mitään lisäpätevyyttähän tohtorin paperit ei opettajalle tuo. On meidänkin lukiossa pari väitellyttä mutta valtaosa yli 50 opettajasta on ihan maistereita vaan.
Jaa ettei tohtoriksi opiskeleminen tuo lisää pätevyyttä opettajalle? Johan pomppii!
Eihän maisteria ja tohtoria voi edes verrata asiantuntemuksensa puolesta. Jos puhutaan oppiaineen hallinnasta, niin tohtori tietenkin on aivan omalla tasollaan maisteriin verrattuna.
Toki nykykoulussa ei tarvita enää oppiaineen asiantuntemusta, kun opettaja lähinnä estää kakaroita lähtemästä lentoon. Niin sanottu oppiminen tarkoittaa videoiden katselemista ja somettamista älylaitteilla.
Siis jos ajatellaan muodollista pätevyyttä niin ei. Tohtorin paperit eivät tuo lukionkaan opettajalle lisää muodollista pätevyyttä. Lisää substanssin hallintaa varmasti, mutta muodollista pätevyyttä ei. Et liene itse opettaja jos et tiedä eroa.
Muodollinen pätevyysvaatimus on vain maisterintutkinto ja aineopinnot opetettavista aineista sekä pedagogiset opinnot.
Muodollisen pätevyyden lisäksi on syytä puhua tosiasiallisesta pätevyydestä. Kaikki opettajat eivät hallitse omia oppiaineitaan yhtä hyvin. Esimerkiksi joku opettaja voi olla opiskellut psykologiaa pääaineenaan, ja toinen vain sivuaineenaan. Kumpikin kuitenkin opettaa lukiossa "pätevänä" psykologiaa. Teoriassa (tuskin kuitenkaan käytännössä) lukiossa voisi olla myös psykologiasta väitellyt tohtori opettamassa psykologiaa. Tällä tietenkin olisi aivan ylivertainen aineen hallinta, mutta euroakaan enempää tämä tohtori ei siitä hyvästä palkkaa saisi. Hänkin olisi lukion opettaja opettamassa psykologiaa, kenties samassa luokassa sivuaineilijamaisterin jälkeen seuraavalla oppitunnilla.
Tosiasialliseen pätevyyteen kuuluu myös muita ominaisuuksia kuin aineen substanssien hallinta. Jokainen meistä muistaa varmaan omilta opiskeluajoilta professoreita joilla oli aivan ylivertainen substanssin hallinta mutta jotka eivät osanneet kyllä opettaa pätkääkään. Ja näinpä päästään taas siihen että eri rekrytoijat arvostavat erilaisia asioita.
Pätevyys on monimerkityksinen käsite.
Yhdenlaista pätevyyttä on tieteenalan hallinta. Sitä tohtorilla tietysti on ylivertaisesti maisteriin verrattuna. Toisenlaista pätevyyttä on esimerkiksi selkeän suullisen ilmaisun kyky. Kolmanneksi pätevyyttä on sosiaaliset taidot ja kyky onnistua vuorovaikutuksessa opetusryhmän kanssa. Ja niin edelleen.
Jos maailma olisi täydellinen, niin kaikki nuo ominaisuudet olisivat kaikissa opettajissa.
Rekrytoijat eivät ole yhdenvertaisia hekään. Esimerkiksi maisteritasoinen rekrytoija ei mitenkään kykene arvioimaan tohtoritasoisen rektytoitavan kompetenssia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika lähelle näin, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Rehtorit tuntuvat olevan, anteeksi sanonta, mutta se on niin kuvaava, mun#tonta porukkaa. En ole yhdenkään opettajan kuullut sanovan: "Rehtori tuki minua". Rehtorit vähättelevät koulujensa ongelmia, eivätkä välitä alaisistaan. Alles klar, kunhan tilille rapsahtaa reksin palkka, työnnetään pää vaan pensaaseen. Mitä johtamista tuo on? Tiedän, että ovat myös tämän hankehumpan vuoksi työllistettyjä, mutta johtamiseen kuuluu myös alaisten jaksamisesta ja työoloista huolehtiminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksen opettaja. Lasten ongelmat alkavat jo varhaiskasvatuksessa ja kun koko ajan resursseja vähennetään ja inkluusiota halutaan lisää, niin voitte uskoa, että kauhuissani katson lasten menoa kouluun.
Monista lapsista tietää, että he olisivat tarvinneet enemmän tukea, mutta kun meille ei anneta enää mahdollisuutta auttaa näitä lapsia.
Tsemppiä kaikille opettajille!
Toivottavasti sinäkin äänestit Perussuomalaisia, jotka ainoana puolueena eivät kannattaneet inkluusiota. Vihervasemmistollehan tämä nykyinen meno ja opetuksen suunta ovat olleet tavoite. Jotta "kaikki" = ne joiden nimeä ei saa mainita, integroituvat eivätkä muodosta omia piirejä. Nämä avoimet, seinättömät luokat, eikä erityisluokkia. Sitä saa mitä tilaa voisi sanoa. Muutama vuosi vielä ja meillä on ilmaiset julkiset koulut ja maksulliset yksityiset koulut. Sitten pääsee pätevät opettajat taas opettamaan. Tähän nykyinen meno vie. Eriyttää kansalaiset vielä enemmän kuin nykyään. Taitaa olla se EU:n tavoitekin, kun kuulemma tämän instanssin määräyksestä emme saa erityisluokkia muodostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tän takia tarvittaisiin kouluihin vartijat tai tarkkisluokat takaisin, jotta opettajat voisivat keskittyä opettamiseen eikä tohon, mitä kerroit.
Tuohon suuntaan on liikahdettu jo.
Suurten kaupunkien suurissa kouluissa henkilökuntaa vaaditaan käyttämään kaulassa kuvallista korttia, josta nopeasti voi tunnistaa, kuka on henkilökuntaa ja kuka ei. Koulujen käytävillä on tallentavat valvontakamerat. Jokaisen liikkeitä voi seurata ja todentaa videotallenteista. Ovet pidetään lukossa. Ovien avaamisesta jää jälki järjestelmään, ja myöhemmin on mahdollista tarkalleen todentaa, millä (kenen) avaimella mikin ovi on avattu ja milloin. Koulun pääovien aukioloaikoja on lyhennetty. Vahtimestareita velvoitetaan tarkkailemaan ovista kulkevaa ja aulassa liikkuvaa porukkaa. Jos outo naama näkyy, vaksi käy kysymässä, millä asioilla vieras on liikkeellä.
Seuraava askel on vaksien muuttaminen vartijoiksi tai vartijoiden tuominen kouluun. Pippurisumutteet, hätänapit, metallinpaljastimet ... ... sinne suuntaan mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksen opettaja. Lasten ongelmat alkavat jo varhaiskasvatuksessa ja kun koko ajan resursseja vähennetään ja inkluusiota halutaan lisää, niin voitte uskoa, että kauhuissani katson lasten menoa kouluun.
Monista lapsista tietää, että he olisivat tarvinneet enemmän tukea, mutta kun meille ei anneta enää mahdollisuutta auttaa näitä lapsia.
Tsemppiä kaikille opettajille!Toivottavasti sinäkin äänestit Perussuomalaisia, jotka ainoana puolueena eivät kannattaneet inkluusiota. Vihervasemmistollehan tämä nykyinen meno ja opetuksen suunta ovat olleet tavoite. Jotta "kaikki" = ne joiden nimeä ei saa mainita, integroituvat eivätkä muodosta omia piirejä. Nämä avoimet, seinättömät luokat, eikä erityisluokkia. Sitä saa mitä tilaa voisi sanoa. Muutama vuosi vielä ja meillä on ilmaiset julkiset koulut ja maksulliset yksityiset koulut. Sitten pääsee pätevät opettajat taas opettamaan. Tähän nykyinen meno vie. Eriyttää kansalaiset vielä enemmän kuin nykyään. Taitaa olla se EU:n tavoitekin, kun kuulemma tämän instanssin määräyksestä emme saa erityisluokkia muodostaa.
Persujen koulutuspoliittiset näkemykset ovat selkeästi terveitä ja ehdottomasti järkevimmät ajatukset kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. En tarkoita nyt mitään muita persujen näkemyksiä, ainoastaan koulutukseen liittyviä.
Vierailija kirjoitti:
Ei jumalauta taas! Tule tänne kolmivuorotöihin nuorten lastensuojelulaitokseen. Saat pienen palkan, lyhyet lomat ja sekaisin olevan unirytmin.
On teillä opettajilla niin saakelin vaikeaa. NOT!
Työ siellä on huomattavasti hitaampaa tempoltaan kuin opettajan työssä. Eri asia olla 8 h rytmiltään rauhallisessa työssä kuin 5 h sinkoilemassa ilman taukoja + palaverit, paperityöt ym. päälle.
Pitäisi saada joku muukin puolue vastustamaan inkluusiota. Persujen muu politiikka ei nappaa yhtään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varhaiskasvatuksen opettaja. Lasten ongelmat alkavat jo varhaiskasvatuksessa ja kun koko ajan resursseja vähennetään ja inkluusiota halutaan lisää, niin voitte uskoa, että kauhuissani katson lasten menoa kouluun.
Monista lapsista tietää, että he olisivat tarvinneet enemmän tukea, mutta kun meille ei anneta enää mahdollisuutta auttaa näitä lapsia.
Tsemppiä kaikille opettajille!Toivottavasti sinäkin äänestit Perussuomalaisia, jotka ainoana puolueena eivät kannattaneet inkluusiota. Vihervasemmistollehan tämä nykyinen meno ja opetuksen suunta ovat olleet tavoite. Jotta "kaikki" = ne joiden nimeä ei saa mainita, integroituvat eivätkä muodosta omia piirejä. Nämä avoimet, seinättömät luokat, eikä erityisluokkia. Sitä saa mitä tilaa voisi sanoa. Muutama vuosi vielä ja meillä on ilmaiset julkiset koulut ja maksulliset yksityiset koulut. Sitten pääsee pätevät opettajat taas opettamaan. Tähän nykyinen meno vie. Eriyttää kansalaiset vielä enemmän kuin nykyään. Taitaa olla se EU:n tavoitekin, kun kuulemma tämän instanssin määräyksestä emme saa erityisluokkia muodostaa.
Persujen koulutuspoliittiset näkemykset ovat selkeästi terveitä ja ehdottomasti järkevimmät ajatukset kaikkiin muihin puolueisiin verrattuna. En tarkoita nyt mitään muita persujen näkemyksiä, ainoastaan koulutukseen liittyviä.
Minulle on kasvatuslaitoksessa työskennellyt sairaanhoitaja sanonut arvostavansa meitä opettajia siinä, että me yritämme saada heidän nuorensa oppimaan ja tekemään. Heidän työnsä kun on enemmän valvomista.
-aloittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jumalauta taas! Tule tänne kolmivuorotöihin nuorten lastensuojelulaitokseen. Saat pienen palkan, lyhyet lomat ja sekaisin olevan unirytmin.
On teillä opettajilla niin saakelin vaikeaa. NOT!
Työ siellä on huomattavasti hitaampaa tempoltaan kuin opettajan työssä. Eri asia olla 8 h rytmiltään rauhallisessa työssä kuin 5 h sinkoilemassa ilman taukoja + palaverit, paperityöt ym. päälle.
Vierailija kirjoitti:
Rehtorit tuntuvat olevan, anteeksi sanonta, mutta se on niin kuvaava, mun#tonta porukkaa. En ole yhdenkään opettajan kuullut sanovan: "Rehtori tuki minua". Rehtorit vähättelevät koulujensa ongelmia, eivätkä välitä alaisistaan. Alles klar, kunhan tilille rapsahtaa reksin palkka, työnnetään pää vaan pensaaseen. Mitä johtamista tuo on? Tiedän, että ovat myös tämän hankehumpan vuoksi työllistettyjä, mutta johtamiseen kuuluu myös alaisten jaksamisesta ja työoloista huolehtiminen.
Rehtoreita ei edes tarvita. Opettajien kesken voisi kiertää niiden tehtävien hoitaminen, mitä rehtorille kuuluu. Oman työn ohella tehtävistä hommista aina ylimääräinen korvaus vaan.
Alue: Aihe vapaa
2,5 kk kesäloma ja yhyy yhyyyy olen nIiN uUpUnUt yhyy😫😩
HUOH!