Äitini ei hyväksy minua sellaisen akuin olen
Kerroin äidilleni vihdoin adhd epäilyistöni jota olen lähemmäs 5-vuotta miettinyt. Se selittöisi kaiken enkä olisikaan vain aikaansaamaton, laiska ja tyhmä. Koulusta ehdotettiin testeihin menoa ja minulle tehtiin aikaisemmin hojks suunnitelma joka on sitä varten että minua opettavat opettajat tietävät haasteeni ja pääsen tekemään kokeet omaanrauhaan ja pääsen pajoihin tekemään tehtäviä yms. Kun kerroin äidilleni haluavani testeihin hän kielsi ongelmani, haukkui minut ja kiristi ja uhkasi että jos menen testeihin tapahtuu sitä ja tätä. Hän kertoi että voin sitten kun olen 18-v mennä niihin jos muka minulla niin paljon ongelmia on. En ymmärrä miksi sitä pitää lykätä ja kun oikeasti niitä ongelmia on. Miksi äitini reagoi näin? Sisaruksellani on diagnosoitu adhd niin uskoin että reaktio olisi about tämä mutta en näin rajua reaktiota odottanut.
Kommentit (62)
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Ei kaikille lapsille ole suotu välittävää vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.
Esim terveystietonsa voi salata vanhemmiltaan yli 10 vuotias, eikä sinulla muutenkaan ole mitään tilivelvollisuutta vaikka olisit vasta viiden.
Haet selityksiä ongelmillesi ja tuntuisi lohduttavalta laittaa ne jonkun sairauden piikkiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.
Realismi on yleensä negatiivista.
Vierailija kirjoitti:
Haet selityksiä ongelmillesi ja tuntuisi lohduttavalta laittaa ne jonkun sairauden piikkiin?
Adhd ei ole sairaus, vaan neuropsykiatrinen häiriö joka on ihmisellä jo syntyessään. En ymmärrä miksei ketään voi uskoa minuun. Olen ollut aina todella impulsiivinen ja tarkkaamaton. Vähenmmän yliaktiivinen fyysisesti, mutta esimerkiksi jatkuvasti päässä on meteliä mitä en saa pois tai edes hiljemmalle vaikka niin haluaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.
Mistä olet saanut sen käsityksen, että on muiden tehtävä tarjota sinulle sitä apua? Tai sen, että sinulla on jotain velvollisuuksia äitiäsi kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.Esim terveystietonsa voi salata vanhemmiltaan yli 10 vuotias, eikä sinulla muutenkaan ole mitään tilivelvollisuutta vaikka olisit vasta viiden.
Et ilmeisesti tiedä, että aina uuden diagnoosin kohtalla on ilmoitettava huoltajalle jos kyse alaikäisestö sekä itse diagnoosin saamiseen kuuluu vanhempien haastattelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haet selityksiä ongelmillesi ja tuntuisi lohduttavalta laittaa ne jonkun sairauden piikkiin?
Adhd ei ole sairaus, vaan neuropsykiatrinen häiriö joka on ihmisellä jo syntyessään. En ymmärrä miksei ketään voi uskoa minuun. Olen ollut aina todella impulsiivinen ja tarkkaamaton. Vähenmmän yliaktiivinen fyysisesti, mutta esimerkiksi jatkuvasti päässä on meteliä mitä en saa pois tai edes hiljemmalle vaikka niin haluaisin.
seli seli
Kyllä äitee sinua rakastaa. älä edes asiaa epäile. Sinusta vaan ny tuntuu, ettei äitee rakasta. Tottakai rakastaa....
Ap, minä uskon sinuun. ADHD on perinnöllinen, joten jos sisaruksellasikin on se, niin kipinkapin tutkimuksiin. Äitisi ei kuulosta hyvältä ihmiseltä, kun ei osa palstan vastaajistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.Mistä olet saanut sen käsityksen, että on muiden tehtävä tarjota sinulle sitä apua? Tai sen, että sinulla on jotain velvollisuuksia äitiäsi kohtaan?
No en usko että kauhean moni ala-asteikäinen esimerkiksi osaa hakea apua noihin juttuihin. Tarkoitan siis sillä silloin kun olen ollut vielä lapsi. Äitini pakottaa minut kertomaan asiani hänelle kun asun arjen omillani mutta viikonloppuisin raahaa minut kotikotiin. Tämä oli esimerkiksi yksi kiristyksen keino että vuokrasopimus vain puretaan jos menen testeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.Esim terveystietonsa voi salata vanhemmiltaan yli 10 vuotias, eikä sinulla muutenkaan ole mitään tilivelvollisuutta vaikka olisit vasta viiden.
Et ilmeisesti tiedä, että aina uuden diagnoosin kohtalla on ilmoitettava huoltajalle jos kyse alaikäisestö sekä itse diagnoosin saamiseen kuuluu vanhempien haastattelu.
Olen entinen laitosnuori ja olen melko kattavasti näistä asioista aikoinaan ottanut selvää.
Lain 9 § mukaan, jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei adhd ole mikään syy olla laiska, tyhmä ja aikaansaamaton. Nykyään näiden diagnoosien taakse paetaan piiloon, heittäydytään avuttomiksi ja syytellään muita, koska on muka joku sairaus.
Tämä kommentti on kuin äitini suusta.
Ihmiset eivät ilmeisesti ymmärrä että tiedostan että ongelmat ovat olleet jo lapsuudessa mutta ketään ei ole tarjonnut minulle apua niihin. Kuulen vain kettuilua ja valitusta ongelmistani ja niitä vähätellään perheen sisällä. Koen että kun täytän vuoden päästä 18 en ole enään velvollinen kertomaan äidilleni asioitani.Mistä olet saanut sen käsityksen, että on muiden tehtävä tarjota sinulle sitä apua? Tai sen, että sinulla on jotain velvollisuuksia äitiäsi kohtaan?
Mitä ihmeen velvollisuuksia? ADHD tutkimuksiin kannattaa mennä heti, kun sinne vain pääsee.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Kyllä äitee sinua rakastaa. älä edes asiaa epäile. Sinusta vaan ny tuntuu, ettei äitee rakasta. Tottakai rakastaa....
Niinpä niin. Äitini rakastaa minua silloin kun teen juuri niinkuin hän haluaa asioiden menevän.
Vierailija kirjoitti:
Ap, minä uskon sinuun. ADHD on perinnöllinen, joten jos sisaruksellasikin on se, niin kipinkapin tutkimuksiin. Äitisi ei kuulosta hyvältä ihmiseltä, kun ei osa palstan vastaajistakaan.
Niin. Ei mua haittaa vaikka täällä palstalla ketään ei uskoisi. Tärkeintä olisi että edes oma perhe ymmärtäisi
Äitisi taitaa olla narsisti.