Lue keskustelun säännöt.
Millä tavalla lapsi hyötyy nykymuotoisesta päiväkodista ja eskarista? Eli sellaisesta jossa vain sijaisia ja lapset ylipaikoilla
25.05.2023 |
Selittäkää minulle millä tavalla lapsi hyötyy siitä, että hän on nykymuotoisessa päiväkodissa tai eskarissa. Nykymuotoisella tarkoitan sitä todellisuutta, joka ainakin Pk-seudulla ja vähän muuallakin nykyään vallitsee. Eli hoitajina vaihtuvat sijaiset, osa epäpäteviä. Lastentarhanopeja puuttuu enemmän kuin kukaan kehtaa edes myöntää. Usein joudutaan laittamaan kotiinkin pyyntö hakea lapsi aikaisin, kun henkilökuntaa vain ei ole. Kunnat työntää epätoivoissaan lapsia ylisuuriin ryhmiin ylipaikoille. Tilat on sillä tavalla epäsopivia, että niissä kaikuu kova meteli eikä pienempiä rauhoittumistiloja ole ollenkaan. Eskarissa ei pystytä opettamaan eskarisisältöjä, koska henkilökuntaa puuttuu. Työntekijät ei kunnolla tunne lapsia vaihtuvuuden vuoksi. Jne tiedätte nämä kyllä.
Ymmärrän, että vaka-lain tarkoitus oli, että lapsi hyötyy vakasta. En ole kuitenkaan kiinnostunut keskustelemaan jostain utopiasta. Vaan vain todellisuudesta. Olen vielä lapsen kanssa kotona mutta mietin onko lapsen kannalta mitään hyötyä laittaa häntä päiväkotiin ja eskariin.
Kommentit (65)
Yhä useampi lapsi tänä päivänä on perheen ainoa lapsi. Ikäkaveriseuraa ei oikein tahdo löytyä muualta kuin päiväkodista. Toki lasta voi viedä leikkipuistoihin, mutta siellä on lapsia vain kun se päiväkoti ulkoilee ja ne päiväkodin lapset leikkivät keskenään tuttujen lasten kanssa. Voi myös yrittää kehittää muskareista ja kerhoista seuraa, mutta muskari on yleensä tunti viikossa ja kerho pari tuntia. Aika vähäiseksi jää lasten leikkiminen toisten lasten kanssa.
Yhteiskunnallisesti ajatellen päiväkodin idea on tasata lasten lapsuuden kodeista johtuvia eroja. Osalla on hyvä koti, jossa on hoivaa ja hellyyttä, mutta yhä kasvava määrä lapsia asuu kodissa, jossa ei ole ruokaa eikä lasten seurassa juurikaan olla. Lyödään pädi kouraan ja käsketään pois jaloista. Näille lapsille päiväkoti tarjoaa säännöllisen arjen, ruokaa ja virikkeitä sekä toisia lapsia kavereiksi. Lapsella on mahdollisuus opetella koulun kannalta oleellisia taitoja kuten tulla toimeen ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostaa myös mitä haittaa lapselle on nykymallisesta päiväkodista ja eskarista resurssipulineen.
Eli hyödyt ja haitat lapsen kannalta kiinnostaa molemmat, kun punnitsen ratkaisuja.
Ap
Vanhemman hyöty on, että voi mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Yhä useampi lapsi tänä päivänä on perheen ainoa lapsi. Ikäkaveriseuraa ei oikein tahdo löytyä muualta kuin päiväkodista. Toki lasta voi viedä leikkipuistoihin, mutta siellä on lapsia vain kun se päiväkoti ulkoilee ja ne päiväkodin lapset leikkivät keskenään tuttujen lasten kanssa. Voi myös yrittää kehittää muskareista ja kerhoista seuraa, mutta muskari on yleensä tunti viikossa ja kerho pari tuntia. Aika vähäiseksi jää lasten leikkiminen toisten lasten kanssa.
Yhteiskunnallisesti ajatellen päiväkodin idea on tasata lasten lapsuuden kodeista johtuvia eroja. Osalla on hyvä koti, jossa on hoivaa ja hellyyttä, mutta yhä kasvava määrä lapsia asuu kodissa, jossa ei ole ruokaa eikä lasten seurassa juurikaan olla. Lyödään pädi kouraan ja käsketään pois jaloista. Näille lapsille päiväkoti tarjoaa säännöllisen arjen, ruokaa ja virikkeitä sekä toisia lapsia kavereiksi. Lapsella on mahdollisuus opetella koulun kannalta oleellisia taitoja kuten tulla toimeen ihmisten kanssa.
Eli saa kavereita, se hyöty. Mutta onko varmaa että saa? Tarkoitan, että jos lapsella on huonot sosiaaliset taidot, niin ehditäänkö siellä niitä opettaa hänelle ja auttaa kavereiden saamisessa? Huomioiden siis se, että ryhmät on ylisuuria ja henkilökunta lähinnä tiuhaan vaihtuvia sijaisia, joista osa ei edes muista lasten nimiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa myös mitä haittaa lapselle on nykymallisesta päiväkodista ja eskarista resurssipulineen.
Eli hyödyt ja haitat lapsen kannalta kiinnostaa molemmat, kun punnitsen ratkaisuja.
Ap
Oman lapsen päiväkodissa oli aina pätevä henkilökunta. Ryhmässä oli pätevä opettaja, sosionomi ja lastenhoitaja. Myös avustavaa väkeä näkyi. Ainoastaan koronan pahimpina hetkinä oli rajua vaihtuvuutta, kun sairastivat, mutta muuten henkilökunta oli siinä päiväkodissa osaavaa ja pysyvää. Ei ne kaikki päiväkodit vaikeuksissa ole. Suurimmillaan lapseni ryhmä oli 13 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemman hyöty on, että voi mennä töihin.
Tiedän hyödyt omalta kannaltani.
Nyt kiinnostaa vain lapsen kannalta tällä kertaa.
Ap
Niiden tärkein tarkoitus on vertaisoppiminen suomen kieleen ja suomalaisille tavoille.
Ei niistä kantikset hyödy, vaan muuttaneet, vaikka toki toisin mainostetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa myös mitä haittaa lapselle on nykymallisesta päiväkodista ja eskarista resurssipulineen.
Eli hyödyt ja haitat lapsen kannalta kiinnostaa molemmat, kun punnitsen ratkaisuja.
Ap
Oman lapsen päiväkodissa oli aina pätevä henkilökunta. Ryhmässä oli pätevä opettaja, sosionomi ja lastenhoitaja. Myös avustavaa väkeä näkyi. Ainoastaan koronan pahimpina hetkinä oli rajua vaihtuvuutta, kun sairastivat, mutta muuten henkilökunta oli siinä päiväkodissa osaavaa ja pysyvää. Ei ne kaikki päiväkodit vaikeuksissa ole. Suurimmillaan lapseni ryhmä oli 13 lasta.
Miten tällaiseen hyvään päiväkotiin pääsee ja mistä sellaisen löytää?
Ap
Ei ole kokemusta tuon mallisesta päiväkodista ja eskarista. Koko lähes 5 vuoden varhaiskasvatustaival on mennyt ihan erinomaisesti, ei ole mitään valittamista. Lapsi on oppinut todella hyvät sosiaaliset taidot ja menee aina mielellään eskariin. Jos vertaan omaan lapsuuteeni niin todellakin toivon, että olisin päässyt päiväkotiin jo ennen eskaria. Isossa ryhmässä toimiminen ja kavereiden saaminen oli vaikeaa, vaikka oli sisarus ja muitakin leikkikavereita ollut kotipihassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa myös mitä haittaa lapselle on nykymallisesta päiväkodista ja eskarista resurssipulineen.
Eli hyödyt ja haitat lapsen kannalta kiinnostaa molemmat, kun punnitsen ratkaisuja.
Ap
Oman lapsen päiväkodissa oli aina pätevä henkilökunta. Ryhmässä oli pätevä opettaja, sosionomi ja lastenhoitaja. Myös avustavaa väkeä näkyi. Ainoastaan koronan pahimpina hetkinä oli rajua vaihtuvuutta, kun sairastivat, mutta muuten henkilökunta oli siinä päiväkodissa osaavaa ja pysyvää. Ei ne kaikki päiväkodit vaikeuksissa ole. Suurimmillaan lapseni ryhmä oli 13 lasta.
Miten tällaiseen hyvään päiväkotiin pääsee ja mistä sellaisen löytää?
Ap
Meillä se oli lähipäiväkoti.
No 1-3-vuotias ei hyödy mitenkään ja jos oma pää ja kukkaro kestää niin pidä kotona. Voit pitää kouluun astikin kotona mutta 5-6-vuotiaan sosiaalistaminen ja opettaminen vaatii jo aika paljon vaivaa ja voi olla että itseohjautuvuudessa ja ryhmätaidoissa ns koulukypsyydessä jää takamatkalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niiden tärkein tarkoitus on vertaisoppiminen suomen kieleen ja suomalaisille tavoille.
Ei niistä kantikset hyödy, vaan muuttaneet, vaikka toki toisin mainostetaan.
Me ollaan tavallinen, terve, suomainen, koulutettu perhe. Asiallinen koti, viisi ateriaa päivässä jne. Eli oman lapsen ei tarvitse mennä mihinkään saamaan ruokaa tai opettelemaan kieltä.
Ja tosiaan kiinnostaa onko omalle lapselle hyötyä vai haittaa päiväkodista ja eskarista.
Ap
Tutkija kritisoi liian aikaista päivähoitoa
Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston lehtori Erja Rusanen on hämmästynyt viime aikojen puheista, joiden mukaan äidit täytyisi saada yhä aiemmin työelämään.
.
Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista.
Erja Rusanen, yliopistonlehtori
.
Nämä puheet kuulostavat siltä, että aikuiset ajattelevat vain itseään. Lapsille on tärkeää hyvä, lämmin tunneside. Jos se katkaistaan väärässä kehitysvaiheessa, se on lapselle tuskallista. Sen ymmärtää, vaikka ei tietäisi kehityspsykologiasta mitään. Minä pyytäisin suhtautumaan tähän kysymykseen vakavasti. Ratkaisuja pitäisi etsiä puhtaasti lapsen näkökulmasta.
Varsinkin jos päivähoitoryhmät ovat isoja ja meluisia, se nostaa väistämättä stressihormonitasoja, eivätkä tasot välttämättä laske edes yön aikana. Pitkäaikaisella stressillä on monenlaisia seurauksia: oppiminen, tunne-elämän säätely ja stressinsäätelyjärjestelmä voivat häiriintyä, Rusanen kertoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin usein luullaan, päiväkoti ei ole välttämätön lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Sen sijaan se voi joidenkin lasten kohdalla olla jopa haitaksi, sillä lapset ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää meluun, joka aiheuttaa stressiä. Jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon. Sen sijaan pitäisi panostaa enemmän perheiden auttamiseen. Lapsen kehityksen kannalta olennaisimpia asioita ovat aina koti ja omat vanhemmat riippumatta siitä, onko lapsi päivähoidossa vai ei.
Yhden totuuden sijaan alle kouluikäisten hoidossa pitäisi olla aidosti erilaisia vaihtoehtoja. Ovathan lapset ja perheetkin erilaisia. Lapsen kotihoito ja perhepäivähoitokin ansaitsisi enemmän arvostusta.
Aino Saarisen väitöstutkimus osoitti myös, että kouluissa perusasiat opitaan sittenkin parhaiten opettajan ohjauksessa perinteisillä (ehkäpä useiden mielestä vanhanaikaisilla) opetusmetodeilla. Itseohjautuva opiskelu ja digitaalisuus taas lisäävät oppilaiden välisiä eroja. Hyvin pärjäävät voivat päästä loistamaan, mutta huonosti pärjäävät putoavat yhä helpommin kelkasta. Tämä korostaa sosiaalista hierarkiaa oppilaiden välillä ja lisää myös kiusaamisen riskiä.
https://psyk.fi/uncategorized/paivahoidosta-ja-opetuksesta-tunteita-her…
"Aino Saarinen on aikaisemmin väitellyt psykologiasta ja lääketieteestä. Nyt hänen kasvatustieteen väitöskirjansa on tarkastettu Helsingin yliopistossa"
Eli
Aino Saarinen on kolmoistohtori!
Hän on:
Psykologian tohtori
Lääketieteen tohtori
Kasvatustieteen tohtori
.
Kyllä, kuulostaa älykkäältä - vai mitä oot mieltä?
Tulos:
Tutkimusten mukaan se kotihoito onkin lapsille parasta.
Alle 3-vuotias ei tarvitse kasvatusta
vaan tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyyttä.
Päivähoitoa koskevassa keskustelussa on sivuutettu tietämys lapsen kehityksestä, kirjoittaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.
Alle 3-vuotias ei hyödy päiväkodista!
Isot ryhmät ja pitkät päivät ovat alle 3-vuotiaille lapsille haasteellisia.
Ruokonen (Turun yliopiston varhaiskasvatuksen professori Inkeri Ruokonen) korostaa, että lopulta lapselle omia vanhempia ei korvaa mikään. Oma koti, vanhemmat, perhe ja sisaret ovat lapselle ne tärkeimmät. Lapsen hyvinvointi on pohja kaikelle oppimiselle. Tunne hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi tulemisesta luo pohjan ihmiseksi kasvamiselle.
Ainakin kotitaloudet missä on vain yksi lapsi hyötyy tästä. Lapsi saa kontakteja muihin ikäisiinsä ja saa leikkikavereita!
tutkimusten mukaan alle 3 vuotialille ei ole hyötyä
.
Tutkijatohtori Aino Saarisen mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.
Ei millään. Mutta ei sitä saa sanoa.