Isä ostelee lapselle kaikenlaista mahdotonta ja sitten ihmettelee kun on hankalaa
Mahdotonta eli sellaista mitä lapsi ei pysty käyttämään, yleensä ei-ikätasoista. Esim kaksivuotiaalle itse ajettavan sähköauton tai koripallon tai skeitin. Lapsi tietenkin innostuu sellaisista todella paljon, mutta joka kerta seuraus on itku, kun huomaa, että ei pysty niitä kunnolla käyttämään. Ja nämä menee aina niin, että isä antaa nuo teini-ikäisten tai aikuisten tavarat lapselle, että tässä sinulle hieno lelu, ja häipyy paikalta ja jättää minut yksin ihmettelemään, että miten hoidan tilanteen lapsen kanssa. Hän ei tee tätä pahalla vaan tuntuu pettyvän itsekin, kun ei kelpaa ja selvästi harmistuu kun lapsen kanssa ns. kaikki on niin hankalaa. Mutta ei suostu näkemään, että tekisi jotain väärin. Eikä suostu ymmärtämään, että joku asia voi olla kiva vain, jos se soveltuu lapselle. Antakaa neuvoja. Puhuminen ei auta, koska puhuttu on, hän ei vain ymmärrä tai suostu ymmärtämään.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Aika idiootti isä kun ei tajua mikä on lapsen ikätaso. Kysy että olisitko vuoden vanhana saanut ajaa tai osannut ajaa autoa autoa?
Minä ilmoittaisin suoraan että tyhmä lahja, mietipä mikä tuon ikäiselle sopii tai lopeta se lahjojen tuonti kun ei niistä tule lapselle kuin psha mieli. Suorat sanat ap.
On kyllä kummallista, jos normaaliälyinen vanhempi ei ymmärrä tätä itse, eikä ilmeisesti vielä kerrottunakaan o_O
Ymmärtääkö muuten ikätasoa? Vai istuttaako lapsen tuoliin ja odottaa että se syö pihvin veitsellä ja haarukalla ja katsoo keskusteluohjelmia?
Onko sun ukko jollain tavalla kehitysvammainen?
Ehdota, että seuraavalla kerralla kysyy sun mielipidettä ennen ostamista.
Eli lelun antaminen on joko harhautus, että saa sinun huomiosi muualle kun taas kerran livistää jonnekin omiin menoihinsa tai sitten kaupankäyntiä, että kato nyt miten ostan lapselle lahjoja, ei siis haittaa että taas livistän omiin menoihin.