Alemman keskiluokan "statussymbolit"?

Vierailija kirjoitti:

Minä en väitä että luokkaeroja ei olisi, mutta väitän ettei tuo luokkajako ole Suomessa kovinkaan selkeä ja mitään kauhean yksiselitteisiä tunnuspiirteitä ei ole. Täällä kun duunarin lapsesta voi tulla lääkäri, korkeakoulutus ei takaa hyviä tuloja, mutta toisaalta duunarikin voi päästä hyviin tienesteihin. Eri taustoista tulevat pariskunnatkin on melko tavallisia. Työväenluokan keskuudessakin on ainakin menneillä vuosikymmenillä myös arvostettu kulttuuria kovastikin, eli sekään ei ole mikään ylemmän luokan yksinoikeus. Vaatimattomuus on yleisesti katsottu hyveeksi, joten monet ei kerää niitä varallisuuden symboleita vaikka voisivatkin, toisaalta jotkut taas haalii niitä vaikka velkarahalla.

Toki useimmiten sen duunarin ja ylemmän keskiluokan edustajan kyllä erottaa toisistaan viimeistään pienen keskustelun jälkeen, mutta se kuka kuuluu mihinkin keskiluokkaan on jo vaikeampi määritellä. Ellei mennä ihan puhtaalla tulorajamäärittelyllä.

Tulot eivät minusta kerro kovinkaan paljon siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan kuuluu. Enemmän asiaan vaikuttavat koulutus, asenteet, mielipiteet, harrastukset jne.

Vierailija kirjoitti:

Alemmalla keskiluokalla ei ole sisustusmaniaa. Se kuuluu keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan, jopa rikkaisiin. Eihän alemman keskiluokan budjetti taivu samalla tavalla. Alempi keskiluokka pitää tärkeänä yleensä autoa ja nimenomaan se on usein Audi. Keskiluokalla tai ylemmällä keskiluokalla on sitten enemmän volkkari, volvo, bemari tai joku perus uus skoda. Alempi keskiluokka ei omista yleensä sähköautoa.

Marimekon Gratha on nykyään tyypillinen alemman keskiluokan laukku. Pradat ja Vuittonit ovat liian kalliita heille. Etenkin, kun kuukausittainen ripsihuolto vie ison osan budjettia.

Alempi keskiluokka ei asu yleensä alle 20v vanhoissa omakotitaloissa.

Höpöhöpö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänkoululaiset suosii mersua, bemaria, audia tai porschea. Varakas ei voi enää ostaa saksalaista premium-autoa kun luullaan raksaduunariksi. Pitää ajaa mazdalla 😕

On se tarkkaa. Mitäs jos ei ymmärrä tällasista luokitusista mitään ja menee ja ostaa Vääränmerkkisen auton ja ihmiset luulee joksikin mitä ei ole? Mitä hirveetä sit tapahtuu? Uskallankohan edes lukea vastausta.

Ei yksittäinen teko mitenkään vaikuta asiaan. Oleellista on ymmärtää, että nämä yhteiskuntaluokat ovat yleistyksiä, joita tarvitaan, kun halutaan analysoida erilaisten ihmisryhmien toimintaa. Vaikka ihmiset ovat yksilöitä ja toimivat jokainen omalla tavallaan, kyllä sieltä isosta massasta erottuvat myös yhteiskuntaluokat.

Suomessa luokkajako ei ole kovin voimakas, mutta esim. jossain Britanniassa vääränlaisen auton ostanut voisi joutua selittelemään ihmetteleville naapureille ja kavereille, miksi osti auton, joka erottaa hänet joukosta.

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä sellainen kateuden ja pahanmielen ketju että oksat pois.

Kaikki mahdollinen on pilkattu ja ivattu. Ulkonäkö, koulutustaso, sisustus, lasten harrastukset, kuntosalikortti, iso telkkari/pieni telkkari, uusi auto, vanha auto.. listaa voi jatkaa loputtomiin. Aina se jonkun mielestä merkitsee jotain.

Kysymys kuuluu, mitä sitten pitäisi olla?

Itse elän omaa tavallista elämääni tyytyväisenä omiin valintoihin miettimättä sen kummemmin miltä ne näyttävät ulospäin.

Ei se ole pilkkaamista, että kerrotaan eroista, jotka ovat havaittavissa eri yhteiskuntaluokkien välillä. Yksilöeroja on, mutta keskimäärin työväenluokka on kiinnostuneempi viihdekulttuurista, kun taas etenkin ylempi keskiluokka on kiinnostunut ns. korkeakulttuurista. Ei ole kyse siitä, kumpi on arvokkaampaa, vaan siitä, että mieltymyksissä on havaittavia eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Nyt ymmärrän termien sekaannuksen joillakuilla ketjussa

Joku siis luulee, että keskiluokka jakaantuisi kahtia alempaan ja ylempään. Ei.

Se jakaantuu 3 osaan. On varsinainen keskiluokka ja sitten siinä on alaosassa alempi keskiluokka ja yläosassa ylempi keskiluokka.

-Tavallinen keskiluokka on isoin, siihen kuuluu akateemista ja sille koulutus on tärkeää.

-Alempi keskiluokka on opistokoulutettua.

-Ylempi keskiluokka on vanhaa kulttuurisukua tai korkeissa johtotehtävissä, kansanedustajia, ministeriöiden johtoa, suuryritysten johtoa, ja heillä on perittyä varallisuutta ja rahaa niin, ettei tarvitse välttämättä tehdä töitä.

Eliitti on vielä pienempi yläluokka noiden päällä ja siihen kuuluu äärettömän harva. Siitä ei näissä keskusteluissa tarvitse edes välittää, koska av-laiset eivät kuulu siihen.

Mihin tarvitaan noin tarkkaa jakoa maassa, jossa yhteiskuntaluokkien merkitys on paljon pienempi kuin Keski-Euroopassa?

Suomessa jaoksi melko harva jako. Esimerkiksi luokkaan kuuluvista ovat karkeita yleistyksiä.

1) Alaluokka: Syrjäytyneet ja/tai kouluttamattomat, jotka eivät yritä parantaa asemaansa, ne ns. elämänkoululaiset.

2) Työväenluokka: Fyysistä työtä tekevät ja ne, joilla on koulutus fyysisen työn ammatteihin. Eivät ole edes alemmissa johtotehtävissä.

3) Alempi keskiluokka: Ammattikoulun käyneet, joiden työ on erityisen vaativaa. Useimmat alemman korkeakoulututkinnon tai AMK-tutkinnon suorittaneet. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jos työ on suurelta osin fyysistä, ei ole alaisia ja tehdään jonkun muun johtamana. Ne fyysisten ammattien harjoittajat, joilla jonkin verran johtovastuuta.

4) Ylempi keskiluokka: Yleensä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (maisterit ja tohtorit) työtehtävistä riippumatta, vaikka edellämainituissa tapauksissa he voivat kuulua alempaan keskiluokkaan. Alemman tai AMK-tutkinnon suorittaneet, jos heillä on huomattavasti alaisia tai muuten runsaasti päätösvaltaa.

5) Yläluokka: Suomessa hyvin pieni määrä ihmisiä, joilla on laajaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kotitaustansa ja yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Tähän luokkaan on hyvin vaikea nousta pelkästään omilla ansioilla.

Ei tuo jako täydellinen ole ja etenkin alemman ja ylemmän keskiluokan raja on hyvin liukuva. Mutta ei siihen väliin tarvita erillistä keskikeskiluokkaa.

Varallisuus tai tulot eivät määritä yhteiskuntaluokkaa, sillä sen määrittävät asenteet, mielipiteet, koulutus.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat keskiluokkaa, insinöörit ylempää keskiluokkaa. Sairaanhoitajat keskiluokkaa.

Opettajilla ja sairaanhoitajilla on isompi palkka kuin insinööreillä. 

Provohan tämä sun kommentti oli, mutta näin sairaanhoitajana toivoisin, että näin joskus olisi. Sairaanhoitajana mun brutto on kaksivuorotyössä 2900 ja miehellä insinöörinä 6400. Saman tasoinen koulutus. No okei insinööri opiskelee puoli vuotta enemmän, mutta melkein sama.

Mitä luokkaa mä olen? Olen hallintotieteiden maisteri. Teen toimistohommia kuntayhtymässä. Ikää 39v. Bruttopalkka 2800e. Olen käynyt elämäni aikana ulkomailla yhteensä viisi kertaa. Näistä kolme Kanarialla, yksi kohde Riika ja yksi Tukholma. Lapissa Olen käynyt viimeksi 15v sitten. En harrasta mitään erityisemmin. Tykkään puutarhanhoidosta ja mielestäni meillä on kaunis piha. Tiedän aika hyvin kasveista. Mulla on kaksi lasta. Harvoin jaksan lukea. Ehkä kirja tai pari vuoteen. Kesällä käydään lasten kanssa huvipuistoissa. Tammerfesteillä käydään joka kesä mieheni kanssa. Mökkeillään jonkin verran. Ajan tuliterällä Focuksella ja auto on rahoituksella. Asumme kivassa omakotitalossa, jossa on 128m2 ja 1300m2 vuokratontti. Mun mies on putkiasentaja ja tekee paljon urakkatöitä, joten palkka vaihtelee, mutta vuosiansio keskimäärin 70k. Harrastaa aktiivisesti amerikkalaista jalkapalloa ja valmentaa siinä myös junnuja. Lukee mua enemmän lähinnä sotakirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat keskiluokkaa, insinöörit ylempää keskiluokkaa. Sairaanhoitajat keskiluokkaa.

Opettajilla ja sairaanhoitajilla on isompi palkka kuin insinööreillä. 

Provohan tämä sun kommentti oli, mutta näin sairaanhoitajana toivoisin, että näin joskus olisi. Sairaanhoitajana mun brutto on kaksivuorotyössä 2900 ja miehellä insinöörinä 6400. Saman tasoinen koulutus. No okei insinööri opiskelee puoli vuotta enemmän, mutta melkein sama.

   DI onkin sitten omassa sarjassaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Entä jos on koulutukseltaan vaikka siivooja joka perinyt miljoonia. Onko silloin missä luokassa. Entä jos ei pidä matkustelusta ja miljoona tilillä eikä mitään koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Nyt ymmärrän termien sekaannuksen joillakuilla ketjussa

Joku siis luulee, että keskiluokka jakaantuisi kahtia alempaan ja ylempään. Ei.

Se jakaantuu 3 osaan. On varsinainen keskiluokka ja sitten siinä on alaosassa alempi keskiluokka ja yläosassa ylempi keskiluokka.

-Tavallinen keskiluokka on isoin, siihen kuuluu akateemista ja sille koulutus on tärkeää.

-Alempi keskiluokka on opistokoulutettua.

-Ylempi keskiluokka on vanhaa kulttuurisukua tai korkeissa johtotehtävissä, kansanedustajia, ministeriöiden johtoa, suuryritysten johtoa, ja heillä on perittyä varallisuutta ja rahaa niin, ettei tarvitse välttämättä tehdä töitä.

Eliitti on vielä pienempi yläluokka noiden päällä ja siihen kuuluu äärettömän harva. Siitä ei näissä keskusteluissa tarvitse edes välittää, koska av-laiset eivät kuulu siihen.

Mihin tarvitaan noin tarkkaa jakoa maassa, jossa yhteiskuntaluokkien merkitys on paljon pienempi kuin Keski-Euroopassa?

Suomessa jaoksi melko harva jako. Esimerkiksi luokkaan kuuluvista ovat karkeita yleistyksiä.

1) Alaluokka: Syrjäytyneet ja/tai kouluttamattomat, jotka eivät yritä parantaa asemaansa, ne ns. elämänkoululaiset.

2) Työväenluokka: Fyysistä työtä tekevät ja ne, joilla on koulutus fyysisen työn ammatteihin. Eivät ole edes alemmissa johtotehtävissä.

3) Alempi keskiluokka: Ammattikoulun käyneet, joiden työ on erityisen vaativaa. Useimmat alemman korkeakoulututkinnon tai AMK-tutkinnon suorittaneet. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jos työ on suurelta osin fyysistä, ei ole alaisia ja tehdään jonkun muun johtamana. Ne fyysisten ammattien harjoittajat, joilla jonkin verran johtovastuuta.

4) Ylempi keskiluokka: Yleensä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (maisterit ja tohtorit) työtehtävistä riippumatta, vaikka edellämainituissa tapauksissa he voivat kuulua alempaan keskiluokkaan. Alemman tai AMK-tutkinnon suorittaneet, jos heillä on huomattavasti alaisia tai muuten runsaasti päätösvaltaa.

5) Yläluokka: Suomessa hyvin pieni määrä ihmisiä, joilla on laajaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kotitaustansa ja yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Tähän luokkaan on hyvin vaikea nousta pelkästään omilla ansioilla.

Ei tuo jako täydellinen ole ja etenkin alemman ja ylemmän keskiluokan raja on hyvin liukuva. Mutta ei siihen väliin tarvita erillistä keskikeskiluokkaa.

Varallisuus tai tulot eivät määritä yhteiskuntaluokkaa, sillä sen määrittävät asenteet, mielipiteet, koulutus.

 

Voihan asenteet, mielipiteet, kulttuurillinen pääoma, mielenkiinnonkohteet yms olla melko samanlaiset työväenluokkalaisella ja tohtorilla? Esimerkiksi lähihoitaja voi tehdä fyysistä lähihoitajan työtä, mutta olla rikas vaikkapa perityn rahan vuoksi. Lähäri voi olla kiinnostunut kulttuurista, lukea paljon, matkustaa paljon, on innokas kehittämään itseään monella tavalla, vaikka uutta ammattia ei hankkisikaan jne. Lähäri voi istua kaupunginvaltuustossa tai päästä vaikkapa eduskuntaan.

Näin maisterina sanoisin, että yliopistossa opiskelee pääosin hyvin keskinkertaisia taviksia. Ihmisiä, joita ei kiinnosta viettää vapaa-aikaansa minkään korkeakulttuurin parissa. Valtaosa yliopiston käyneistä on keskituloista massaa, jotka eivät harrasta vapaa-ajallaan mitään kuntosalia kummempaa, grillaavat juhannuksena mökillä makkaraa ja vievät lapsensa joka toinen kesä Kyprokselle ja maksavat asuntolainansa kiltisti. Mikäli törmäät yliopiston käyneeseen vanhempaan leikkipuistossa, niin et erota onko kyseessä maisteri vai lähikaupan myyjä, ellet kysy suoraan jotain työstä. Sillä valtaosa lähikaupan myyjistä pukeutuu samalla tavalla, ovat asiallisia ihmisiä, joilla on ihan yhtä herttaiset lapset kuin maisterillakin.

Se miksi osa sitten ponnistaa AMK:sta tai yliopistosta koviin liksoihin ja hyvään duuniin on osittain tuuria, osittain kiinni siitä miten on lapsena kasvatettu (eli onko annettu itseluottamusta) mutta pääosin kiinni luonteesta. Kiltti ja ahkera harvoin pääsee oikeasti korkealle. Esim meillä töissä taitaa johtotehtävissä/korkeimmin palkatuissa aloissa AMK:n käyneet viedä voiton tällä hetkellä. Ei se koulutus ole se tae, vaan pieni röyhkeys uskaltaa pyytää isompaa palkkaa ja luonteenpiirteenä se, että osaa tuoda itseään oikealla tavalla esiin oikeille ihmisille ja panostaa juuri oikeanlaiseen osaamiseen oikeaan aikaan. Se on siis pitkälti luonteesta kiinni.

Olen koulutukseni puolesta kai sitä "yläluokkaa", sillä olen työterveyslääkäri. Vapaa-ajalla en kyllä tee mitään kummoista. Olen ylipainoinen jo reilusti, joten kuntosaliharrastus tekisi mulle hyvää. Lenkkeilen paljon koirien kanssa, mutta ei se oikein riitä. Koirat ovat harrastukseni ja niiden kanssa touhuan monipuolisesti. Kehitän itseäni työni puolesta paljon, mutta se riittää. En koe tarvetta olla minkään muun alan osaaja. Mulla on uudehko sähköauto, mutta muuten en taida erottua millään hienouksilla.

Uudehko perus käyttöauto tai jopa hybridi (ei premium-merkkinen), omakotitalo ja kukkaistutukset, pari lasta, nainen toimii kyläyhteisössä toimihenkilönä/päällepäsmärinä/tyttöjen jumppakerhon vetäjänä tms. Mies puolestaan hirvijahtiporukassa päsmäämässä tai vaihtoehtoisesti jonkun paikallisen kansalaisopiston nolon surkeassa bändiryhmässä vetäjänä pitäen kevätkonsertteja, joita omaiset ja tutut tulee katsomaan säälistä ja kehuvat maasta taivaisiin, koska jos ei tule ja kehu niin joutuu selittämään miksei. Molemmilla vanhemmista päivätyö kunnan palkkalistoilla. Kertavuoteen ulkomaanmatka, kertavuoteen lapin loma. Perheen tyttö ratsastus- tai jumppakerhossa ja poika junnulätkässä tai jalkapallossa, ja näistä molemmat on ainakin joskus haettu pois niin kutsutuista "treeneistä" kesken kaiken sen takia, kun on pissa päässyt housuun. Televisiosta hömppäohjelmia katsotaan yhdessä koko perheen voimin. Kissa kehrää sohvan selkänojalla. Ja vielä pahempaa, pahalta haiseva koira kiehnää persettään vuorotellen jokaista perheenjäsentä vasten ja ulisee huomiota. Kesäaamuna vastaleikattu ruoho tuoksuu talon sisään, ja suunnitellaan yhdessä kesälomamatkaa särkänniemeen, tai ruotsiin. Ja näin edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Nyt ymmärrän termien sekaannuksen joillakuilla ketjussa

Joku siis luulee, että keskiluokka jakaantuisi kahtia alempaan ja ylempään. Ei.

Se jakaantuu 3 osaan. On varsinainen keskiluokka ja sitten siinä on alaosassa alempi keskiluokka ja yläosassa ylempi keskiluokka.

-Tavallinen keskiluokka on isoin, siihen kuuluu akateemista ja sille koulutus on tärkeää.

-Alempi keskiluokka on opistokoulutettua.

-Ylempi keskiluokka on vanhaa kulttuurisukua tai korkeissa johtotehtävissä, kansanedustajia, ministeriöiden johtoa, suuryritysten johtoa, ja heillä on perittyä varallisuutta ja rahaa niin, ettei tarvitse välttämättä tehdä töitä.

Eliitti on vielä pienempi yläluokka noiden päällä ja siihen kuuluu äärettömän harva. Siitä ei näissä keskusteluissa tarvitse edes välittää, koska av-laiset eivät kuulu siihen.

Mihin tarvitaan noin tarkkaa jakoa maassa, jossa yhteiskuntaluokkien merkitys on paljon pienempi kuin Keski-Euroopassa?

Suomessa jaoksi melko harva jako. Esimerkiksi luokkaan kuuluvista ovat karkeita yleistyksiä.

1) Alaluokka: Syrjäytyneet ja/tai kouluttamattomat, jotka eivät yritä parantaa asemaansa, ne ns. elämänkoululaiset.

2) Työväenluokka: Fyysistä työtä tekevät ja ne, joilla on koulutus fyysisen työn ammatteihin. Eivät ole edes alemmissa johtotehtävissä.

3) Alempi keskiluokka: Ammattikoulun käyneet, joiden työ on erityisen vaativaa. Useimmat alemman korkeakoulututkinnon tai AMK-tutkinnon suorittaneet. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jos työ on suurelta osin fyysistä, ei ole alaisia ja tehdään jonkun muun johtamana. Ne fyysisten ammattien harjoittajat, joilla jonkin verran johtovastuuta.

4) Ylempi keskiluokka: Yleensä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (maisterit ja tohtorit) työtehtävistä riippumatta, vaikka edellämainituissa tapauksissa he voivat kuulua alempaan keskiluokkaan. Alemman tai AMK-tutkinnon suorittaneet, jos heillä on huomattavasti alaisia tai muuten runsaasti päätösvaltaa.

5) Yläluokka: Suomessa hyvin pieni määrä ihmisiä, joilla on laajaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kotitaustansa ja yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Tähän luokkaan on hyvin vaikea nousta pelkästään omilla ansioilla.

Ei tuo jako täydellinen ole ja etenkin alemman ja ylemmän keskiluokan raja on hyvin liukuva. Mutta ei siihen väliin tarvita erillistä keskikeskiluokkaa.

Varallisuus tai tulot eivät määritä yhteiskuntaluokkaa, sillä sen määrittävät asenteet, mielipiteet, koulutus.

 

Voihan asenteet, mielipiteet, kulttuurillinen pääoma, mielenkiinnonkohteet yms olla melko samanlaiset työväenluokkalaisella ja tohtorilla? Esimerkiksi lähihoitaja voi tehdä fyysistä lähihoitajan työtä, mutta olla rikas vaikkapa perityn rahan vuoksi. Lähäri voi olla kiinnostunut kulttuurista, lukea paljon, matkustaa paljon, on innokas kehittämään itseään monella tavalla, vaikka uutta ammattia ei hankkisikaan jne. Lähäri voi istua kaupunginvaltuustossa tai päästä vaikkapa eduskuntaan.

Tunnetko montakn rikasta lähäriä, joka harrastaa korkeakulttuuria ja matkustelee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Nyt ymmärrän termien sekaannuksen joillakuilla ketjussa

Joku siis luulee, että keskiluokka jakaantuisi kahtia alempaan ja ylempään. Ei.

Se jakaantuu 3 osaan. On varsinainen keskiluokka ja sitten siinä on alaosassa alempi keskiluokka ja yläosassa ylempi keskiluokka.

-Tavallinen keskiluokka on isoin, siihen kuuluu akateemista ja sille koulutus on tärkeää.

-Alempi keskiluokka on opistokoulutettua.

-Ylempi keskiluokka on vanhaa kulttuurisukua tai korkeissa johtotehtävissä, kansanedustajia, ministeriöiden johtoa, suuryritysten johtoa, ja heillä on perittyä varallisuutta ja rahaa niin, ettei tarvitse välttämättä tehdä töitä.

Eliitti on vielä pienempi yläluokka noiden päällä ja siihen kuuluu äärettömän harva. Siitä ei näissä keskusteluissa tarvitse edes välittää, koska av-laiset eivät kuulu siihen.

Mihin tarvitaan noin tarkkaa jakoa maassa, jossa yhteiskuntaluokkien merkitys on paljon pienempi kuin Keski-Euroopassa?

Suomessa jaoksi melko harva jako. Esimerkiksi luokkaan kuuluvista ovat karkeita yleistyksiä.

1) Alaluokka: Syrjäytyneet ja/tai kouluttamattomat, jotka eivät yritä parantaa asemaansa, ne ns. elämänkoululaiset.

2) Työväenluokka: Fyysistä työtä tekevät ja ne, joilla on koulutus fyysisen työn ammatteihin. Eivät ole edes alemmissa johtotehtävissä.

3) Alempi keskiluokka: Ammattikoulun käyneet, joiden työ on erityisen vaativaa. Useimmat alemman korkeakoulututkinnon tai AMK-tutkinnon suorittaneet. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jos työ on suurelta osin fyysistä, ei ole alaisia ja tehdään jonkun muun johtamana. Ne fyysisten ammattien harjoittajat, joilla jonkin verran johtovastuuta.

4) Ylempi keskiluokka: Yleensä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (maisterit ja tohtorit) työtehtävistä riippumatta, vaikka edellämainituissa tapauksissa he voivat kuulua alempaan keskiluokkaan. Alemman tai AMK-tutkinnon suorittaneet, jos heillä on huomattavasti alaisia tai muuten runsaasti päätösvaltaa.

5) Yläluokka: Suomessa hyvin pieni määrä ihmisiä, joilla on laajaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kotitaustansa ja yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Tähän luokkaan on hyvin vaikea nousta pelkästään omilla ansioilla.

Ei tuo jako täydellinen ole ja etenkin alemman ja ylemmän keskiluokan raja on hyvin liukuva. Mutta ei siihen väliin tarvita erillistä keskikeskiluokkaa.

Varallisuus tai tulot eivät määritä yhteiskuntaluokkaa, sillä sen määrittävät asenteet, mielipiteet, koulutus.

 

Voihan asenteet, mielipiteet, kulttuurillinen pääoma, mielenkiinnonkohteet yms olla melko samanlaiset työväenluokkalaisella ja tohtorilla? Esimerkiksi lähihoitaja voi tehdä fyysistä lähihoitajan työtä, mutta olla rikas vaikkapa perityn rahan vuoksi. Lähäri voi olla kiinnostunut kulttuurista, lukea paljon, matkustaa paljon, on innokas kehittämään itseään monella tavalla, vaikka uutta ammattia ei hankkisikaan jne. Lähäri voi istua kaupunginvaltuustossa tai päästä vaikkapa eduskuntaan.

Tunnetko montakn rikasta lähäriä, joka harrastaa korkeakulttuuria ja matkustelee?

Kyllä useamman. Ainakin varakkaan ja matkustellaan, mutta yhden tiedän olevani myös korkeakulttuurin harrastaja. Itseasiassa tämä korkeakulttuuria harrastava saattaa olla sosionomi, mutta jostain syystä viihtyy lähetin töissä. Hän on ns rikkain näistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Nyt ymmärrän termien sekaannuksen joillakuilla ketjussa

Joku siis luulee, että keskiluokka jakaantuisi kahtia alempaan ja ylempään. Ei.

Se jakaantuu 3 osaan. On varsinainen keskiluokka ja sitten siinä on alaosassa alempi keskiluokka ja yläosassa ylempi keskiluokka.

-Tavallinen keskiluokka on isoin, siihen kuuluu akateemista ja sille koulutus on tärkeää.

-Alempi keskiluokka on opistokoulutettua.

-Ylempi keskiluokka on vanhaa kulttuurisukua tai korkeissa johtotehtävissä, kansanedustajia, ministeriöiden johtoa, suuryritysten johtoa, ja heillä on perittyä varallisuutta ja rahaa niin, ettei tarvitse välttämättä tehdä töitä.

Eliitti on vielä pienempi yläluokka noiden päällä ja siihen kuuluu äärettömän harva. Siitä ei näissä keskusteluissa tarvitse edes välittää, koska av-laiset eivät kuulu siihen.

Mihin tarvitaan noin tarkkaa jakoa maassa, jossa yhteiskuntaluokkien merkitys on paljon pienempi kuin Keski-Euroopassa?

Suomessa jaoksi melko harva jako. Esimerkiksi luokkaan kuuluvista ovat karkeita yleistyksiä.

1) Alaluokka: Syrjäytyneet ja/tai kouluttamattomat, jotka eivät yritä parantaa asemaansa, ne ns. elämänkoululaiset.

2) Työväenluokka: Fyysistä työtä tekevät ja ne, joilla on koulutus fyysisen työn ammatteihin. Eivät ole edes alemmissa johtotehtävissä.

3) Alempi keskiluokka: Ammattikoulun käyneet, joiden työ on erityisen vaativaa. Useimmat alemman korkeakoulututkinnon tai AMK-tutkinnon suorittaneet. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jos työ on suurelta osin fyysistä, ei ole alaisia ja tehdään jonkun muun johtamana. Ne fyysisten ammattien harjoittajat, joilla jonkin verran johtovastuuta.

4) Ylempi keskiluokka: Yleensä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (maisterit ja tohtorit) työtehtävistä riippumatta, vaikka edellämainituissa tapauksissa he voivat kuulua alempaan keskiluokkaan. Alemman tai AMK-tutkinnon suorittaneet, jos heillä on huomattavasti alaisia tai muuten runsaasti päätösvaltaa.

5) Yläluokka: Suomessa hyvin pieni määrä ihmisiä, joilla on laajaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kotitaustansa ja yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Tähän luokkaan on hyvin vaikea nousta pelkästään omilla ansioilla.

Ei tuo jako täydellinen ole ja etenkin alemman ja ylemmän keskiluokan raja on hyvin liukuva. Mutta ei siihen väliin tarvita erillistä keskikeskiluokkaa.

Varallisuus tai tulot eivät määritä yhteiskuntaluokkaa, sillä sen määrittävät asenteet, mielipiteet, koulutus.

 

Voihan asenteet, mielipiteet, kulttuurillinen pääoma, mielenkiinnonkohteet yms olla melko samanlaiset työväenluokkalaisella ja tohtorilla? Esimerkiksi lähihoitaja voi tehdä fyysistä lähihoitajan työtä, mutta olla rikas vaikkapa perityn rahan vuoksi. Lähäri voi olla kiinnostunut kulttuurista, lukea paljon, matkustaa paljon, on innokas kehittämään itseään monella tavalla, vaikka uutta ammattia ei hankkisikaan jne. Lähäri voi istua kaupunginvaltuustossa tai päästä vaikkapa eduskuntaan.

Tunnetko montakn rikasta lähäriä, joka harrastaa korkeakulttuuria ja matkustelee?

Kyllä useamman. Ainakin varakkaan ja matkustellaan, mutta yhden tiedän olevani myös korkeakulttuurin harrastaja. Itseasiassa tämä korkeakulttuuria harrastava saattaa olla sosionomi, mutta jostain syystä viihtyy lähetin töissä. Hän on ns rikkain näistä.

Sosionomi tienaa 2500/kk. Aika paljon pitää olla perittyä, että voi sanoa rikkaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat keskiluokkaa, insinöörit ylempää keskiluokkaa. Sairaanhoitajat keskiluokkaa.

Opettajilla ja sairaanhoitajilla on isompi palkka kuin insinööreillä. 

Provohan tämä sun kommentti oli, mutta näin sairaanhoitajana toivoisin, että näin joskus olisi. Sairaanhoitajana mun brutto on kaksivuorotyössä 2900 ja miehellä insinöörinä 6400. Saman tasoinen koulutus. No okei insinööri opiskelee puoli vuotta enemmän, mutta melkein sama.

Vaimoni on opettaja ja hänen palkkansa hieman yli 3000 euroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat ovat keskiluokkaa, insinöörit ylempää keskiluokkaa. Sairaanhoitajat keskiluokkaa.

Opettajilla ja sairaanhoitajilla on isompi palkka kuin insinööreillä. 

Provohan tämä sun kommentti oli, mutta näin sairaanhoitajana toivoisin, että näin joskus olisi. Sairaanhoitajana mun brutto on kaksivuorotyössä 2900 ja miehellä insinöörinä 6400. Saman tasoinen koulutus. No okei insinööri opiskelee puoli vuotta enemmän, mutta melkein sama.

Vaimoni on opettaja ja hänen palkkansa hieman yli 3000 euroa. 

Mulla on luokanopena palkka noin 3100. Mun mies on itseasiassa insinööri (opisto) mutta nyt jäi eläkkeelle juuri. Tienasi sen vajaa 100k vuodessa, mutta se on toki harvinaisen kova palkka kelle tahansa. Eli osittain hyvää tuuriakin.

No en minä amk-inssinä saa kuin just 4000. Toki olen nainen, mutta ei kaikki insinöörit ole suuritulosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä menee ihmisillä iloisesti sekaisin työväenluokka ja alempi keskiluokka. Horistaan vuoron perään jostain panssariketjuista ja designvalaisimista. Ehkä se sitten on hyväkin asia että Suomessa luokkia ei näköjään erota toisistaan.

Eihän niitä erotakaan 😂

Siksi koko keskustelu on ihan absurdia.

Sen minkä jossain designissä voittaa, sen koulutuksessa häviää tms.

Kyllä ne erottaa. Työväenluokassa puetaan aamuisin työhaalarit päälle ja tehdään fyysistä työtä rakennuksilla, bussin ratissa, kaupan kassalla, mopin varressa jne. Alempi keskiluokka on saanut vähintään opistotason koulutuksen ja istuu tietokoneen ääressä. Ylemmällä keskiluokalla on yliopistokoulutus ja eliitti on asunut kalustetuissa huoneissa jo useamman sata vuotta ja jo mummikin oli akateeminen. Varallisuus antaa mahdollisuuden olla vaikka ilmankin työtä. 

Nyt ymmärrän termien sekaannuksen joillakuilla ketjussa

Joku siis luulee, että keskiluokka jakaantuisi kahtia alempaan ja ylempään. Ei.

Se jakaantuu 3 osaan. On varsinainen keskiluokka ja sitten siinä on alaosassa alempi keskiluokka ja yläosassa ylempi keskiluokka.

-Tavallinen keskiluokka on isoin, siihen kuuluu akateemista ja sille koulutus on tärkeää.

-Alempi keskiluokka on opistokoulutettua.

-Ylempi keskiluokka on vanhaa kulttuurisukua tai korkeissa johtotehtävissä, kansanedustajia, ministeriöiden johtoa, suuryritysten johtoa, ja heillä on perittyä varallisuutta ja rahaa niin, ettei tarvitse välttämättä tehdä töitä.

Eliitti on vielä pienempi yläluokka noiden päällä ja siihen kuuluu äärettömän harva. Siitä ei näissä keskusteluissa tarvitse edes välittää, koska av-laiset eivät kuulu siihen.

Mihin tarvitaan noin tarkkaa jakoa maassa, jossa yhteiskuntaluokkien merkitys on paljon pienempi kuin Keski-Euroopassa?

Suomessa jaoksi melko harva jako. Esimerkiksi luokkaan kuuluvista ovat karkeita yleistyksiä.

1) Alaluokka: Syrjäytyneet ja/tai kouluttamattomat, jotka eivät yritä parantaa asemaansa, ne ns. elämänkoululaiset.

2) Työväenluokka: Fyysistä työtä tekevät ja ne, joilla on koulutus fyysisen työn ammatteihin. Eivät ole edes alemmissa johtotehtävissä.

3) Alempi keskiluokka: Ammattikoulun käyneet, joiden työ on erityisen vaativaa. Useimmat alemman korkeakoulututkinnon tai AMK-tutkinnon suorittaneet. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jos työ on suurelta osin fyysistä, ei ole alaisia ja tehdään jonkun muun johtamana. Ne fyysisten ammattien harjoittajat, joilla jonkin verran johtovastuuta.

4) Ylempi keskiluokka: Yleensä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (maisterit ja tohtorit) työtehtävistä riippumatta, vaikka edellämainituissa tapauksissa he voivat kuulua alempaan keskiluokkaan. Alemman tai AMK-tutkinnon suorittaneet, jos heillä on huomattavasti alaisia tai muuten runsaasti päätösvaltaa.

5) Yläluokka: Suomessa hyvin pieni määrä ihmisiä, joilla on laajaa yhteiskunnallista vaikutusvaltaa kotitaustansa ja yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Tähän luokkaan on hyvin vaikea nousta pelkästään omilla ansioilla.

Ei tuo jako täydellinen ole ja etenkin alemman ja ylemmän keskiluokan raja on hyvin liukuva. Mutta ei siihen väliin tarvita erillistä keskikeskiluokkaa.

Varallisuus tai tulot eivät määritä yhteiskuntaluokkaa, sillä sen määrittävät asenteet, mielipiteet, koulutus.

 

Voihan asenteet, mielipiteet, kulttuurillinen pääoma, mielenkiinnonkohteet yms olla melko samanlaiset työväenluokkalaisella ja tohtorilla? Esimerkiksi lähihoitaja voi tehdä fyysistä lähihoitajan työtä, mutta olla rikas vaikkapa perityn rahan vuoksi. Lähäri voi olla kiinnostunut kulttuurista, lukea paljon, matkustaa paljon, on innokas kehittämään itseään monella tavalla, vaikka uutta ammattia ei hankkisikaan jne. Lähäri voi istua kaupunginvaltuustossa tai päästä vaikkapa eduskuntaan.

joo oli ainakin yksi jopa ministerinä