Onko muilla käynyt niin, että aivan yhtäkkiä ei olekaan enää mitään tunteita kumppania kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On.minulla ei ole mitään tunteita sinua kohtaan.

M49

Eikö sulla ole jo lääkkeiden jako kohta ja nukkumaan meno geriatrisella?

Ei se ole ihan vielä tuossa iässä, vielä menee paljon aikaa.

Mulla vähän samanlaista meneillään tässä. Olen alkanut miettiä että miksi minä olen aina se jonka täytyy muuttua. Eikö se toinen voisi joskus muuttua myös.

Rakkaus on hormoneja ja kun hormonit haihtuvat vaihdevuosien myötä aletaan ihmettelemään että mitäs nyt? Normijuttu. Haluatko työskennellä oikean rakkauden eteen vai vihellätkö pelin poikki ja yrität samaa temppua toiseen kertaan?

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlaista meneillään tässä. Olen alkanut miettiä että miksi minä olen aina se jonka täytyy muuttua. Eikö se toinen voisi joskus muuttua myös.

40v on hieman myöhäistä hypätä kullikaruselliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlaista meneillään tässä. Olen alkanut miettiä että miksi minä olen aina se jonka täytyy muuttua. Eikö se toinen voisi joskus muuttua myös.

40v on hieman myöhäistä hypätä kullikaruselliin.

Jos tämä suhde loppuu, sitten loppuu kaikki. Eiköhän nämä ole nyt nähty. Samaa shittiä eri paketissa.

Lähinnä kaveruutta tunnen. Ollaan kuitenkin niin hitsauduttu yhteen, ettei tässä oikein osata muuta tehdä kuin jatkaa, kun ollaan jo reilusti yli 60 vuotiaita. Hyvin tämä yhteiselo toimii kaikilla tasoilla, mutta ei tässä mitkään perhoset enää vatsassa lentele.

Jos seksi on hyvää niin kannattaa pysyä yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän samanlaista meneillään tässä. Olen alkanut miettiä että miksi minä olen aina se jonka täytyy muuttua. Eikö se toinen voisi joskus muuttua myös.

Muuttua? Oette vaan kasvaneet jo erilleen.

On, mutta kyllä tunteet palaavat aina. tätä samaa tulee myös lapsen kanssa. Rakkaus ja perhe ei lopulta ole tunne vaan tekoja. Jos tunteiden kuolemista tulee usein, voi olla merkki siitä että on paljon stressiä ja huolia.

Vierailija kirjoitti:

No ei varsinaista kumppania kohtaan, mutta siinä suht alkuvaiheessa tapailua on kyllä tullut tuollainen täyskäännös omissa fiiliksissä eikä sitä oikein edes tajua mistä se johtuu. Ei vaan yhtäkkiä hotsita enää yhtään.

Ja siis samaa on käynyt myös kun on vaikka ihastunut johonkin tuttuun tai työkaveriin ja sitten ykskaks se kaikki ihastus katoaakin ihan vastaavalla vauhdilla ja yllärinä mitä se ihastuskin iski aiemmin.

Usein käy vielä niin, että tuon kiinnostuksen katoamisen myötä alkaa jotenkin ällöttää koko tyyppi.

Sitoutumiskammo. Voi ilmetä noinki

Jos ootte ihan alkuvaiheessa niin ehkä kyse on vain on ihastumisesta, eikä vaan oo kasvamaan sen kummemmaksi. Ihan normaalia et haihtuu yhtä nopeasti kuin alkaakin.

Itselleni kävi aivan huomaamatta, että 19vuoden yhdessäolon jälkeen tunteet vaan alkoi yhtäkkiää hiipua täysin. Tajusin, että ei ole ollut seksiäkään vuoteen ja sen ajatus lähinnä kuvotti. Katsoin varmaan puolivuotta miestä kuin vierasta. Hän siis tuntui täysin vieraalta. Jonkun mitättömän riidan jälkeen hän lähti ovesta ja mietin vaan, että tämä oli nyt tässä. Päivääkään en ole katunut, enkä kyyneltäkään asialle uhrannut. Elämäni paras päätös. Aikaa on nyt mennyt  9kk.

Ihastunut toiseen? 

Olen törmännyt tällaiseen "tunteiden katoamiseen" tosin olen ollut se, ketä kohtaan tunteet ovat kadonneet. Itsellä on parisuhteen aikana välillä tuntunut, että puoliso lähinnä ärsyttää ja on miettinyt, onko niitä tunteita enää. Olen kuitenkin pysynyt suhteessa ja nuo ajatukset ovat ennenpitkää kadonneet. En haluaisi heittää useamman vuoden suhdetta hukkaan. Jokainen meistä on kuitenkin oma yksilönsä ja tekee omat ratkaisunsa. Itse en tiedä vieläkään, päättyykö suhteemme vai löytääkö puolisoni kadonneet tunteensa.