Iltalehden psykologi väittää että introverttius on ongelma
Eiköhän se ongelma kuitenkin ole niissä muissa jotka haluaa sekaantua toisten asioihin.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ääri-introvertti ja koen sen siinä mielessä ongelmaksi, että se tekee sopeutumisen työpaikkoihin ihan hiton vaikeaksi. Melkein kaikissa töissä pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä ja jos et ole suuna päänä kailottamassa omista asioistasi tai lähde juoruiluporukoihin mukaan, sinut otetaan heti silmätikuksi. Just nyt olen todella onnellinen työpaikastani, jossa saan tehdä työtä itsenäisesti, vaikka se asiakaspalvelua onkin ja todella kuluttavaa sekin. Lyhyissä asiakaspalvelukohtaamisissa introverttius ei yleensä ole muille mikään suuri ongelma, toisin kuin tiimityössä, jossa ollaan tekemisissä samojen ihmisten kanssa koko ajan.
Olen kyllä toiveikas että tulevaisuudessa päädyn vielä työhön, jossa ihmiskontaktien määrä on minimaalinen. Siihen olen parhaillaan pyrkimässä.
Tunnistatko kommentistasi negatiivisuutesi? Juuri se on ongelma.
No mut onhan se ihan faktaa, että ulkomaailma/työelämä suosii ekstroverttejä. Ei siihen pysty omalla asenteella vaikuttamaan.
T.eri
Tietenkin suosii, he pystyvät tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa.
Täällähän kaiken aikaa puhutaan, että muut ihmiset ovat helvetistä, koko ajan joku hakee töitä, että saisi olla mahdollisimman vähän tekemisissä ihmisten kanssa, asiakaspalvelu on vaikeaa jne.
Jos vaatimuksia ja rajoituksia työn suhteen itsellä on kvin paljon ei ole varmaan halutuinta työvoimaa.
Moni työ on nykyään sellaista missä joutuu olemaan tekemisissä ihmisten kanssa. Oikeastaan aika harva työ on sellaista missä ei joutuisi.
Muiden ihmisten sietäminen on aika perusasia työelämässä.
Se on vaan joskus aika kohtuutonta mitä introvertti joutuu muilta ihmisiltä työpaikalla sietämään. Sellaisia asioita, joita ei kyllä kenenkään tarvitsisi sietää. Mulle olisi ihan ok työskennellä ihmisten kanssa, jos ihmiset osaisivat käyttäytyä ja hyväksyisivät erilaisuuden, mutta kun valitettavan monille se on ylivoimaista. Meillä on vain yksi elämä ja mä en todellakaan enää aikuisiällä ala kiduttamaan itseäni missään työpaikalla, jossa kiusataan samalla tavalla kuin jossain yläkoulussa. Sitä tuli nuoruudessa koettua niin paljon että raja on tullut vastaan. Mä en ota paskaa enää keneltäkään vaan ratkaisuni on hakeutua paikkaan, jossa sitä paskaa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina löydetään ihmisen perseilylle joku diagnoosi. Milloin on joku mortti tai vertti. Milloin adhd, bbw tai bmw ym skeidaa. Jotkut nyt vain on i d i o o t t e j a ja piste. Ei ne muuta diagnoosia tarvitse.
Tämä! Kohta jumalauta varmaan kahdella miljoonalla suomalaisella on joku diagnoosi, kuinka epänormaaleja ovat.
Nykyisin puolella on jokin diagnoosi, ja toinen puolet käyttää jotain terapeutti- tai valmentaja nimikettä.
Kun kerta intro tunnustaa, että toiset ihmiset ovat hänelle helvetti, niin vakuutuin entisestään siitä, että ovat todella negatiivisia ja ahdistuneen pelokkaita tyyppejä. Seurustelin aikoinaan juurikin tuollaisen kaunaisen intron kanssa ja oli vaikeaa. Onhan se, jos on toiselle helvetti. Pysyn kaukana.
Täällä palstalla tuntuu olevan harvinaisen paljon ilkeitä introja. Ilmeisesti kirjoittelevat, kun ei tarvii helvetissä kärventyä livenä. Oonkin ihmetellyt, miten paljon ilkeyttä täältä löytyy. Jatkan optimistien pariin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on asiakaspalvelutyössä itseään introverttina pitäviä nuoria 16-25v. henkilöitä. Ovat ihan parhaita. Tulevat paikalle, tekevät työt, osaavat käyttäytyä asiakkaita kohtaan, asiakeskeisyys myös etu kun aika ei mene pölöttämiseen. Tv. Yrittäjä
Kuvauksesta päätellen kyse ei taida olla Gigantista?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on ambiverttejä
Yllättävän monet ovat ambivalentteja.
No voihan se olla jonkinlainen ongelma jollekin jossain tilanteessa. Ei varmasti aina ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on ambiverttejä. Periaatteessa jatkumon ääripäät, eli todella vahva introversio tai todella vahva ekstroversio, luovat ongelmia.
Minulla on todella vahva introversio, enkä ymmärrä, mitä ongelmia se on minulla luonut?
Ehkä et ole sitten niin äärimmäisen introvertti, kuin luulet, jos et ole huomannut minkäänlaisia ongelmia. Minulla ainakin on ollut jonkin verran ongelmia elämässä introversion takia, etenkin työelämässä.
T. Ääri-introvertti
Kyllä olen, olen myös ääri introvertti. Mutta tajunnut tämän onneksi ajoissa ja järjestänyt elämäni niin, että tulen tekemään työurani pääasiassa etänä kotona. En pelkää ihmisiä ja voin esim hyvin piipahtaa työpaikalla ja jutella ihmisten kanssa. Mutta kuluttavaahan se on. Vapaa-ajalla tapaan vain oikeita ystäviä. Jos minut kutsutaan "kissanristiäisiin" niin minulla on juuri silloin "menoja" enkä pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ääri-introvertti ja koen sen siinä mielessä ongelmaksi, että se tekee sopeutumisen työpaikkoihin ihan hiton vaikeaksi. Melkein kaikissa töissä pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä ja jos et ole suuna päänä kailottamassa omista asioistasi tai lähde juoruiluporukoihin mukaan, sinut otetaan heti silmätikuksi. Just nyt olen todella onnellinen työpaikastani, jossa saan tehdä työtä itsenäisesti, vaikka se asiakaspalvelua onkin ja todella kuluttavaa sekin. Lyhyissä asiakaspalvelukohtaamisissa introverttius ei yleensä ole muille mikään suuri ongelma, toisin kuin tiimityössä, jossa ollaan tekemisissä samojen ihmisten kanssa koko ajan.
Olen kyllä toiveikas että tulevaisuudessa päädyn vielä työhön, jossa ihmiskontaktien määrä on minimaalinen. Siihen olen parhaillaan pyrkimässä.
Tunnistatko kommentistasi negatiivisuutesi? Juuri se on ongelma.
No mut onhan se ihan faktaa, että ulkomaailma/työelämä suosii ekstroverttejä. Ei siihen pysty omalla asenteella vaikuttamaan.
T.eri
Tietenkin suosii, he pystyvät tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa.
Täällähän kaiken aikaa puhutaan, että muut ihmiset ovat helvetistä, koko ajan joku hakee töitä, että saisi olla mahdollisimman vähän tekemisissä ihmisten kanssa, asiakaspalvelu on vaikeaa jne.
Jos vaatimuksia ja rajoituksia työn suhteen itsellä on kvin paljon ei ole varmaan halutuinta työvoimaa.
Moni työ on nykyään sellaista missä joutuu olemaan tekemisissä ihmisten kanssa. Oikeastaan aika harva työ on sellaista missä ei joutuisi.
Muiden ihmisten sietäminen on aika perusasia työelämässä.
Urani sisältää yksinäistä asiantuntijatyötä ja koska olen hyvä siinä, saan valita työtehtäväni. Voin siis todellakin vain ilmoittaa, että minä sitten työskentelen kotona siihen ja siihen aikaan.
Olen syntyjään lähinnä vilkkautta ja puheliaisuutta ilmentänyt tyttö. Selviydyin koulussa, opinnoissa ja työssäkin hyvin, koin iloa muiden seurasta.
Elämä opetti, lähinnä parisuhteiden, ns. ystävyyssuhteiden ja joidenkin sukulaisten myötä, että ihmiset ovatkin usein ilkeitä, hyväksikäyttäjiä ja julmia. Niinpä minusta tuli yli 50-vuotiaana introvertti. En jaksa uteliaita naapureita tai muitakaan ikäviä ihmisiä.
Näinkin voi käydä.
Introverttius voi olla normaali ihmisen kehityksen lopputila, sillä yksinhän lopulta jokainen on itsensä kanssa ja Luojansa edessä.
Ps. Kyllä minäkin vielä innostun hassutteluun kohdatessani samalla aaltopituudella olevia.
Vierailija kirjoitti:
Introvertit vaativat saada tehdä työtä jossa olisi mahdollisimman vähän muita ihmisiä. Eikö ongelma ole silloin introvertin eikä niiden muiden ihmisten.
Aika mahdotonta on luoda työpaikkoja joissa jokainen työskentelisi yksin eikä kukaan esimerkiksi haluaisi olla asiakkaiden kanssa tekemisissä. Ei työtehtäviä voi kovin paljon valkata. Se olisi väärin muita kohtaan.Työpaikoilla usein on paljonkin erilaisia ihmisiä yhdessä ja monesti ne asiakkaat ovat tärkeitä, elle tärkeimpiä.
Tuntuu, että introvertit ovat monesti aika itsekkäitä ja vaativat ymmärtämystä muilta. Mutta kovin kehnosti he itse suvaitsevat ja ymmärtävät muita.
Nyt sekoitat asioita keskenään. Introvertit eivät valkkaa työtehtäviä, he toimivat PAREMMIN kun saavat tehdä itsenäisesti. Introvertitkin myös kaipaavat ihmissuhteita, mutta se ei ole heille ELINEHTO kuten ekstroverteille. Introvertit myös havaitsevat sosiaaliset asiat ekstorverttejä paremmin koska introilla ei ole samanlaista esillä olemisen tarvetta kuin ekstroilla. Ekstrot toki hallitsevat sosiaalisen pelin paremmin kuin introt, mutta peli on valhetta. Kaikki inhoavat introverttejä siksi, että elämän kännijuhlissa introvertti on se, joka ei juo ja saa siksi muut tietoisemmiksi omasta sekoilustaan
En itsekään ymmärrä etenkin tällä palstalla tapahtuvaa ekstroverttien mollaamista. Kumppanini on ekstrovertti ja rakastan häntä ja hänen ulospäinsuuntautuneisuuttaan yli kaiken. Toivon että lapsemme perivät enemmän hänen persoonallisuustyyppiään. Uskoisin katkeruuden olevan enemmän maailmaa kohtaan, kun maailma suosii ekstroverttejä. Se sitten purkautuu tuollaisena ikävänä ekstroverttivihana.
Mutta tiedättehän, internet...