Suomeen n. 4000 työpaikkaa tuova vety teknologian investointi

Yhden vetykilon tuottamiseksi tarvitaan 10 litraa vettä ja noin 55 kilowattituntia sähköä. Vedystä voi jalostaa puhtaita sähköpolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viime vuonna Suomeen tuli 2,9 miljardin investoinnit tuulivoimaan, viime viikolla pamahti 2,3 miljardin investointi ja nyt vielä tämä. Käsittämätönä, että hallitusneuvotteluissa istuu mukana puolue, joka polttaisi mieluummin turvetta.

Persut vastustaa palstalla näitä investointeja. On vastoin heidän ilmadtoideologiaa, ei voi olla kannattavaa suosia ilmastotoimia.

Minä vastustan sitä että hölmöjä suomalaisia koijataan ja meidän rahat viedään ulkomaille. Sitten Marin joutuu niitä lainaamaan ulkomailta kun ne on loppu.

Vierailija kirjoitti:

Marmattajat taitavat olla lähinnä jotain kotiäitejä tai vastaavia, jotka eivät juuri ole työelämässä olleet kaupan kassaa kummemmassa hommassa. Itse olen vaativassa asiantuntijatyössä ja paljon tekemisissä eri teollisuuden alojen kanssa. Suomeen on alkanut virrata suorastaan ulkomaisia investointeja. Datakeskuksia on suunnitteilla useita ja vihreän vedyn tuotantolaitoksia myös. Kyseessä on pitkään harkittuja investointeja. 

Suomessa on vakaa politiikka, ilmasto on sopivan kylmä, merivesi on riittävän viileää esim. jäähdytykseen ja myös geologisesti vakaa kallioperä eli ei maanjäristyksiä eikä myöskään suurempia luonnonmullistuksia kuten suurtulvia pois lukien kevättulvat. 

Huonot puolet on juurikin tuo raskas valitusprosessi, kun kaiken maailman teollisuusvihaajajärjestöt valittavat korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Osa ihan vain valittamisen ilosta. 

20 vuotta työelämässä, 0 lasta ja en usko edelleenkään tätä paskaa. Kauhee hypetys, kuulostaa suurelle numerolle 4000 työpaikkaa, mutta se ei ole yhtään mitään kun jaetaan 3 eri paikkaan. Juurihan muuten tämä nimeltä mainitsematon datakeskuksen perustaja pisti reilusti väkeä ulos globaalisti.

Tällä hetkellä vedyn kuluttajahinta on noin 9 €/kg, joten Mirain tankillinen maksaa noin 45 euroa ja sillä ajaa noin 500 kilometriä. Pelkkiä polttoainekustannuksia tarkastellen vetyautossa ei siis ole kovin suurta eroa taloudelliseen polttomoottoriin.

Ulkomaalaiset maksattavat miljarditehtaansa suomalaisilla kuluttajilla. Siihen vielä miljardivoitot päälle. Sitä voi sitten miettiä kun tankkaa vetypolttoainetta autoonsa amerikkalaisella tankkausasemalla. Edes veroja ja osinkoja ne ei Suomeen maksa voitoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kiinnostaisi tietää, että joko täällä on koulutettua porukkaa noihin työpaikkoihin? Jos ei aloitetaanko koulutus nyt? 

Nonii nyt vaan viiden vuoden muuntokoulutus insinööristä a insinööriksi b ja opintolaina päälle. Kyllä se vuoden parin homma sieltä irtoo

Suunnitellut vetylaitokset sijoittuvat merenranta paikkakunnille.

Kuljetetaanko siis makea vesi järvi Suomesta vetylaitoksien tarpeisiin onkohan se taloudellisesti  kannattavaa ja ympäristöystävällistä?

Vai siirretäänkö vesi putkistoja pitkin mitä joudutaan rakentamaan tuhansia kilometrejä ja kuka omistaa nykyisin järvissä olevat vedet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marmattajat taitavat olla lähinnä jotain kotiäitejä tai vastaavia, jotka eivät juuri ole työelämässä olleet kaupan kassaa kummemmassa hommassa. Itse olen vaativassa asiantuntijatyössä ja paljon tekemisissä eri teollisuuden alojen kanssa. Suomeen on alkanut virrata suorastaan ulkomaisia investointeja. Datakeskuksia on suunnitteilla useita ja vihreän vedyn tuotantolaitoksia myös. Kyseessä on pitkään harkittuja investointeja. 

Suomessa on vakaa politiikka, ilmasto on sopivan kylmä, merivesi on riittävän viileää esim. jäähdytykseen ja myös geologisesti vakaa kallioperä eli ei maanjäristyksiä eikä myöskään suurempia luonnonmullistuksia kuten suurtulvia pois lukien kevättulvat. 

Huonot puolet on juurikin tuo raskas valitusprosessi, kun kaiken maailman teollisuusvihaajajärjestöt valittavat korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Osa ihan vain valittamisen ilosta. 

20 vuotta työelämässä, 0 lasta ja en usko edelleenkään tätä paskaa. Kauhee hypetys, kuulostaa suurelle numerolle 4000 työpaikkaa, mutta se ei ole yhtään mitään kun jaetaan 3 eri paikkaan. Juurihan muuten tämä nimeltä mainitsematon datakeskuksen perustaja pisti reilusti väkeä ulos globaalisti.

Neste työllistää about 10 000 kun ottaa koko sköldvikin huomioon. Neste on maailman suurin uusiutuvien polttoaineiden tuottaja ja investoi koko ajan uusiutuviin ja vetyprojekteihin omalla rahalla. Verot ja osingot Neste maksaa Suomen valtiolle.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon suomen valtio laittaa rahaa tähän vai laittaako ollenkaa?

Miksi Suomen valtio lainaisi rahaa vetyfantasiaan joka ei maksa valtiolle veroja eikä osinkoja?

Saastuminen globaali ilmiö

Maatalous on ylivoimaisesti suurin veden käyttäjä: sen osuus globaalista kulutuksesta on peräti 70 %, ja monessa kehitysmaassa osuus on jopa 80–90 %. Teollisuuden osuus on noin neljännes (Suomessa 85 %) ja yhteisöjen noin 8 %. Kilpailu hupenevista vesiresursseista on kiihtymässä. Esimerkiksi Kiinassa on jo kaupunkien vesihuollon turvaamiseksi ryhdytty vähentämään maatalouden kasteluveden osuutta.

Toisen maailmansodan jälkeen veden saastuminen saavutti ennennäkemättömät mittasuhteet. Veden pilaantumisesta on tullut globaali ilmiö. Maapallon kaikki isot joet ovat ainakin osaksi saastuneita ja puolessa niistä saastuminen on vakavaa

Veden yksityistäminen arveluttavaa

Monessa kehitysmaassa 80–90 % makeasta vedestä kuluu kasteluun. Veden säästämiseen on kuitenkin erinomaiset mahdollisuudet. Avokanavakasteluun verrattuna voidaan ns. pisara- tai aerosolikastelun avulla vähentää hävikkiä jopa kymmenesosaan, niin kuin Israelissa on tehty (Postel ja Vickers 2004). Aikaisemmin tekniikka oli liian kallista, mutta nyt on saatavilla jo kohtuuhintaisia sovelluksia kehitysmaita varten. Toinen varteenotettava mahdollisuus on jäteveden käyttö kasteluun. Israelissa lähes kolmannes kasteluvedestä on jo jätevettä.

Köyhät arvostavat suuresti vesi- ja sanitaatiopalveluja. Brasiliassa köyhät ovat valmiita maksamaan jopa neljä kertaa enemmän puhtaasta vedestä kuin sen tuominen talouksiin itse asiassa maksaa. Pakistanissa slummien asukkaat ovat valmiita maksamaan kuukauden palkan saadakseen viemäriverkkoon liitetyt huuhtelukäymälät. Vaikka köyhät ovat valmiita maksamaan, tätä ei saisi käyttää verukkeena ylihintojen kiskomiseen heiltä niin kuin monissa kehitysmaissa on tehty, kun vesipalveluita on yksityistetty. Varsinkin Latinalaisesta Amerikasta tästä on erittäin kielteisiä kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon suomen valtio laittaa rahaa tähän vai laittaako ollenkaa?

Miksi Suomen valtio lainaisi rahaa vetyfantasiaan joka ei maksa valtiolle veroja eikä osinkoja?

Vihreet ja sosialistit voisi maksaa kunhan rahat katoavat ulkomaille.

Nämä ulkkarifirmat käyttävät Suomea riistokolonialismin alusmaana. Suomalaiset yritykset riistävät luonnonvaroja ihan samalla tavalla kehitysmaissa. UPM tehdas vie Uruguaissa kaiken veden paikallisilta ja rahat tulee Suomeen omistajille.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kiinnostaisi tietää, että joko täällä on koulutettua porukkaa noihin työpaikkoihin? Jos ei aloitetaanko koulutus nyt? 

Ei, kun sitä on kuulemma tulossa ammattiväkeä (oliko se 60tuhatta vai mitä), halpatyövoimaa, ei me kuulemma pärjätä muuten.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaiset maksattavat miljarditehtaansa suomalaisilla kuluttajilla. Siihen vielä miljardivoitot päälle. Sitä voi sitten miettiä kun tankkaa vetypolttoainetta autoonsa amerikkalaisella tankkausasemalla. Edes veroja ja osinkoja ne ei Suomeen maksa voitoistaan.

Näin persumestari kertoi.

Miksi jonnekin Kristiinankaupunkiin? Siellä suomenkielisiä halveksitaan.

Vetyteknologiaan liittyy vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia etenkin vedyn varastoinnin ja kuljetuksen suhteen. Niitä ei ole ratkaistu teollisessa mittakaavassa. Oikeat energiayhtiöt yrittävät kehittää omissa projekteissaa näitä teknologioita. Alan ulkopuolelta tuleva rahaton pop up tuskin sellaiseen pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkomaalaiset maksattavat miljarditehtaansa suomalaisilla kuluttajilla. Siihen vielä miljardivoitot päälle. Sitä voi sitten miettiä kun tankkaa vetypolttoainetta autoonsa amerikkalaisella tankkausasemalla. Edes veroja ja osinkoja ne ei Suomeen maksa voitoistaan.

Näin persumestari kertoi.

Kyllä sinullakin pitäisi kaista riittää tuon hoksaamiseen kun vaivaudut yrittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vetyteknologiaan liittyy vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia etenkin vedyn varastoinnin ja kuljetuksen suhteen.

Ns. painesäiliöitä käyttävät varastointiin ja kuljetukseen.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kiinnostaisi tietää, että joko täällä on koulutettua porukkaa noihin työpaikkoihin? Jos ei aloitetaanko koulutus nyt? 

Suomessa on prosessitekniikan osaamista hiilivedyistä ja vedystä Nesteellä UPMllä Metsä Groupilla ST1lla Swecolla Fortumilla Helenillä Valmetilla ainakin. Olisko yhteensä useammalla kymmenellä tuhannella ammatillista osaamista noista prosesseista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vetyteknologiaan liittyy vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia etenkin vedyn varastoinnin ja kuljetuksen suhteen.

Ns. painesäiliöitä käyttävät varastointiin ja kuljetukseen.

Siinä niitä ratkaisemattomia ongelmia juuri tulee pienimolekyylisen vedyn hallitsemiseen korkeassa paineessa.