puheeseen ilmestyneet "omat sanat" ja höpötys...2,5v..?!
kyselisin tällaista.. tyttö vähän yli 2,5v oppi tosi aikaisin puhumaan, puhuu paljon ja hyvin. kaikki kirjaimet ärrää lukuun ottamatta tulee oikein ja on kertoillut pitkiä juttuja jo pitkään - ja nimenomaan loogisia juttuja.
nyt viime aikoina on alkanut erityisesti leikeissä ja kovasti innostuessa tulemaan sellaista ihme "höpötystä" ja omia sanoja juttuihin mukaan. siis sanaväännöksiä tutuista sanoista jne.. saattaa leikkiessään kertoilla pitkät tarinat IHAN epäloogista ja järkevää juttua sekaisin. sanaväännöksiä tuntuu kokeilevan paljon, tutuissa sanoissa kirjaimet vaihtaa paikkaa tms. ihan selvästi tarkoituksella kun on tytön mielestä hauskaa. lauluja myöskin keksii omilla "sanoituksilla" - vaikka osaa laulaa kokonaisia lauluja oikeinkin jos vain tahtoo.
onko tällainen normaali kehitysvaihe puheen suhteen, onko muilla ollut tällaista?? olen vähän ihmeissäni kun tyttö oli pitkään tosi tarkka siitä, että oppi sanomaan sanat oikein. siis toisteli uutta sanaa pitkäänkin että tuli oikein se jne.. ja olen tosiaan ehtinyt tottumaan siihen että hän puhuu oikein nätisti ja järkeviä juttuja, tuntuu kuin koko lapsi olisi taantunut vaikka edelleenkin osaa halutessaan puhua kunnolla.
olen yrittänyt rohkaista puhumaan oikein ja sanonut ettei kukaan ymmärrä jos ihan ihme höpötystä tulee suusta. välillä vaan melkein menee hermot, kun ne sanat ym. kuulostaa omaan korvaan tosi TYPERILTÄKIN ja hölmöiltä. eihän esim. leikissä tietenkään ole mitään oikeaa ja väärää, mutta aikuisen korvaan vain ne jutut kuulostavat vain...no, hölmöiltä. en tietenkään tytön omia leikkejä mene tuon takia keskeyttämään, mutta jos yhdessä tehdessä/jutellessa noita tulee niin huomautan nätisti.
Kommentit (3)
meillä kaikki lapset olleet jossakin vaiheessa. Se on mennyt ihan itsekseen ohi ja mielestäni se on yksi kielellisen kehityksen vaiheista. Hauskoja juttuja on tullut ja niille nauretaan vielä vuosienkin jälkeen.
Yksi tytöistämme puhui yhdessä vaiheessa aivan käsittämätöntä mongerrusta. Kun sanoin että en ymmärrä, vähän alle 3-vuotiaamme tuumasi, että et voikaan ymmärtää, koska puhun nyt arabiaa etkä sinä äiti osaa sitä. Vanhin tyttäreni oli taitava kääntelemään sanoja. Esimerkiksi sukat olivat tuskat, elefantti oli huiluantti ja sitten hänellä oli näkymätön kaveri nimeltä Hiluvittunen.
Nuorimmaisemme on nyt 3,5 v ja hänellä on tuota tarinankerrontaa. Aivan päättömiä juttuja, joiden hän tietää olevan itse keksittyjä. Yhtenä päivänä hän selitti, kuinka makaronit kasvavat puussa ja hän keräilee niitä äidille lahjaksi. Tyttö kyllä tietää ihan tarkalleen, miten makronit syntyvät, koska teemme niitä itse kotona.
Mielikuvituksen kehittymiseksi olen tätä ajatellut ja antanut sen lentää aivan rauhassa. Joskus olen todellisissa keskusteluissa muistuttanut,, mikä on oikeasti totta ja mikä on mielikuvituksen tuotetta.
anna hassutella vaan. kovin varhain on tyttösi tuon taidon keksinyt, mutta ei siinä mitään vikaa ole. esimerkiksi lukemaan oppiminen sujuu varmaan helposti aikanaan, kun osaa sanoja väännellä ja käännellä.
Meillä kanssa lapset oppineet aikaisin puhumaan. Esikoisella tuli 1,9v iässä ihan kuuden sanan lauseita. hän myös alkoi sitten myöhäisemmässä vaiheessa ns. leikkimään sanoilla. En ollut huolissani. Käsittääkseni juuri kielellisesti lahjakkaat lapset aikaisin puhumaan opittuaan alkavat tosiaan leikittelemään sanoilla. Et oikein antanut esimerkkiä, joten ihan vaikea varmasti sanoa, mutta meillä sanoilla leikkiminen oli esim. runomuotoon siansaksaa, selvästi sellaista hömpötystä.Lapsen virneestä päätellen, tiesi itsekin höpöilevänsä.