Pian on syntymäpäiväni, eikä kukaan sano hyvää syntymäpäivää, paitsi yksi henkilö

Vierailija kirjoitti:

Kuinka usein sinä itse onnittelet ihmisiä synttärin johdosta. Kerro montako kertaa tänä vuonna . Raamatussakin sanotaan, että tee se lähimmäisille ,minkä haluta heidän tekevän sinulle.

Onnittelen aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytän huomenna 50v. En tiedä onnitteleeko kukaan, toivottavasti lapset edes laittaisivat tekstarin. Mies ei yleensä edes onnittele. En halua itse toitottaa synttäreitäni muille. Kyllähän se vähän hätkähdyttää, että miten sitä on päädytty tähän tilanteeseen. Olen tehnyt valtavasti töitä eikä voimat ole riittäneet suhteiden ylläpitämiseen. Surettaa miten yksinäinen vanhuus edessä.

On kamalaa, että kasvatit lapsesi nyt tuolla tavalla. Mutta ilmeisesti on muitakin.

Anteeksi, ilmaisin asian väärin. Tarkoitin, että kasvatit lapsesi hellyydellä ja nyt he eivät välitä.

On aika paljon lapsia, jotka vanhemmistaan ei välitä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kovin tuota ihmisten tärkeilyä ja itkua synttäripäivästään.

Itelläni ei koskaan ole ollut sp-juhlintaa, ei lapsena eikä aikuisena. Yhden kerran on yksi ystäväni tullut yllätys yllätys! kyseisenä päivänä lahjan kera ja se riittää loppuelämäkseni.

Anteeksi, ilmaisin itseni väärin. Tarkoitin, että kasvatit lapsesi hellyydellä ja nyt he eivät välitä.

Mun syntymäpäivän muistavat vanhempani ja mieheni. Edesmenneistä ystävistä muutama muisti aikanaan. Nykyiset eivät taida edes tietää, minä päivänä olen syntynyt.

Olen ihan tyytyväinen, ettei tarvitse juhlia tulevaisuudessa sitä, että täyttää 60 vuotta. Työpaikalla on perinne, että silloin annetaan lahja ja järjestetään kahvitilaisuus. Olen aikonut pyytää, että jätetäänpä väliin. Ei niin, että ikääntyminen haittaisi, mutta en halua olla framilla.

Surua ja itkua.