Oletko huomannut kyläillessäsi jonkin arkea helpottavan niksin? Entä onko teiltä otettu jokin niksi?
Ihminenhän on tapojensa orja ja toimii niin keittiössä, kylppärissä, eteisessä jne. totutuilla kaavoilla eikä hoksaa tehdä jotain asiaa helpommin. Sitten kun näkee jossain tehtävän asia A eri tavalla, voi ajatella, että ei hitsi, miten en tuota tajunnut ja alkaa tekemään sitä asiaa A eri tavalla omassa kodissa.
Oletko kopioinut jotain pikku niksejä muilta? Onko teidän kodista kopioitu jotain pikku juttuja, jotka oli teille itsestäänselviä?
Kommentit (1015)
Juuuu... kirjoitti:
Keittiössä tapahtuvasta käsien pesemisestä vielä (toivottavasti tätä ei ole vielä mainittu aiemmin)...
Jos tulet ulkoa sisälle ja menet keittiöön pesemään käsiäsi, niin avatessasi hanaa, kätesi mikrobit tarttuvat hanan kahvaan.
Kahva siis likaantuu. Sitten kun vaikka peset salaattia ja avaat hanan, niin ne samat mikrobit ovat seuraavaksi salaatissasi ym.
Tähän auttaa se, että avaa hanan ranteella nostamalla, rannetta käyttämällä, ei sormilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä jatkuu tämä käsienpesukeskustelu.🙄
Merkittävin suomalainen niksi.
Jospa joku innokas käsienpesijä perustaisi uuden "käsien pesu"-ketjun? Saisivat keskustella kaikista käsien pesun hienouksista, kuten "mieleenpainuvin käsien pesuni", "elämäni lavuaarit", ja "Afrikan savanneilta Savoon - käsien pesun kosmopoliitti muistelee".
Minua ihan oikeasti kiinnostaisi ne niksit, ei käsien pesu. Sen opin jo pikkulapsena.
Eräs asia jäi mieleen - hana hiljaiselle niin ei kastu kesäpaita.
Hana hiljaiselle laita, niin ei kastu kesäpaita. Kuulostaa paremmalta.
Meidän aterimemme asetetaan koneen erityiselle aterintasolle uriin. Näin ne puhdistuvat hyvin, eivat hankaudu, naarmustu eivätkä veitset tylsy. Perhehopeista on pitettävä huolta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän aterimemme asetetaan koneen erityiselle aterintasolle uriin. Näin ne puhdistuvat hyvin, eivat hankaudu, naarmustu eivätkä veitset tylsy. Perhehopeista on pitettävä huolta.
Ei hopeita pitäisi laittaa astianpesukoneeseen ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meiltä on aika moni veinyt mukanaan sen, että kompostiroskia säilytetään avonaisessa astiassa. Meillä siihen siirryttiin ihan tilanpuutteen vuoksi (keittiö on todella huonosti aikoinaan suunniteltu, se on suunniteltu kahden hengen vapaa-ajan asunnon keittiöksi, ei kuuden hengen suurperheen kodin keittiöksi) ja käytännöllisyyden vuoksi, en pysty kesken ruuanlaiton availemaan mitään kaapinovia ja ämpärinkansia, koska kädet ovat likaiset. Sitten ne perunankuoret, kananmunankuoret ja kalannahanroippeet jäivät tiskialtaaseen lojumaan, ja se se vasta oli ällöä.
Mutta huomasin sitten yllättävän asian - ne kompostikamat ei haise, kun ne on avonaisessa (pienehkössä) kipossa, vaikka ne on ihan siinä tiskipöydällä nenän lähellä. Sieltä kannellisesta ämpäristä taas lähtee hirveä lemu, kun sen kannen aukaisee! Tosin tyhjennän tuon kipon parin päivän välein, kun meillä sitä tavaraa kompostiin tulee tosi paljon (ne perunankuoret, kananmunankuoret, kaikkien juuresten kuoret), kun teen kaikki ruuan "alusta alkaen" itse.
Mutta juuri viime viikolla sain terveisiä, että ovat jo pitkään pitäneet samalla tavalla kompostikippoa ilman kantta ja hajuhaitta on kadonnut.
Eihän se esteettisesti kovin nättiä ole, mutta minulle itselleni se haju on pahempi.
Mun isovanhemmat on jo ennen 1950-lukua käyttänyt tätä taktiikkaa. Kompostijätteet vietiin päivän päätteeksi sitten ulos ladon taakse. Hyvä jos alkaisi tämä avoimen astian käyttö uudelleen muillakin kuin meidän suvulla.
Ei ei ja vielä kerran ei! Ei missään tapauksessa avokomposteja. Rotat vain kiittää.
Ja siihen taas auttaa kissa. Ja siis se kissa, joka saa ulkoilla itsekseen, niin kuin kissat ennen vanhaan teki. Niistä oli suunnaton hyöty silloin, kun oli vielä niitä avotunkioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painekattilan käyttö nopeuttaa ruuanvalmistusta ja säästää sähköä. Hillo esim. valmistuu 7 minuutissa.
Pitäisikö sukat ja pitkät kalsarit kääntää nurinpäin pesukoneeseen?
Kannattaa vilkaista niiden sisälle esim. talviaikaan, kun iho karisee..Minä käännän aina sukat ym. Ostakaa pakkausteippirulla. Käärikää rullasta teippiä käden ympärille pikkutuppo. Taputelkaa kädellä ympäri käännettyjä sukkia, etenkin talvisaikaan. Ihmetelkää valoa vasten, mitä kaikkea teippiin jäi kiinni. Tämän jälkeen imuroitte tai taputtelette kaikki sukkahousut, sukat ja muut ennen pesua. Niin ellottava näky se teippiin jäänyt hilse ja nöyhtämäärä on.
Ajattaren takkimyyjä aikoinaan neuvoi, ettei vaatteita koskaan pidä puhdistaa teippirullalla. Siitä nääs jää vaatteisiin sitä liimaa ja sen jälkeen niihin tarttuu entistä enemmän kaikkea nöyhtää, hiuksia sun muuta.
Mun oma niksi, jota kukaan ei luultavasti ole kopioinut : Kuivatan pyykkiä ulkokuistilla ja pyykkinarut on just sen verran korkealla, että joudun kurkottamaan niitä laittaessani ja pois ottaessa. Tulee väkisinkin venyteltyä ja oiottua selkää, mikä on tietenkin vain hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani kaverillani kylässä aioin pestä käteni heidän keittiössä, ennenkuin olisin alkanut syömään leivonnaisia.
Mutta heillä ei ollut käsisaippuaa keittiössä lainkaan, mikä taas minulle on ollut itsestäänselvä asia jo 80-luvun lapsuudenkodista.
Kysyin, miksei ole käsisaippuaa keittiössä?
Vastaus oli: no eipä ole ikinä tullut mieleen, että keittiössäkin voisi olla käsienpesusaippua, että me aina menemme tuohon pikkuvessaan pesemään kädet.
Sen jälkeen he ostivat käsienpesusaippuan keittiöön ja käsipyyhkeen.
Sairaanhoitajatätini olisi tuosta kauhuissaan.
Hän on vahvasti sitä mieltä, että kun tullaan ulkoa, kädet pestään vessassa, ei missään nimessä keittiössä, jossa pestään salaatteja ja tehdään ruokaa ym.
Ruokaa tehdessä sitten välipesut voi pestä keittiössäkin, kun kädet eivät ole kovin likaiset.
Meillä tullaan eteisestä suoraan keittiöön. On ihan luontevaa pestä siinä kädet heti, kun tulee esim kaupasta ja alkaa laittaa ostoksia kaappeihin. En kyllä haluaisi vieraitakaan ruokapöytääni vain vessassa suoritetun käsipesun jälkeen.
-eri
Tämä vasta on outoa. Vieraat pesee kätensä keittiössä. Hyi.
WCssä joku käynyt kunnon ripaskalla, niin suosittelen keittiötä. Jopa käsidesiä.
Ei käytetä sukkia, vähemmän hankalaa pyykkiä ripustettavaksi, ei reikiä sukissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei niin ihmeellinen niksi ole, mutta lisättäköön sekin jonoon. Käytän aika usein keittiössä sitä sientä, jonka toinen puoli on karhea ja toinen pehmeä. Se näytti aina epäsiistiltä ja orvolta siinä tiskialtaassa ja tiskipöydällä se valui vettä. Muistinpa sitten käyttämättä jääneen palasaippualle tarkoitetun alustan, josta saippuaan mahdollisesti jäävä ylimääräinen vesi pääsee tippumaan suojaritilän kautta alusta alaosaan. Nyt on sieni (olikohan se karhunkieli tms) siinä ollut vuoden päivät ja sointuu teräksiseen tiskialtaaseen teräksinen saippua-alusta varsin mainiosti. Toki sen sienen puristan kuivaksi, mutta ainahan siitä jotain saattaa jäädä.
Kiitos tästä! Itselläni sama ongelma, kun minun keittiössäni tasot on pelkästään puuta. Siis pesualtaan ympäristökin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vanha kikka, lavuaariin soodaa, päälle etikkaa ja antaa olla muutaman minuutin ja 2 minuuttia lämmintä vettä päälle
... Ja tapahtuu... Mitä?
Hapan ja emäs suhisevat hetken ja muuttuvat suoloiksi. Ei tuo mitään puhdista, näyttää vain hauskalta. Pienen riipaisun saattaa kuplat jotain irrottaa pinnasta mutta ei mitään järkevää määrää.
Jos oikeasti haluaa tehdä nuilla aineilla puhdasta niin sitten levittää sitä etikkaa pinnoille ja antaa sen vaikuttaa emäksiin. (esim saippuajäämät ja kalkkikivi ovat emäksiä) Lian määrästä riippuen 5-60min. Sen saa pysymään pinnoilla esim talouspaperin avulla. Sen jälkeen tuodaan se ruokasooda kuvioihin. Tähän mennessä se etikka on liottanut helpoimmat liat pois ja kun soodan lisää niin se kemiallinen reaktio hieman kuin "räjäyttää" ne viimeiset pinttymät irti.
Yleensä emäslikaan ei tuota soodaa edes tarvitse vaan pelkkä etikka liottaa ne pois. Jos esim kalkkikiveä on paljon niin etiikan voi jättää vaikka yöksi. Jos emäslian seassa on esim rasvaa niin sitten ihan hyvä keino lisätä lopussa tuota soodaa.
Kannattaa ottaa huomioon että kaikkiin paikkoihin etikkaa tai muutakaan hapanta ei kannata laittaa. Se liottaa tai vähintäänkin hapertaa pois myös esim kylpyhuoneen saumaukset. Ja hapertunut saumaus saattaa päästää kosteutta läpi ja se onkin sitten ikävämpää.
Eli pelkästään etikka tekee jo ihmeitä esim lavuaarissa tai vaikka saunan ovessa. Älä laita soodaa ennen kuin etikka on saanut vaikuttaa.
Viemärin tukokseen voisin myös ajatella olevan hyvä jippo.
Helpommalla pääsee kun levittää konetiskiainetta ja antaa hetken vaikuttaa.
Jos ajattelee luontoa ja terveyttä, konetiskiaine on hirveää myrkkyä, toisin kuin etikka.
Kannattaa pitää paikat niin kunnossa, etti tarvitse kaikkein väkevimpiä happoja ja emäksiä siivoukseen. Myrkky mikä myrkky, vaikka kuina muka luonnollisempi , kuin oikeasti paikkojen putsaukseen kehitetyt puhdistusaineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on vanha kikka, lavuaariin soodaa, päälle etikkaa ja antaa olla muutaman minuutin ja 2 minuuttia lämmintä vettä päälle
... Ja tapahtuu... Mitä?
Hapan ja emäs suhisevat hetken ja muuttuvat suoloiksi. Ei tuo mitään puhdista, näyttää vain hauskalta. Pienen riipaisun saattaa kuplat jotain irrottaa pinnasta mutta ei mitään järkevää määrää.
Jos oikeasti haluaa tehdä nuilla aineilla puhdasta niin sitten levittää sitä etikkaa pinnoille ja antaa sen vaikuttaa emäksiin. (esim saippuajäämät ja kalkkikivi ovat emäksiä) Lian määrästä riippuen 5-60min. Sen saa pysymään pinnoilla esim talouspaperin avulla. Sen jälkeen tuodaan se ruokasooda kuvioihin. Tähän mennessä se etikka on liottanut helpoimmat liat pois ja kun soodan lisää niin se kemiallinen reaktio hieman kuin "räjäyttää" ne viimeiset pinttymät irti.
Yleensä emäslikaan ei tuota soodaa edes tarvitse vaan pelkkä etikka liottaa ne pois. Jos esim kalkkikiveä on paljon niin etiikan voi jättää vaikka yöksi. Jos emäslian seassa on esim rasvaa niin sitten ihan hyvä keino lisätä lopussa tuota soodaa.
Kannattaa ottaa huomioon että kaikkiin paikkoihin etikkaa tai muutakaan hapanta ei kannata laittaa. Se liottaa tai vähintäänkin hapertaa pois myös esim kylpyhuoneen saumaukset. Ja hapertunut saumaus saattaa päästää kosteutta läpi ja se onkin sitten ikävämpää.
Eli pelkästään etikka tekee jo ihmeitä esim lavuaarissa tai vaikka saunan ovessa. Älä laita soodaa ennen kuin etikka on saanut vaikuttaa.
Viemärin tukokseen voisin myös ajatella olevan hyvä jippo.
Helpommalla pääsee kun levittää konetiskiainetta ja antaa hetken vaikuttaa.
Jos ajattelee luontoa ja terveyttä, konetiskiaine on hirveää myrkkyä, toisin kuin etikka.
Kannattaa pitää paikat niin kunnossa, etti tarvitse kaikkein väkevimpiä happoja ja emäksiä siivoukseen. Myrkky mikä myrkky, vaikka kuina muka luonnollisempi , kuin oikeasti paikkojen putsaukseen kehitetyt puhdistusaineet.
Mä ostin sellaisen Kiilto sarjan tiivisteen ja suihkepullon. Siitä tiivisteestä saa 20 litraa pesuainetta. Ainakin WC-aine toimii hyvin.
Mikä siinä on että en saa tiskipöytää tyhjäksi, astianpesukoneeseen laitan likaiset, sitten jää niitä joita ei laiteta astianpesukoneeseen ja asun yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollessani kaverillani kylässä aioin pestä käteni heidän keittiössä, ennenkuin olisin alkanut syömään leivonnaisia.
Mutta heillä ei ollut käsisaippuaa keittiössä lainkaan, mikä taas minulle on ollut itsestäänselvä asia jo 80-luvun lapsuudenkodista.
Kysyin, miksei ole käsisaippuaa keittiössä?
Vastaus oli: no eipä ole ikinä tullut mieleen, että keittiössäkin voisi olla käsienpesusaippua, että me aina menemme tuohon pikkuvessaan pesemään kädet.
Sen jälkeen he ostivat käsienpesusaippuan keittiöön ja käsipyyhkeen.
Sairaanhoitajatätini olisi tuosta kauhuissaan.
Hän on vahvasti sitä mieltä, että kun tullaan ulkoa, kädet pestään vessassa, ei missään nimessä keittiössä, jossa pestään salaatteja ja tehdään ruokaa ym.
Ruokaa tehdessä sitten välipesut voi pestä keittiössäkin, kun kädet eivät ole kovin likaiset.
Meillä tullaan eteisestä suoraan keittiöön. On ihan luontevaa pestä siinä kädet heti, kun tulee esim kaupasta ja alkaa laittaa ostoksia kaappeihin. En kyllä haluaisi vieraitakaan ruokapöytääni vain vessassa suoritetun käsipesun jälkeen.
-eri
Tämä vasta on outoa. Vieraat pesee kätensä keittiössä. Hyi.
WCssä joku käynyt kunnon ripaskalla, niin suosittelen keittiötä. Jopa käsidesiä.
jos asuu yksin niin pitää paikat puhtaana, välillä desinfioinnin. Ulkoa tullaan niin kädet pestään muualla kun köökin puolella. Ruokaa tehdessä pestään köökin puolella, itse käytän vielä talouspaperia kun kuivaan käsiä ruokaa tehdessä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän aterimemme asetetaan koneen erityiselle aterintasolle uriin. Näin ne puhdistuvat hyvin, eivat hankaudu, naarmustu eivätkä veitset tylsy. Perhehopeista on pitettävä huolta.
hopeita ei pestä astianpesukoneessa
Vierailija kirjoitti:
Meidän aterimemme asetetaan koneen erityiselle aterintasolle uriin. Näin ne puhdistuvat hyvin, eivat hankaudu, naarmustu eivätkä veitset tylsy. Perhehopeista on pitettävä huolta.
Huomaa hyvin, että perhehopeat ovat sinulle vain unelmaa. Kukaan täysijärkinen ei pese hopeisia aterimia astianpesukoneessa. Tämän tietävät he, joilla niitä on.
Meillä käytössä : vanhat tiskirätit siivouskaappiin kun tarpeeksi vanhoja, sitten seuraavalla kerralla pesen vessan tai lattialta tahrat tällä ja rätti roskiin.
Keittiön maustepussit on aakkosjärjestyksessä pitkässä muovirasiassa, ei tarvi etsiä koko kasaa aina läpi.
Kotiavaimet roikkuu ulko-ovessa naulassa, ei unohdu koskaan kotiin tai häviä mihinkään.
Ja kuumottavin puheenaihe : kädet pestään ulkoa tullessa vessassa, ellei olla vaan kotipihalla oltu, tuolloin pesut jää, uskon hyviin pöpöihin. Keittiössä pestään ennen ruuanlaittoa. Käytetyt käsipyyhkeet kiertää peflettinä saunan kautta pesukoneeseen. Töttöröö ja olkaa hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Meillä käytössä : vanhat tiskirätit siivouskaappiin kun tarpeeksi vanhoja, sitten seuraavalla kerralla pesen vessan tai lattialta tahrat tällä ja rätti roskiin.
Keittiön maustepussit on aakkosjärjestyksessä pitkässä muovirasiassa, ei tarvi etsiä koko kasaa aina läpi.
Kotiavaimet roikkuu ulko-ovessa naulassa, ei unohdu koskaan kotiin tai häviä mihinkään.
Ja kuumottavin puheenaihe : kädet pestään ulkoa tullessa vessassa, ellei olla vaan kotipihalla oltu, tuolloin pesut jää, uskon hyviin pöpöihin. Keittiössä pestään ennen ruuanlaittoa. Käytetyt käsipyyhkeet kiertää peflettinä saunan kautta pesukoneeseen. Töttöröö ja olkaa hyvät.
mulla on pellavainen persalusta ja toinen myös, en oo varma onko pellavaa. Ei pyyheliinaa persalustaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tää tullut täällä jo, mutta kerron kuitenkin. Äidiltäni opin sellaisen "niksin", että laittaa astianpesukoneeseen haarukat, veitset ja lusikat aina samaan lokeroon, on nopeampi purkaa laatikkoon kun saa sen yhden nipun kerralla. Jos ne laittaa sekaisin sikinsokin, joutuu yksitellen lajittelemaan. Ei nyt mikään maailmaa mullistava juttu, mutta en jotenkin itse aiemmin tuotakaan ajatellut :) olen myös saanut tätä samaa käytäntöä laajennettua muillekin.
Tää ei oikein toimi koska usein lusikoiden ja haarukoiden pesät menevät yhteen eivätkä peseydy kunnolla. Kokeiltu on.
Et kai vaan survo noita aterimia kuuppa alaspäin lokeroihin? Ylöspäinhän ne pitää olla, jos haluaa niiden peseytyvän hyvin.
pikkulusikat äippäin,
Keittiössä tapahtuvasta käsien pesemisestä vielä (toivottavasti tätä ei ole vielä mainittu aiemmin)...
Jos tulet ulkoa sisälle ja menet keittiöön pesemään käsiäsi, niin avatessasi hanaa, kätesi mikrobit tarttuvat hanan kahvaan.
Kahva siis likaantuu. Sitten kun vaikka peset salaattia ja avaat hanan, niin ne samat mikrobit ovat seuraavaksi salaatissasi ym.