Miksi sanotaan helppoa kuin heinänteko?

Heinätyöt eivät vaadi osaamista. Siihen sillä viitataan. Kuka tahansa osaa talikolla nostella heinää maasta.

Vierailija kirjoitti:

Ei heinää tehdä puimurilla.

Ehkä se on vaan HElppoa HEinäntekoa eli pelkän alkusoinnun perusteella. Oikeasti heinänteko on ollut aina kovaa työtä.

Juuri näin, sanonta perustuu tuohon he-toistumiseen.

Neanderthalensis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP kuinka sinä luulet, että heinäntekoon tarvitaan puimuria? Viljaa puidaan, ei heinää. Ennen heinää haravoitiin ja toiset heinähangolla mättivät heinää seipäälle. Nykyisin on toinen meininki, ei enää heinäseipäitä näe missään.

Kuinkas ne heinän siemenet kerätään, jos ei puimurilla? Tai kuminan? Ei sekään viljaa ole.

Kumina ja esim öljykasvit rypsi ja rapsi ja sen sellaise todiaan puidaan puimurilla. Heinää ei puida, koska siitä ei oteta talteen siemeniä vaan korret. (Siementuottajat toki puivat heinänkin, muttei hekään puimureilla. Ja heitä on maailmanlaajuisesti aika vähän)

Omassa lapsuudessani heinä paalattiin ja siinä oli kyllä helppo tehdä isoja virheitä ihan vain paalaamalla kosteaa heinää. Se alkoi sitten paaleissa käydä ja kuumeta ihan tulipaloksi asti.

Kyllä ne heinän siemenet otetaan talteen ja ennen heitimistä eli siementen kypsymistä. 

-----------------------

Taidan olla kaikein eniten maajussi tästä porukasta vaikka ammatti oli eri. Miten katsotaan, että heinä on oikein kaadettu oikeana aikana? Kahinan otan pojes eli on liian helppo. Miten korresta näkee? . 

Jonkin verran heinää kasvatetaan siemeneksi ja silloin se kyllä puidaan.

Siemenillä vain ei ole oikein muuta käyttöä kuin se heinän uusiminen joten kaikkea heinää ei tarvitse puida. Heinä tosiaan on monivuotinen, sitä ei ole tarve uusia joka vuosi. Lisäksi heinän siementä ihmiset ja eläimet ei käytä ravinnoksi samalla tavalla kuin viljojen siemeniä tai öljykasvien siemeniä. Tosin kyllä ne heinän siemenetkin päätyy eläinten syötäväksi ilman että niitä erikseen heinästä kerätään/irrotettavan puimurilla.

Vierailija kirjoitti:

Heinätyöt eivät vaadi osaamista. Siihen sillä viitataan. Kuka tahansa osaa talikolla nostella heinää maasta.

Mutta on paljon vielä helpompia asioita, kuten vaikka syöminen, lukeminen, pyörälläajo jne. Sanonta perustuu lähinnä siihen, että se kuulostaa sointuvalta.

Minun olemassa oloni on oikeastaan heinänteon ansiota:

Ukkini oli tulossa sodasta joukkueensa kanssa ja levähtivät heinäpellon reunalle. Silmiinsä osui valkoiseen lakanasta tehtyyn mekkoon ja navettatakkiin pukeutunut kaunis tyttö haravoimissa heiniä. Hän kumartui välillä maahan ja laittoi jotain taskuunsa.

Ukkini utelemaan, että mitä aarteita sä sieltä keräät ja tyttö näytti, että kerää pellolla olevista hiirenpesistä poikaset turvaan ennen pellon kääntämistä.

Se oli rakkautta ensi silmällä, ukki pyysi iltavapaata esimieheltään, että pääsisi kävelylle tapamansa enkelin kanssa.

Neanderthalensis kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP kuinka sinä luulet, että heinäntekoon tarvitaan puimuria? Viljaa puidaan, ei heinää. Ennen heinää haravoitiin ja toiset heinähangolla mättivät heinää seipäälle. Nykyisin on toinen meininki, ei enää heinäseipäitä näe missään.

Kuinkas ne heinän siemenet kerätään, jos ei puimurilla? Tai kuminan? Ei sekään viljaa ole.

Kumina ja esim öljykasvit rypsi ja rapsi ja sen sellaise todiaan puidaan puimurilla. Heinää ei puida, koska siitä ei oteta talteen siemeniä vaan korret. (Siementuottajat toki puivat heinänkin, muttei hekään puimureilla. Ja heitä on maailmanlaajuisesti aika vähän)

Omassa lapsuudessani heinä paalattiin ja siinä oli kyllä helppo tehdä isoja virheitä ihan vain paalaamalla kosteaa heinää. Se alkoi sitten paaleissa käydä ja kuumeta ihan tulipaloksi asti.

Kyllä ne heinän siemenet otetaan talteen ja ennen heitimistä eli siementen kypsymistä. 

-----------------------

Taidan olla kaikein eniten maajussi tästä porukasta vaikka ammatti oli eri. Miten katsotaan, että heinä on oikein kaadettu oikeana aikana? Kahinan otan pojes eli on liian helppo. Miten korresta näkee? . 

Osasin ennen arvioida sen. Kun ei ole tarvinnut kolmeenkymmeneen vuoteen miettiä, on unohtunut. Olen unohtanut, miten hulavannetta pyöritetään. En muista, missä järjestyksessä lypsykone piti kasata. Heinän siemeniä - no joo, kyllähän ne kerätään, mutta ei niitä puida. Heinää ei korjata pelkän siemenen takia, vaan sen koko heinän.

Olen vanhalla Sammolla puinut kauraa, ja Junkkeriin heitellyt olkia. Muistan vieläkin sen hihnojen läiskeen ja haistan kauranpuinnin hajun. Happamasta kaurapuurista (siitä hyytelöstä) en tykännyt.

On se aika helppoa, kun olen ollut heinätöissä 5 vuotiaana. Samalla pääsi kokeilemaan traktorilla ajoa, vaikkei jalat meinanneet yltyä polkimille.

Heinän teko perinteiseen tapaan oli raskasta ja vaatii hieman erityistaitoja, mutta ne on helppo oppia.

Maatilan töistä yksinkertaisimpia, usein kutsuttiin sukulaisia talkoisiin.

Mikä sitten mielletään nykyään helpoksi, ehkä raskas työ ja pitkät päivät heinänpölyn ja paarmojen riivaamana ei nykymittapuulla ole helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Neanderthalensis kirjoitti:

Kyllä se seipäälle tai kärväkäälle laitto oli helppoa ,,,, paitsi metsäniitty ja 1000 kappaletta paarmoja helteellä. Ja minä olin se rautakankimies joka hikosi eniten. 

Höpöhöpö. 40 vuotta heinäpellolla olen ollut, ja rautakankimies pääsi kyllä helpolla, kun ei tarvinnut siinä heinäpölyssä ja roskassa työskennellä. Pulikkapoika/tyttö pääsi helpoimmalla, sitten heinänkorjuussa traktorikuski, heinänkorjuu oli helpompaa, paitsi haravointi. Se on inhottavaa. Heinähangolla huitominen oli korjuussa kevyempää, kun se heinä oli kuivaa. Seipälle nostellessa se painoi.

Mummon heinähankoon ei saanut muut koskea. Ja ne paarmat. Siis se on käsittämätöntä, kuinka paljon niitä saattoi olla. Ja aina oli hiki, vaikka olisi kuinka tuullut.

Sarraimessa heinäkasaan hyppiminen oli hauskaa, ja ne suolarakeet maistuivat taivaallisilta.

No, en nelikymppisenä enää hyppinyt enkä sitä suolaakaan enää syönyt.

Kiitos teidän, ihmiset saivat leivän.

Kaupunkilaiset eivät edes tienneet mitä maaseudulla tehtiin, he vaan kävivät leipä- ja maitokaupassa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos teidän, ihmiset saivat leivän.

Kaupunkilaiset eivät edes tienneet mitä maaseudulla tehtiin, he vaan kävivät leipä- ja maitokaupassa.

Minä tiedän. Olen viettänyt kesiä maatilalla 70-luvulta lähtien. Ja eiköhän moni muukin kaupunkilainen ole tiennyt. Miksi näissä asioissa aina vähätellään kaupunkilaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neanderthalensis kirjoitti:

Kyllä se seipäälle tai kärväkäälle laitto oli helppoa ,,,, paitsi metsäniitty ja 1000 kappaletta paarmoja helteellä. Ja minä olin se rautakankimies joka hikosi eniten. 

Höpöhöpö. 40 vuotta heinäpellolla olen ollut, ja rautakankimies pääsi kyllä helpolla, kun ei tarvinnut siinä heinäpölyssä ja roskassa työskennellä. Pulikkapoika/tyttö pääsi helpoimmalla, sitten heinänkorjuussa traktorikuski, heinänkorjuu oli helpompaa, paitsi haravointi. Se on inhottavaa. Heinähangolla huitominen oli korjuussa kevyempää, kun se heinä oli kuivaa. Seipälle nostellessa se painoi.

Mummon heinähankoon ei saanut muut koskea. Ja ne paarmat. Siis se on käsittämätöntä, kuinka paljon niitä saattoi olla. Ja aina oli hiki, vaikka olisi kuinka tuullut.

Sarraimessa heinäkasaan hyppiminen oli hauskaa, ja ne suolarakeet maistuivat taivaallisilta.

No, en nelikymppisenä enää hyppinyt enkä sitä suolaakaan enää syönyt.

Kiitos teidän, ihmiset saivat leivän.

Kaupunkilaiset eivät edes tienneet mitä maaseudulla tehtiin, he vaan kävivät leipä- ja maitokaupassa.

No jaa. Meillä heinä- ja kaurapellolla oli välillä mukana kaupunkilaisia enemmän kuin maalaisia (koska suuri osa suvusta asui kaupungissa). Oli se kaupunkilaissinkkutäti, joka aina rasvasi itsensä huolella tummelilla, että varmasti ruskettuu tasaisesti (ja päällä oli aina ne pienimmät bikinit). Oli äidin vanhemmat, joilla oli rintsikka kaupungissa, mutta jotka olivat pientiloilta kotoisin. Oli tädin miehen isä, joka kulki paikalle 30km päästä polkupyörällä (asui kauempana pikkukaupungissa). Oli ne kaupungissa asuvat opiskelijatädit... Tuollaisia porukoita ei enää saa kasaan millään. No Apulanta sai fanit metsänistutustalkoisiin, se oli hienoa.

Koska Jumala kasvattaa sen viljan ei tarvi enää kuin poimia sato. Siksi se on helppoa.

Niin, niistä erityistaidoista.

Jos heinä kerätään suoraan maasta, nostelu toki on helppoa, mutta tavallisesti se kuitenkin kuivatettiin seipäällä ja heinien asettelu seipäälle on omanlaisensa taito.

Isäntä tavallisesti niitti heinän niittokoneella, mutta viikatteella niitto on taitolaji ja isommassa mittakaavassa uuvuttavaa työtä.

Rautakangella seipäiden pystytys ei vaadi juuri aivoja, mutta raskasta se kangen heiluttelu on kun sitä enemmän tekee.

He lvetin rankkaa hommaa kun sitä tehtiin iltayhteentoista kun ei seuraavan päivän säistä tiedetty että tuleeko sade vai ei. Tosin aivoja ei siinä hommassa tarvita.

Minun käsitykseni on se, että tuota sanontaa käytetään lähes aina nykyään väärin, eli sillä viitataan oikeasti helppoihin asioin.

Tosiasia on se, että heinänteko EI ole helppoa. Onnistunut heinänteko vaatii sen, että heinän ollessa oikeassa kasvuvaiheessa tulee pitkä poutajakso, jonka aikana heinä saadaan kaadettua, kuivatettua ja kannettua latoon. Koko rypistykseen tarvittiin iso määrä työvoimaa eikä asiaa auttanut yhtään, että kaikki naapuritkin halusivat saada omat heinänsä tehtyä sen täsmälleen saman poudan aikana. Tiedätte varmaan sanan heinäpouta.

Kesäsää kuurosateineen on arvaamaton, ja ennen satelliitteja ja säämalleja ei ollut juuri ennakkotietoa käytettävissä. Oli vain luotettava siihen, että pouta pysyy, ja jos pilviä alkoi vyöryä taivaalle, sitten huhkittiin tuli hännän alla ja yritettiin pelastaa mitä pelastettavissa oli.

Jos kaadettu heinä pääsi kastumaan, siitä ei tullut hyvää rehua, vaan se alkoi käydä ja homehtua, mikä sitten sairastutti eläimet talvella. Jos epävakaisena kesänä jäi odottelemaan poutia, heinä korsiintui ja sen ravintoarvot kävivät huonoiksi. Suo siellä, vetelä täällä.

Jos ne heinät sai tehtyä pitkän poudan aikana, kaikki kylläkin kävi helposti. Sen oikean hetken valitseminen vain oli kunnon uhkapeliä. Eli asia, joka on helppoa kuin heinänteko, on monimutkaista ja epävarmaa.

Ei se entisajan oloissa kuitenkaan mitään erityisen raskasta työtä ollut.

Minäkipä osallistun tähän ison talon poikana. Heinä pyritään tekemään kuivattamalla se luokolla ja siitä paalaimella suoraan latoon. Harvoin se onnistuu, kun ei pysty ilmoja ennustamaan ja joudutaan enemmän tai vähemmän seivästyshommiin. Heinä kaadetaan nuorena, juuri silloin, kun se on pukannut tähkän näkyviin. Jos luulee tarvitsevansa siementä, niin sitten kasvatetaan siemenvaiheeseen ja puidaan puimurilla. Joskus käy niin, että heinänsiemenestä tulee puute ja sen hinta voi pompsahtaa kymmenkertaiseksi, mutta eipä sitä bisnestä voi ennustaa.

Vierailija kirjoitti:

Tätä sanonta käytetään molemmassa mielessä, ironisesti silloin, kun joku ei todellakaan ole helppoa ja olihan se heinänteko (kun hangolla nostettiin heiniä seipäälle) oikeasti aika raskasta työtä vaikka ei kovin vaikeaa.

Jos joku ei tiedä, nykyisin heinä yleensä koneella paalitetaan niiksi jättimäisiksi muovilla peitetyiksi "muniksi".

Ei sitä kyllä voi ironisesti käyttää. Tarkoittaa yksiselitteisesti helppoa, rutiininomaista työtä tai tehtävää.

Siinä on kiva alkusointu. Ja olihan se ennen paljon kevyempää työtä kuin esim. puun kaato ja kuljetus.

Vierailija kirjoitti:

Heinätyöt eivät vaadi osaamista. Siihen sillä viitataan. Kuka tahansa osaa talikolla nostella heinää maasta.

Oletko koskaan yrittänyt laittaa heinää seipäälle? Minä olen ja hyvin pian huomasin, että kyllä siinä osaamista tarvitaan.

Ei se ole helppoa! Koko ajan pitää tarkkailla säätä ja sitä mlltä heinä näyttää ja joko on oikea aika ja onko poutaa riittävästi ja saadaanko paalattua/latoon ennen sateita.