Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

TÄSSÄ ROTA- JA RS-VIRUKSEN EROT

Vierailija
05.12.2006 |

Rotavirus on tärkein yksittäinen lasten äkillisen ripulitaudin aiheuttaja Suomessa sekä myös maailmanlaajuisesti. Suomessa vuosittain noin 2 000 lasta joutuu sairaalahoitoon rotavirusripulin vuoksi (1).



Yleisimmin rotavirusripuliin sairastuvat 6-18 kuukauden ikäiset lapset, mutta vanhemmatkin lapset voivat tautiin sairastua (2). Useimmat lapset saavat rotavirustartunnan viiteen ikävuoteen mennessä (3). Suomessa tauti esiintyy selkeästi kausiluontoisesti: talvella ja keväällä tapauksia on eniten.



Rotavirus tarttuu herkästi lapsesta toiseen. Virusta on erittäin runsaasti ripulipotilaan ulosteessa. Virus säilyy myös esimerkiksi lelujen pinnoilla tartuttavana päivien ajan. Rotavirusripulin itämisaika, eli aika tartunnasta oireiden alkuun, on 2-3 vuorokautta (4).



Rotavirusripulin taudinkuvaan kuuluvat runsas vesiripuli, oksennukset ja kuume. Rajuimmat oireet ilmenevät ensimmäistä kertaa tautiin sairastuvilla ja ne voivat johtaa nopeastikin hoitoa vaativaan nestehukkaan. Erityisesti kaikkein pienimmät lapset ovat alttiita sairaalahoitoa vaativan kuivuman kehittymiselle (4).



Kaikkien ripulisairauksien hoidossa on keskeisintä riittävästä nesteen saannista huolehtiminen (2). Erityisesti pienten lasten kohdalla on herkästi otettava yhteys lääkäriin mahdollisen kuivumatilan arvioimiseksi ja riittävän tehokkaan nesteytyksen suunnittelemiseksi.



Aiemmin ainoa keino koettaa ehkäistä rotavirusripulia on ollut mahdollisimman hyvä käsi- ja muu hygienia. Kehittyneiden maidenkaan hyvä hygieniataso ei kuitenkaan ole estänyt joka vuosi esiintyneitä epidemioita. Rotavirusta vastaan voi saada suojan myös suun kautta otettavalla rokotteella. Rokote ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan.



Lähteet:



Vesikari T. Rotavirusrokote - miksi vasta nyt? Duodecim 2006; 122:630-631.

Vesikari T. Mikrobiologia ja Infektiosairaudet, Kirja II. DUODECIM, 2003, s. 409-414.

Parashar UD, Hummelman EG, Bresee JS, Miller MA, Glass RI. Emerg Infect Dis 1998 4(4) 561¿570.

Von Bonsdorff CH, Vesikari T. Mikrobiologia ja Infektiosairaudet, Kirja I. DUODECIM, 2003, s. 518-524.

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
05.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

RS-virus



(Respiratorisk Syncytial virus)



RS-virus on flunssavirus. Isommilla lapsilla RS-virus aiheuttaa tavallisen flunssan, kun taas alle 3-vuotiaat saavat helposti keuhkoputkentulehduksen. RS-virusta ei voi hoitaa lääkkein, kun taas keuhkoputkentulehdukseen löytyy tehokas lääkitys. Mikäli lapsen hengitys vaikeutuu, lääkäriin on otettava yhteyttä välittömästi.



Monet eri virukset voivat aiheuttaa flunssan. Noin 25% lasten flunssista johtuu RS-viruksesta. Vanhempia huolestuttaa usein ajatus, että lapsi on saanut RS-viruksen - mutta huolestuminen on harvoin aiheellista. Isommilla lapsilla ja aikuisilla RS-virus johtaa nimittäin tavalliseen flunssaan, joka paranee itsestään parissa viikossa. Alle 3-vuotiailla lapsilla RS-virus voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Noin puolelle alle 3-vuotiaista lapsista kehittyy keuhkoputkentulehduksen oireita, ja hengitys alkaa vinkua (astma).



Flunssan tyypillisiä oireita ovat kuume, yskä ja nenän vuotaminen. Flunssa alkaa huonovointisuudella, nuhalla ja nenän tukkoisuudella. Parin päivän sisällä nenä alkaa vuotaa, ja nuhaerite voi myöhemmin muuttua paksuksi ja keltaiseksi. Yskä, aivastelu, kurkkukipu ja kuume ovat tavallisia. Pikkulapsilla kuume voi nousta 40 asteeseen, kun taas isommilla lapsilla on vain lievää kuumetta tai ei lainkaan kuumetta.



Kuume häviää normaalisti viikossa ja yskä 2-3 viikossa. Keuhkoputkentulehdusta potevilla pienillä lapsilla yskä voi kestää yli kuukauden. Mikäli lapsi saa keuhkoputkentulehduksen, lääkäri voi määrätä siihen lääkityksen. Alle 6 kk:n ikäinen, keuhkoputkentulehdusta poteva vauva voi saada niin pahoja hengitysvaikeuksia, että hänet on vietävä sairaalahoitoon, mutta onneksi näin tapahtuu vain harvoin (3-5%).



Lisätauteina esiintyy keuhkokuumetta ja/tai välikorvantulehdusta - mutta hyvin harvoin. Tällaiset lisätaudit hoidetaan antibiooteilla.



Kotihoito: Vaikka flunssaa ei voidakaan parantaa, oireita voidaan lievittää. Nenän tukkoisuus on lapselle epämiellyttävää, ja se voi johtaa välikorvan- tai poskiontelontulehdukseen. Lapsen oloa voidaan helpottaa kohottamalla päänalusta esim. kirjojen tai tiilien (20 cm) avulla, niin että pää on muuta kehoa korkeammalla. Ellei tämä auta, lapselle voi antaa nenätippoja.







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan yksi