Miksi ennen ei ollut mitään työvoimapulaa vaikka ei ollut mitään maahanmuuttoaaltoja

Suurin syy työvoimapulaan on se, että jos olet ollut vuoden tai yli työttömänä TAI jos olet yli 50-vuotias, kukaan ei halua palkata sinua. Kaikki työvoimapulasta valittavat työnantajat haluaisivat palkata samat ihmiset. Ja ikävä kyllä näillä halutuilla ihmisillä on jo työpaikka eivätkä he vaihda työpaikkaa, ellei palkka ja/tai muut työsuhde-edut ovat merkittävästi paremmat kuin nykyisessä työpaikassa. 

Ennen oli välillä pulaa töistä (muuttoaallot jenkkeihin ja ruotsiin, työllisyystöinä tehdyt tiet ja ojitukset) ja välillä työntekjiöistä (esim teolloistuminen, 70-80-luvut).

Lisäksi on tietysti monenlaisia kohtaanto ongelmia - työtä voi olla pääkaupunkiseudulla, työntekijöitä muualla suomessa. Moni työ vaatii nykyään enemmän osaamista kuin ennen. Pienellä palkalla on vaikea tulla pääkaupunkiseudulla toimeen.  Jne.

työttömyys parempi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kymmeniä tukia joiden varassa elää. Oli pakko tehdä töitä mikäli halusi leipää pöytään.

Aikaisemmin käytetty ratkaisu:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4aputy%C3%B6t

Käytännössä siis orjuutta.

Samaa mitä nykytyö on. Maksetaan vain sen verran palkkaa että työläiselle ei jää säästöön pääomaa, vaan kaikki viedään käsistä. Käytännössä edullisempi kuin orja, joka ruokitaan ja majoitetaan häkkiin.

Nykyorjalle voidaan myös myöntää näennäisiä vapauksia, jotka tosin on päätetty hänen puolestaan.

Todellista vapautta hänelle ei myönnetä. Rahaa jolla voi rakentaa oman tyylisen elämän.

Ei siellä ollut pakko olla. Pystyi olemaan myös ilman tukia, mutta syöminen oli heikkoa

Launu pappuni tiesi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtä arvostettiin silloin.

Nyt arvostetaan perseitä instassa ja tyhjän jauhajia somessa

Itse arvostan työstä saatavaa palkkaa, itse työ on vain pakollinen paha ja sitä parhaani mukaan välttelen.

Työntekijä ansaitse itselleen yksilönvapaudet palkan lisäksi.

Tavallaan jos työssäkäyvä pidätetään Porin jatseilla kannabiksen käytöstä, niin hän kokee vääryyttä, koska veronmaksajana hänen kädestään leipää syövä käy päälle ja aliarvioi veronmaksajan itsemääräämisoikeuden ja aikuisuuden päättää itse omasta elämästään.

Kun työtön jää kiinni kannabiksesta Porin jatseilla, niin hänet pitää pistää putkaan, koska on tehnyt rikoksen työtätekevien rahoilla. Myöskään alkoholinkäyttöä ei pitäisi työttömille sallia, koska jos syöt toisen leipää, niin menetät yksilölnvapaudet ja itsemääräämisoikeuden.

Tämähän on ihan  älytöntä roskaa.

Työtön ei todellakaan "syö toisen leipää" vaan nauttii Suomen perustuslain mukaista tukea, johon hänellä on täysi oikeus.

Ja mitä sanoit itsemääräämisoikeuden ja yksilönvapauksien menettämistä, se on sellaista äärioikeistolaista, suorastaan fasisitista saastaa, etten edes kehtaa kommentoida.

Nyt äkkiä hae järkeä päähän jostain, koska siellä sun korvien välissä on iso musta aukko!!!

Minut on kasvatettu konservatiiviksi! Ole hiljaa itse.

Kannatan perinteistä linjausta.

Fasismi ei ole konservaativisuutta saati "perinteisyyttä", se on rikos ihmiskuntaa vastaan.

Meitin perheessä kuistilla oli Marskin taulu ja sille iskettiin lippaa tervehdykseksi kaikesta hyvästä mitä hän on tälle maalle antanut. Jos se on sinusta fasistista tai rikos ihmiskuntaa vastaan, niin kyllä teidät tiedetään. Te vastustitte NATO:n liittymistäkin. Isäni tiedettävästi pikkupoikana pääsi vilkuttamaan Marskille, kun kävi isäni kotikaupungissa tervehdysreissulla.

Meillä on aina työntekoa arvostettu kuten muissakin työväenporukoissa. Hulttioita ja joutiloita on katsottu alta kulmain tarkkana, koska se porukka varastaa ja välttelee työntekoa. Sellaiselle väelle ei myönnetä yksilönvapauksia tai mitään muutakaan, kun elävät suoraan pellossa vailla mitään kuria ja nuhdetta!

Suomessa on unhoitettu Marskin suuruus.

Sitten porukka ei enää häpeile työttömyyttäänkään.

Nää lähtee niin pienistä asioista liikkeelle.

Todella erikoinen valhe ja kusetus on todellakin :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koettakaa ymmärtää, että meillä on kohta kaksi miljoonaa eläkeläistä. Nämä eivät tee mitään muuta kuin kuluttavat niitä palveluja, joita pienemmät ikäluokat eivät riitä tekemään.

Olisit kiitollinrn, että tekivät sinua varten yhteiskunnan käymällä sen neljäkymmentä vuotta töissä. Maksavat yhä veroja.

Ovat ansainneet jo ne eläkkeensä, tee sinäkin sama ja lakkaa kadehtimasta. Kyllä ne vanhatkin olisivat mieluummin edelleen nuoria ja terveitä.

Älä nyt ole ihan pöljä.

Tosiasia on että ns. suuret ikäluokat saivat eläkemaksuilleen melko hulppean tuottoprosentin, toisin kuin 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet, jotka tulevat saamaan käteen vähemmän kuin ovat maksaneet.  Kumpi lie osansa paremmin ansainnut vai molemmat?

Mikset kadehdi niitä pitkiä työvuosia?

Vierailija kirjoitti:

Niilot, Kallet, Aapelit ja muut kirjoitti:

Launu pappuni tiesi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtä arvostettiin silloin.

Nyt arvostetaan perseitä instassa ja tyhjän jauhajia somessa

Itse arvostan työstä saatavaa palkkaa, itse työ on vain pakollinen paha ja sitä parhaani mukaan välttelen.

Työntekijä ansaitse itselleen yksilönvapaudet palkan lisäksi.

Tavallaan jos työssäkäyvä pidätetään Porin jatseilla kannabiksen käytöstä, niin hän kokee vääryyttä, koska veronmaksajana hänen kädestään leipää syövä käy päälle ja aliarvioi veronmaksajan itsemääräämisoikeuden ja aikuisuuden päättää itse omasta elämästään.

Kun työtön jää kiinni kannabiksesta Porin jatseilla, niin hänet pitää pistää putkaan, koska on tehnyt rikoksen työtätekevien rahoilla. Myöskään alkoholinkäyttöä ei pitäisi työttömille sallia, koska jos syöt toisen leipää, niin menetät yksilölnvapaudet ja itsemääräämisoikeuden.

Tämähän on ihan  älytöntä roskaa.

Työtön ei todellakaan "syö toisen leipää" vaan nauttii Suomen perustuslain mukaista tukea, johon hänellä on täysi oikeus.

Ja mitä sanoit itsemääräämisoikeuden ja yksilönvapauksien menettämistä, se on sellaista äärioikeistolaista, suorastaan fasisitista saastaa, etten edes kehtaa kommentoida.

Nyt äkkiä hae järkeä päähän jostain, koska siellä sun korvien välissä on iso musta aukko!!!

Minut on kasvatettu konservatiiviksi! Ole hiljaa itse.

Kannatan perinteistä linjausta.

Fasismi ei ole konservaativisuutta saati "perinteisyyttä", se on rikos ihmiskuntaa vastaan.

Meitin perheessä kuistilla oli Marskin taulu ja sille iskettiin lippaa tervehdykseksi kaikesta hyvästä mitä hän on tälle maalle antanut. Jos se on sinusta fasistista tai rikos ihmiskuntaa vastaan, niin kyllä teidät tiedetään. Te vastustitte NATO:n liittymistäkin. Isäni tiedettävästi pikkupoikana pääsi vilkuttamaan Marskille, kun kävi isäni kotikaupungissa tervehdysreissulla.

Meillä on aina työntekoa arvostettu kuten muissakin työväenporukoissa. Hulttioita ja joutiloita on katsottu alta kulmain tarkkana, koska se porukka varastaa ja välttelee työntekoa. Sellaiselle väelle ei myönnetä yksilönvapauksia tai mitään muutakaan, kun elävät suoraan pellossa vailla mitään kuria ja nuhdetta!

Meillä oli sama, mutta iskettiin saappaat yhteen ja otettiin ryhti. Samaan aikaan tehtiin saksalaistyylinen tervehdys ja hiijohoi.

Tämän jälkeen jonossa tupaan ruokailemaan hyvässä hengessä. Siihen aikaan kaikki oltiin niin kalleja ja niin kalleja.

Aika peruskotimaista meininkiä. Aina kun ei töitä tehdä, niin isketään taululle tervehdyksiä ja rukoillaan Jeesusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä tein nuoresta asti hanttihommia. Mikä vaan työ kelpasi kunhan teki töitä. Opiskelin myös ja samalla tein töitä. Töitä sai jos oli itse aktiivinen. Palkka on aina ollut pieni mutta kunhan teki töitä.

En muista että koulukavereiden vanhemmista kukaan olisi ollut työtön. Se oli tietyllä tapaa hyvin häpeällistä.

Vasemmistolaisuus ja yhteishenki oli arvossa. Työnteko oli arvostettava asia ja palkat tosiaan oli kohdillaan vaikka muuta väität. Nykyään tilalle on tullut oikeistolainen kapitalistinen katsonta.

Katsotaan kannattaako menettää vapaa-aika suhteessa työhön ja siitä saatavaan palkkaan.

Helposti ei kannata jos vapaa-aika on arvokasta.

Itsekkyys myös työnantajien kohdalla on noussut huippuunsa nykypäivänä.

Palkat oli paljon huonompia kuin nykyään mutta silti tehtiin töitä,Nyt on helpompi vaan laiskotella kotona kun työt ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän siitä taida pitkää aikaa olla, kun oli juttua josain lehdessä palkoista, että 80-luvulla duunari pystyi ostamaan perheelle omakotitalon. Nyt aivan toista. Itse eronneensa miehenä, maksan elatukset ja kulut itse työstä ansaitulle rahalla niin ei mitään jakoa, että rahat riittäisi omakotitalon ostoon. Brutto 3200€/kk. Lvi-asentaja.

No ei se duunari silloinkaan yksin ostanut vaan perheessä oli toinenkin kuluja jakamassa.

Suomalaisia lähti valtavat määrät tuonne länsinaapuriin.

Vilkaisepa Suomen väestöpyramidia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Markka aikana palkat olivat kohdallaan!

100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.

Mitä saat 20€ ruokakaupasta?

Riippunee markka-ajasta. Suurinpiirtein kaikki ruoka oli 90-luvun laman aikoihin kalliimpaa kuin nyt ja kalliiseen ruokaan oli suomalaisia totutettu jo 70-luvulta lähtien. Vasta EU ja tuontitullien poistuminen muutti asian. Siihen asti mentiin jyväjemmarit edellä - MTK ja hallitus sopivat mitä ruoka saa maksaa ja tuontitulleilla pidettiin huoli että ulkomainen on vielä kalliimpaa.

Taidat olla nuori kun et noita aikoja muista?

90-luvulla pääsi opiskelujen jälkeen suoraan töihin, ja palkka oli hintatasoon verrattuna niin hyvä että yrittämättäkin jäi joka tilistä kymppitonni säästöön. En muista koskaan 90-luvulla voivotelleeni ruuan tai minkään muunkaan hintaa. Taidat olla sinä joka muistaa väärin?

Ja minulla oli palkka alle 6000 eikä jäänyt mitään säästöön.Se että sinulla oli hyvä palkka ei tarkoita että näin oli kaikilla.

Toi on mun mielestä jotenkin niin vammaista, että ma. ahanmuutto.a tarjotaan nykyään lääkkeeksi kaikkeen. Ihme vässyköistä suomalaisista on tullut, kun eivät pärjää enää itse missään, aina pitää pyytää muista maista väkeä auttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään työvoimapulaa. Jokaiseen työpaikkaan saadaan tekijä mikäli palkka on kohdallaan.

Oliko palkat sitten ennen kohdallaan.

70-luvun alussa tehdastöissä 3 markkaa tuntipalkka, joten ihan kohdillaan oli

Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, ja joitakin ihmisiä kaiken aikaa. Mutta on mahdotonta huijata kaikkia ihmisiä kaiken aikaa. 

Get smart!

Vierailija kirjoitti:

Silloin töihin kelpasivat sellaiset ihmiset joihin nykyajan rekrytoija ei edes vilkaise.

Huippuosaajia toki haluttiin silloinkin, mutta tavallisetkin ihmiset kelpasivat. Vanhat, tuurijuopot, kouluttamattomat, tyhmät, laiskat, jne. saivat hekin töitä.

Kyllä. Itse olin nuorena poikana kesätöissä kotipaikkakunnan tehtaalla 80-luvulla, siis ennen lamavuosia. Silloin se ei ollut vielä osa kansainvälistä konsernia, ja meininki niiden vanhojen "hyvien" aikojen mukaista. Tuotannollis-taloudellisista syistä ei kukaan ollut koskaan saanut potkuja tehtaan yli satavuotisessa historiassa (muista syistä toki yksittäisiä ihmisiä oli pihalle potkittu).

Töissä oli jengiä, joilla ei ollut edes virallista toimenkuvaa. Naapurissani asunut, jo silloin lähellä kuuttakymmentä ollut Seppo esim. puuhasi milloin mitäkin, joskus siivosi tehdashallia, toisinaan ajoin trukkia, toisinaan taas täytteli jotain pakollisia papereita pomon niin pyytäessä. Iltavuorossa ei ollut osastollamme varsinaista johtoporrasta paikalla, ainoastaan vuorovastaava, joka oli rooliin noussut ihan duunarista. Melko usein iltaisin työn ohessa nautittiin kaljaa, kirjoittamattomana sääntönä oli ettei kukaan niin pahaan kuntoon itseään juo että hommat kärsisivät. 

Paljon muutakin sellaista tapahtui, joka ei nykyään tulisi kysymykseen ollenkaan, ja johtaisi potkuihin heti. Ja palkkalistoissa oli sellaisia henkilöitä, joille ei nykyään olisi mitään mahdollisuuksia työelämässä, mutta silloin oli vielä vähän jäljellä sitä menneen ajan henkeä, että tehdas pitää myös huolta yhteisöstä, koska sieltä se työvoima tulee. Lisäksi pomot ja duunarit istuivat niissä samoissa kuppiloissa, joita ei niin kauhean montaa ollut, eli yhteiselon piti sujua myös työn ulkopuolella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin töihin kelpasivat sellaiset ihmiset joihin nykyajan rekrytoija ei edes vilkaise.

Huippuosaajia toki haluttiin silloinkin, mutta tavallisetkin ihmiset kelpasivat. Vanhat, tuurijuopot, kouluttamattomat, tyhmät, laiskat, jne. saivat hekin töitä.

Kyllä. Itse olin nuorena poikana kesätöissä kotipaikkakunnan tehtaalla 80-luvulla, siis ennen lamavuosia. Silloin se ei ollut vielä osa kansainvälistä konsernia, ja meininki niiden vanhojen "hyvien" aikojen mukaista. Tuotannollis-taloudellisista syistä ei kukaan ollut koskaan saanut potkuja tehtaan yli satavuotisessa historiassa (muista syistä toki yksittäisiä ihmisiä oli pihalle potkittu).

Töissä oli jengiä, joilla ei ollut edes virallista toimenkuvaa. Naapurissani asunut, jo silloin lähellä kuuttakymmentä ollut Seppo esim. puuhasi milloin mitäkin, joskus siivosi tehdashallia, toisinaan ajoin trukkia, toisinaan taas täytteli jotain pakollisia papereita pomon niin pyytäessä. Iltavuorossa ei ollut osastollamme varsinaista johtoporrasta paikalla, ainoastaan vuorovastaava, joka oli rooliin noussut ihan duunarista. Melko usein iltaisin työn ohessa nautittiin kaljaa, kirjoittamattomana sääntönä oli ettei kukaan niin pahaan kuntoon itseään juo että hommat kärsisivät. 

Paljon muutakin sellaista tapahtui, joka ei nykyään tulisi kysymykseen ollenkaan, ja johtaisi potkuihin heti. Ja palkkalistoissa oli sellaisia henkilöitä, joille ei nykyään olisi mitään mahdollisuuksia työelämässä, mutta silloin oli vielä vähän jäljellä sitä menneen ajan henkeä, että tehdas pitää myös huolta yhteisöstä, koska sieltä se työvoima tulee. Lisäksi pomot ja duunarit istuivat niissä samoissa kuppiloissa, joita ei niin kauhean montaa ollut, eli yhteiselon piti sujua myös työn ulkopuolella. 

Isoilla tehtailla oli ennen sellaista patruunahenkeä.

Työt opittiin työmaalla, koneet niiden käyttö ja uudet asiat vuosien myötä, sopeuduttiin ja seuraava sukupolvi saatiin edellisten jälkeläisistä heti, kun olivat koulunsa päättäneet, "takuumiehinä" omat vanhemmat ja jokainen tunsi kyllä myös toisensa.

Osaajia arvostettiin.

"Patruunahenkeen" kuului yhtiön vuokra-asunnot, yhteiset kokoontumistilat ja erilaiset harrastuspiirit sekä vuorotyöläisille lastentarha, sairaanhoito ja yhtiön lääökäri myös hammaslääkärin palvelut niistä velotettiin n.k. sairaskassamaksuin ja sitoutumista palveli myös palkitsemiset, retket, hiihtokisat jne.

Kyllä silti myös lakkoiltiin, jos haluttiin saada jotain aikaan tai koettiin jonkin asian vaativan muutosta.

Työnjohtajia tarvittiin, mutta yleensä odotettiin itseohjautuvuutta, kunhan ei oltu liian oma-alotteisia.

Pääasia, että työt hoidettiin niin hyvin, kuin taidettiin ja oltiin ylpeitä duunipaikastamme.

Suomessa oli suunnilleen yhtä vähän väkeä, kuin nytkin, eikä tänne ollut tunkua. Ei oltu onnellisiakaan.

Jätä heikompasi rauhaan ja me töihin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koettakaa ymmärtää, että meillä on kohta kaksi miljoonaa eläkeläistä. Nämä eivät tee mitään muuta kuin kuluttavat niitä palveluja, joita pienemmät ikäluokat eivät riitä tekemään.

Olisit kiitollinrn, että tekivät sinua varten yhteiskunnan käymällä sen neljäkymmentä vuotta töissä. Maksavat yhä veroja.

Ovat ansainneet jo ne eläkkeensä, tee sinäkin sama ja lakkaa kadehtimasta. Kyllä ne vanhatkin olisivat mieluummin edelleen nuoria ja terveitä.

Älä nyt ole ihan pöljä.

Tosiasia on että ns. suuret ikäluokat saivat eläkemaksuilleen melko hulppean tuottoprosentin, toisin kuin 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet, jotka tulevat saamaan käteen vähemmän kuin ovat maksaneet.  Kumpi lie osansa paremmin ansainnut vai molemmat?

Mikset kadehdi niitä pitkiä työvuosia?

Silloin oli Marski.

Se vie voiton kateista. Työvuodet ei ole mitään, kun siihen aikaan oli Marski.