Saako yksityishenkilö lahjoittaa koululle stipendin?
Haluaisin tehdä anonyymisti seuraavan pienen stipendilahjoituksen (ei tänä vuonna, mutta ensi vuonna):
-stipendi menisi lapselle/nuorelle, joka suhtautuu myönteisesti erääseen reaaliaineeseen
-lapsen ei tarvitse olla tuossa aineessa mikään kympin oppilas, luokkansa paras tai sosiaalisin, vaan mielellään antaisin stipendin innokkaalle kasin oppilaalle, joka suhtautuu tuohon reaaliaineeseen hyvin ja parhaimmillaan kannustaisi muitakin myönteisellä asenteellaan
-haluaisin antaa stipendin sellaiselle, joka ei niitä muuten saa (en halua, että stipendi menisi oppilaalle, joka saa muutenkin stipendejä)
Saako stipendin lahjoittaja sanella tällaisia ehtoja? Tai otetaanko tällaisia stipendejä ylipäätään vastaan?
Kommentit (210)
On se hyvä, että lahjakkaita oppilaita palkitaan stipendeillä.
Vierailija kirjoitti:
Oman lapsen koulussa stipendejä eivät saa hyvä oppilaat, menestyminen eri oppiaineissa on häivytetty pois ja stipendejä saa kauniista käsialasta, roskienkeruuinnosta, osallistumisesta liikuntatunteihin ja kasvisruokainnostuksesta.
Yksityishenkilö voi lahjoittaa stipendirahoja (tai perustaa rahaston), mutta ei päätä stipendin saajaa. Saa määrittää stipendin saamisen ehdot, mutta ei niin tarkasti, että rajauksen täyttäviä lapsia on vain yksi ja hän on oma lapsi.
Yleensä se on yksi lapsi, joka täyttää nuo lahjakkuuden ehdot.
Eräs tuttu äiti julkaisi somessa viime kesänä postauksen:
Oli askarrellut lapsilleen (2 kpl) stipendit ahkerasta tsemppaamisesta ja liittänyt stipendien mukaan setelit. Äiti harmitteli, miten hänen lapsensa eivät stipendejä saa, kun ovat keskiverto-oppilaita, mutta äitinsä mielestä ovat niin ahkeria ja tsempanneet paljon vaikeassa tilanteessa (=pikkusisaruksen syntymä ja taaperoaika). Eihän tuo elämäntilanne liity millään lailla lasten kouluun, vaan oli uusioperheen vanhempien oma valinta.
Minusta tuo oli jotenkin noloa. Lapsuudessani vanhemmat antoivat 50 mk hyvästä todistuksesta, mutta ei siitä lesoiltu missään julkisesti.
Juu. Tuo julkinen someilu on noloa.
Monille akateemisille vanhemmille se on kova pala kun oma lapsi on keskinkertainen ja ei saa "virallisia" stipendejä. Siksi voivat mielipidevaikuttaa somessa, erilaisin tempauksin.
Yksi tapa on vähätellä stipendejä tai puhua niiden " epäoikeudenmukaisuudesta."
Onnea kaikille tämän kevään stipendin saajille ja erityisesti lukiolaisille jotka saatte stipendejä runsaita kappaleita! Voitte olla ylpeitä saavutuksista.
Kaikissa lukioissa pitäisi olla joku Sisu- tai Tsemppari -stipendi.
Esim. kirjoitukset reputtaneille, jotka uusinnan kautta pääsevät ylioppilaiksi.
Tai jolta kuolee vaikka perheenjäsen kesken koulun ja silti nuori kokoaa itsensä ja pääsee lakille.
Tai on paha lukihäiriö mutta silti ponnistelee lakin.
Niin se vaan on, että kerma perse perheet voivat hankkia lapsilleen asunnot, autot, vakuutukset matkat ja muut. Mutta jos lapsi on keskinkertainen, ei stipendejä heru eikä älliä yo todistukseen.
Vanhempien akateemisuus, varallisuus tai arvonimet ei auta.
Stipendit on tasapuolisia. Ei riipu vanhemmista. Pelkästään lapsen älykkyydestä ja monilahjakkuudesta.
Minusta stipendeissä ei ole olennaista se raha, vaan lapsen/nuoren tekemän työn huomioiminen. Minä sain yllätyksekseni ysiluokalla stipendin, joka jaettiin jokaiselle luokalle. Perusteluna oli, että ko. nuori on parantanut ryhmähenkeä luokassa ja ollut kaikkien oppilaiden kanssa tekemisissä. Vieläkin muistan, miten tuo huomionosoitus lämmitti (en edes muista saamaani rahasummaa). Tuli hyvä mieli, sillä meidän luokka oli hyvin jakautunut ja suurin osa ei suostunut edes juttelemaan "väärään porukkaan" kuuluneiden luokkalaisten kanssa. Olin iloisen yllättynyt stipendistä, sillä en ollut mikään luokan puheliain tapaus.
Systeemi on tasapuolinen nykyisin. Ei ole patruunan lapset saajajoukossa.
Niillä stipendirahoilla saa varmaan köyhä maksettua lapselle autokoulun?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ne stipendit ovat 20 euroa, niin niistä ei kenenkään kannata olla kateellinen. Summat on pieniä. Karkkirahoja vain.
Niitä on eri suuruisia, riippuu ihan myöntäjästä. Omani sai huomattavasti suuremman stipendin tietystä yläkoulun valinnaisaineesta kuin mikä myönnettiin luokan parhaasta todistuksesta. Rahallisesti arvokkain stipendi peruskoulun päättäessä oli lukion kirjat aikaan, jolloin ne joutui vielä itse ostamaan. En tiedä miten tuo käytännössä annettiin ja kuka sen takana oli.
Alakoulussa oli ihan yksityisen myöntämiä stipendejäkin. Ainakin hyvistä käytöstavoista myönnettiin sellainen joku vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Yksi tapa on vähätellä stipendejä tai puhua niiden " epäoikeudenmukaisuudesta."
Lukiossa annettiin stipendit yo kokeiden pistemäärän perusteella parhaalle aineittain. Se on hyvä se.
Jos joku kirjoittaa täydet pisteet jostain aineesta niin on silloin kyllä ihan ansainnut stipendin siitä aineesta.
Usein on myös monilahjakkaita nuoria, jotka saavat täydet pisteet kaikista yo kirjoituksista.
Näitä nuoria ja heidän "stipendisaalista" kahdehtivat useimmiten -ei keskitasoiset luokkatoverit ( ovat tottuneet luokan älykköön) - vaan yllätys yllätys heidän vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Hymypatsas on kipsiveistos, tytön tai pojan pää, joka hymyilee. Siitä pitäisi tehdä sukupuolineutraali. Onko saajan sukupuoli julkista tietoa? (Vrt. Nuo nepsy patkitsemisaiheet). Patsas voisi olla vaikka joku eläin patsas tai hullujen päivien neutraali haamupatsas?
Siitä on jo tehty sukupuolineutraali patsas, joka on kammottavan näköinen. Vanha patsas on kaunis. Jos et usko, voit googlettaa uuden patsaan.
ADHD on lääketieteellinen diagnoosi eli kyse on neuropsykiatrisesta häiriöstä. Niistä ei koulu voi julkisesti muille tiedotella. Sukupuoli ei ole mikään diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulu ei hyväksynyt kun yritettiin antaa rahaa jaettavaksi stipendeinä. Tämä Uudellamaalla.
Oho. Millä perustelevat, etteivät hyväksy?
Ei saatu syytä vain että eivät ota vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymypatsas on kipsiveistos, tytön tai pojan pää, joka hymyilee. Siitä pitäisi tehdä sukupuolineutraali. Onko saajan sukupuoli julkista tietoa? (Vrt. Nuo nepsy patkitsemisaiheet). Patsas voisi olla vaikka joku eläin patsas tai hullujen päivien neutraali haamupatsas?
Oliko se niin, että jossain kouluissa on nykyisin jo kielletty hymy patsaiden jako? Vanhemmat valittivat syrjivänä järjestelmänä?
Ikävää, jos mukavasta asiasta tehdään huono juttu.
Opettaja ei varsinaisesti päätä, kuka saa Hymy-patsaan. Luokkakaverit äänestävät patsaan saajan. Hymy-patsaan saajalle on tarkat kriteerit, joiden mukaan oppilaat äänestävät. Kriteerit ovat luettavissa netissä ainakin Opinkirjon sivuilla.
Oppilaat äänestävät Hymyn saajan. Jos oppilaat kuitenkin äänestävät Hymyn saajaksi esim. kiusaajan tai tuntihäirikön, opettaja voi olla tottelematta äänestystulosta. Yleensä oppilaat osaavat äänestää hyvin.
Hymy on edelleenkin alakoulussa palkinto, jonka moni oppilas haluaisi. Päällimmäisenä tunteena voi olla kateus, jos ei palkinto osu omalle kohdalle. Toivottavasti vanhemmat eivät kuitenkaan kadehdi lapsensa luokkakaverin Hymyä.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin asiallista keskustelua trollailun sijaan. Oikeasti kiinnostaa, voiko stipendiä lahjoittaa yksityishenkilönä ja valita itse noita kriteereitä. Opettajat osaavat varmasti päättää stipendille oikean saajan.
Ap
Ainakin joitakin vuosia sitten sai.
Kerrottiin, minkälaisesta asiasta halutaan palkita ja opettajat valitsivat saajan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa lukioissa pitäisi olla joku Sisu- tai Tsemppari -stipendi.
Esim. kirjoitukset reputtaneille, jotka uusinnan kautta pääsevät ylioppilaiksi.
Tai jolta kuolee vaikka perheenjäsen kesken koulun ja silti nuori kokoaa itsensä ja pääsee lakille.
Tai on paha lukihäiriö mutta silti ponnistelee lakin.
Ehkä jonnekin alakouluun mutta ei enää lukioon. Muutenhan jokaisen keskitason opiskelijan kannattaa lyödä homma läskiksi ja sitten abivuonna tsempata ja pokata samalla stipendi.
Kaiverretut hopealusikat takaisin. Englannin lusikka, Ranskan lusikka, jne.... Voisi olla vaikka ihan pelkkä hyvälaatuinen Savonia sarjan lusikka, haarukka tai veitsi, ruostumatonta terästä ja kaiverrus siihen.