Kävin tervehtimässä dementoituvaa sukulaistani.
Kyseessä ei ole lähisukulainen kuitenkaan. Olin siellä toisen henkilön kanssa. Tapaamisesta jäi vähän huonot fiilikset. Hän ei muistanut nimeäni enää, puhui minusta vaan 'toi'. Sitten puhui tälle toiselle henkilölle minusta jotenkin näin 'toi on hiljaisempi' vaikka puhuinkin siinä kyllä ja olin ystävällinen. Äh, jotenkin tuli tunne, että menenkö uudelleen ainakaan ihan heti. Ymmärrän kyllä, että on sairas, mutta käytös muuttunut.
Kommentit (9)
Ei dementikkojen luona kannata käydä, ei ne saa käynnistä mitään irti kun olet niille ventovieras, eikä ne muista kuitenkaan sun käyneen, vaika olisit tuttukin. Ihmiset vaan hoitaa omaa omatuntoaan käymällä. Niin minäkin tein ja nyt jälkeenpäin mietin, että se oli ihan vaan mun oman sädekehän kiillottamista. Ei siitä ollut mitään iloa sille dementoituneelle.
Niin, siis miksi ihmeessä menit, jos kysymyksessä ei ole sinulle läheinen ihminen???? Lähisukulaisellani on Alzheimer ja käyn katsomassa häntä hoitokodissa sillä haluan. Joskus jää hyvä fiilis, joskus surullinen. Haluan kuitenkin käydä, niin kauan kun hän on olemassa.
Suoraan sanottuna ärsyttävät hänen vanhat tuttavansa tai työkaverinsa, jotka käyvät hänen luonaan, jotta pääsevät sitten jälkikäteen sanomaan muille käyneensä ja kaikki ajattelevat, että kyllä tämä kävijä on nyt hyvä ihminen. Oikeasti näistä "hyvistä ystävistä" on vain haittaa, sillä läheiseni ahdistuu vieraista ihmisistä (ei tunne heitä enää). Nämä "epäitsekkäät" kävijät eivät myöskään ymmärrä, että jos hänen kanssaan lähtee kävelylle (mikä olisi kyllä sinänsä tosi hyvä juttu!!), pitää olla todella tarkkana, sillä sairaus on huonontanut oleellisesti hänen tasapainoaan. Aina kun varsinkin pari näistä ystävistä tulevat korostamaan minulle käyneensä hoitokodissa, muistutan heitä ystävällisesti tautiin liittyvistä piirteistä. Tästä harvoin tykätään ja sitten näytetään nyreää naamaa, kun en ylistä heitä maasta taivaaseen. Kaiken A ja O on kuitenkin muistisairaan läheisen hyvinvointi ja turvallinen olo.
Persoonan muutokset liittyvät dementiaan. Hyvä, kun kuitenkin
kävit tervehtimässä sukulaistasi.
Dementiaan ei ole olemassa mitään hoitokeinoja eikä sitä voi ennaltaehkäistä.
Ei ole ehkä ennenkään pitänyt sinusta, nyt sitten puheli noin.
Vierailija kirjoitti:
Ei dementikkojen luona kannata käydä, ei ne saa käynnistä mitään irti kun olet niille ventovieras, eikä ne muista kuitenkaan sun käyneen, vaika olisit tuttukin. Ihmiset vaan hoitaa omaa omatuntoaan käymällä. Niin minäkin tein ja nyt jälkeenpäin mietin, että se oli ihan vaan mun oman sädekehän kiillottamista. Ei siitä ollut mitään iloa sille dementoituneelle.
Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava elää juuri siinä hetkessä, ei tulevassa, eikä useinkaan edes menneessä ja juuri siksi onkin tärkeää, että kulloinenkin hetki on mahdollisimman hyvä. Vaikka dementoitunut ei muistaisi jälkeen päin käynnistäsi mitään, hän todennäköisesti nauttii vierailustasi juuri silloin, kun olet käymässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei dementikkojen luona kannata käydä, ei ne saa käynnistä mitään irti kun olet niille ventovieras, eikä ne muista kuitenkaan sun käyneen, vaika olisit tuttukin. Ihmiset vaan hoitaa omaa omatuntoaan käymällä. Niin minäkin tein ja nyt jälkeenpäin mietin, että se oli ihan vaan mun oman sädekehän kiillottamista. Ei siitä ollut mitään iloa sille dementoituneelle.
Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava elää juuri siinä hetkessä, ei tulevassa, eikä useinkaan edes menneessä ja juuri siksi onkin tärkeää, että kulloinenkin hetki on mahdollisimman hyvä. Vaikka dementoitunut ei muistaisi jälkeen päin käynnistäsi mitään, hän todennäköisesti nauttii vierailustasi juuri silloin, kun olet käymässä.
Juuri näin! Minun muistisairas äitini kävi päivätoiminnassa ennen kuin se lopetettiin koronan takia. Kerroin päivätoiminnan ohjaajalle, että äiti ei kotiin tultuaan muista, missä on ollut tai mitä on tehnyt. Ohjaaja sanoi, että toiminta ja ihmisten seura kuitenkin virkistää äitiä sen ajan, kun hän on siellä.
Aloittajalle sanoisin, että jos dementoitunut ei muista nimeäsi, voit esitellä itsesi uudelleen, vaikka kuinka monta kertaa. Samoin jos hän kysyy samoja asioita uudelleen ja uudelleen, niin vastaat uudelleen. Muistisairaan kanssa ollaan muistisairaan ehdoilla, vaikka se aluksi tuntuu kummalliselta.
Äiti ei aina muista kuka olen tai luulee joksikin toiseksi ihmiseksi, esim. veljen ex-vaimoksi tai nykyiseksi ilmeisesti eilen. Välillä tuijottaa todella vihaisesti, enkä tiedä kuka tai mikä luulee minun olevan. En kyllä toivo tuota sairautta kenellekään.
Tottakai se käytös muuttuu, kun ei muista enää oikein mitään. Ei muista ihmisten nimiä, ei eilistä päivää, ei ehkä sitäkään mitä tapahtui tai sanottiin 5 minuuttia sitten. Mieti itseäsi jos näin muisti menee.
Tärkeintä on läsnäolo ja toisen hyväksyminen sellaisena kun on, vaikka se ei ole helppoa. Paluuta entiseen ei enää ole. T. Muistisairaan tytär