Olen introvertti joka etsii extrovertti kumppania

Voi toimia, jos molemmat ovat valmiita joustamaan ja kommunikoivat hyvin. Itse jouduin joustavana ambiverttinä aina lähtemään mukaan kaikkiin  superekstrovertin kumppanin ideoihin ja vaatimuksiin mukaan. Uuvahdin, ero tuli. Nykyinen kumppanini on joustava introvertti, ja kuuntelemme toistemme oloja ja toiveita, on hyvä olla. 

Ootko hyvä ihmisten kanssa muuten etin sellaista

Mun kumppanit on aina ollut ekstroverttejä. Olen itse ihan ääri-introvertti enkä minä millään toiseen samanlaiseen tutustuisi, kun molemmat vaan olisivat hiljaa omissa oloissaan. Joskus ekstrovertit on jaksaneet väsytystaistella minut luovuttamaan :D Vain kerran siitä on ollut ongelmia että toinen on ääripään intro ja toinen ekstro. Se mies oli sellainen, ettei halunnut mennä ja tehdä yksin, ja minä taas kuormitun sellaisesta että jatkuvasti pitäisi olla menossa ja tekemässä ja ihmisten seurassa. Muut on sitten menneet itsekseen ja minä olen saanut kaipaamaani yksinoloaikaa, kun mies on ollut kavereita tapaamassa tai harrastuksissa tms.

Voisit ensin itse vähän avata enemmän aloitustasi, että miksi juuri tämä persoonallisuuden piirre on sinulle tärkeää kumppanin haussa?

Ei esim. Avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus jne.

Muita yleisesti mainittuna prioriteettejä on mm. ikä, harrastukset, opiskelutausta.

Petytkö, jos henkilö onkin ambivertti, joita suurinosa meistä kuitenkin enemmän on kuin ääripäissään intro-/ekstrovertti?

Minullekkin kelpaa ekstrovertti, kunhan ei vaadi minua kaikkeen mukaan. Silloin kun on riennoilla minä saan olla rauhassa yksin.

Olen ekstro. Puolisoni on vahva intro. Kaipaan rinnalleni sellaista "maadoittajaa". Meillä on upea suhde. Minä saan häntä hieman enemmän kuorestaan tekemään asioita ja hän pitää minun suurimmat rävähtelyt kurissa. 😊

Vierailija kirjoitti:

Voisit ensin itse vähän avata enemmän aloitustasi, että miksi juuri tämä persoonallisuuden piirre on sinulle tärkeää kumppanin haussa?

Ei esim. Avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus jne.

Muita yleisesti mainittuna prioriteettejä on mm. ikä, harrastukset, opiskelutausta.

Petytkö, jos henkilö onkin ambivertti, joita suurinosa meistä kuitenkin enemmän on kuin ääripäissään intro-/ekstrovertti?

Haluan että mies on aloitteellinen ja osaa keskustella ja saada oloni mukavaksi. On vaivaannuttavaa ja tylsää jos molemmat ovat introverttejä. Kerran olin introvertin kanssa treffeillä istuimme vaan.

Jos haluaa käydä tapahtumissa, harrastuksissa ja juhlissa, mutta ei halua paljoakaan keskustella niissä muiden kanssa mutta siis viihtyy, niin on oikeasti extrovertti, joka vaan ei pidä puhumisesta, ei siis introvertti, kuten luullaan. 

Vaikealle kuullostaa. Itse introverttina oon vaan kotona yksin ja extrovertti haluais sit olla menossa että näkee muita ihmisiä?

Tämähän on paras parisuhde. Kaksi ekstroverttiä on vaikea sovittaa ja kaksi introverttiä myös. Molemmilla toki pitää olla joustavuutta toisen luonteeseen mutta kyllä tässä on se hyvän parisuhteen perusta.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa käydä tapahtumissa, harrastuksissa ja juhlissa, mutta ei halua paljoakaan keskustella niissä muiden kanssa mutta siis viihtyy, niin on oikeasti extrovertti, joka vaan ei pidä puhumisesta, ei siis introvertti, kuten luullaan. 

Tapahtumissakin voi itsekseen ja omissa oloissaan. Introvertti myöskään ei ole mikään erakko joka vihaa ihmisten seuraa.

Introvertti kokee sosiaaliset tilanteet energiaa vieviksi kun ekstrovertti saa niistä energiaa.

Erakot ja ihmisvihaajat asia aivan erikseen.

Ei koskaan enää introverttiä. Kaunainen hautoja, joka on monesti myös passiivis-aggressiivinen. Ei myöskään lähtenyt mihinkään menoon paitsi kapakkaan, jonne en ois kaivannut.

Ehdottomasti haluan kaltaiseni ambin, joka kykenee avautumaan ja jonka kanssa jaetaan asioita, tunteita, elämyksiä jne.

Oma asiasi. Itse introverttinä en jaksaisi ekstroverttiä kumppania.

Olen introvertti ikisinkkumies ja en vois seurustella extrovertin kanssa koska mä tykkään olla kotona tosi paljon ja viihdyn yksin erittäin paljon. En edes tiedä pystyisinkö seurustelemaan kun silloin en saa olla yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisit ensin itse vähän avata enemmän aloitustasi, että miksi juuri tämä persoonallisuuden piirre on sinulle tärkeää kumppanin haussa?

Ei esim. Avoimuus, tunnollisuus, sovinnollisuus jne.

Muita yleisesti mainittuna prioriteettejä on mm. ikä, harrastukset, opiskelutausta.

Petytkö, jos henkilö onkin ambivertti, joita suurinosa meistä kuitenkin enemmän on kuin ääripäissään intro-/ekstrovertti?

Haluan että mies on aloitteellinen ja osaa keskustella ja saada oloni mukavaksi. On vaivaannuttavaa ja tylsää jos molemmat ovat introverttejä. Kerran olin introvertin kanssa treffeillä istuimme vaan.

Introverttihän osaa olla halutessaan hyvinkin aloitteellinen. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat eri asioita. Kyse on enemmän siitä, miten paljon/usein henkilö kaipaa sosiaalisia tilanteita ja miten hän viihtyy niissä.

Introverttien kanssa kokee paljon syvällisiä kahdenkeskisiä keskusteluja, kun taas ekstrovertit ovat luonnostaan sopivia keskipisteenä.

Sosiaalisten taitojen puute taas näkyy inteoverteissä usein passiivis-argessiivisuutena ja ekstroverteissä taas enemmän sellaisena: "sanon suoraan, mitä ajattelen" -tyylinä.

Molemmat osaavat myös parhaimmillaan myös kuunnella ja kysyä, olla huumorintajuisia ja vetää keskusteluja, jne.

Näistä tuleekin hyvä pari. Yleensä kuitenkin ihmiset ovat vähän kumpaakin riippuen tilanteesta ja ympäristöstä jne.

Vierailija kirjoitti:

Ei koskaan enää introverttiä. Kaunainen hautoja, joka on monesti myös passiivis-aggressiivinen. Ei myöskään lähtenyt mihinkään menoon paitsi kapakkaan, jonne en ois kaivannut.

Ehdottomasti haluan kaltaiseni ambin, joka kykenee avautumaan ja jonka kanssa jaetaan asioita, tunteita, elämyksiä jne.

Kaunaisia hautojia löytyy introverteistä aivan yhtälailla kuin ambeista ja ekstroista. Tuollaisilla asioilla ei ole ole mitään tekemistä introverttiyden suhteen. Introtkin luottavassa suhteessa avautuvat ja kertovat, jopa tarkemmin ja enemmän kuin ekstrot, mutta vaatii kärsivällisyyttä siltä puolisolta.

Sulla on hyvät hermot

Niin kuin toinenkin vastaaja sanoi, sosiaaliset taidot eivät korreloi mitenkään sen kanssa, onko ihminen introvertti vai ekstrovertti.

Lähinnä kumppanisi introverttiys tai ekstroverttiys vaikuttaa siihen, mitä kumppanisi tekee silloin, kun lataat akkujasi yksin: introvertti lataa akkujaan yksin hänkin, ekstrovertti lähtee lataamaan akkujaan muiden kanssa. Kumpikaan ei välttämättä ole huono vaihtoehto, jos asioista pystytään puhumaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on paras parisuhde. Kaksi ekstroverttiä on vaikea sovittaa ja kaksi introverttiä myös. Molemmilla toki pitää olla joustavuutta toisen luonteeseen mutta kyllä tässä on se hyvän parisuhteen perusta.

Kaksi ekstroverttiä voi olla haastava, kun molemmilla on omat isot piirinsä ja menonsa. Toisaalta kun sosiaalista virtaa riittää, niin he kaiketi nauttivat siitä kun saa kaikkea uutta jännää elämään.

Kahdella introvertillä voi olla ihana kotielämä, jossa molemmat viettää aikaa mielenkiintojensa parissa ja saavat sosiaaliset tarpeensa syvällisesti tyydytetyksi toisistaan. Ongelma voi olla, jos suhteeseen ei tietoisesti tuoda ulkopuolelta mitään uutta tarpeeksi, eli jos alkaa olla liiankin mukavaa kaksin.