Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: Peruskoulu on kriisissä
21.05.2023 |
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista. Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista - joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Olen alkanut myös epäillä että oppimistuloksia parannetaan keinotekoisesti löysemmällä arvostelulla kuin 10-20v sitten. Epäilyttävän paljon ysejä ja kymppejä lähipiirin adhd-kultamussakoiden todistuksissa...
Äidinkielen opettajakollegoiden kanssa on tästä puhuttu. Että annamme nykyään heikoista teksteistä parempia numeroita kuin ennen, koska muuten tulisi niin huonoja numeroita kaikille. Esseen arviointi ei ole niin selkeää kuin kokeiden, ja yksi arvioinnissa työnantajankin korostama asia on kannustavuus. Kannustamme siis antamalla sen plussan ylimääräistä..
onko sitten yo kirjoitukset helpompia???????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Sitä on turha odottaa oikeistohallitukselta. Persut, kepu, kok. hallitus, jossa kokoomuslainen opetusministeri romuttivat koulutuksen. Peruskoululaiset sullottiin entisen kahden luokan kokoisiin ryhmiin ja oppilaat pantiin oppimaan itsenäisesti ja lahjakkaammat ryhmätöissä heikompia opettamaan. Päättäjien lempilapsen, ammattikoulureformin myötä opettajat vähennettiin minimiin ja itseohjautuvan opiskelun nimiin vannottiin niin, että vanhemmat eivät uskaltaneet antaa sähköasentajaksi valmistuneen poikansa tehdä kodin sähkötöitä, kun tiesivät, miten luokatonta opetus oli ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto mikä voi pelastaa koulutustason, on että yksityiskouluja tulee saada perustaa vapaasti, eli todistuksenanto-oikeus tulee olla näillä kouluilla. Tämä ei tietenkään tarkoita maksullisia kouluja, ne ovat eri asia. Niitäkin voisi toki perustaa jokusen ja katsoa että kuinka se toimii. Näissä ensiksi mainituissa kouluissa luultavasti olisi pääsykokeet jo ensimmäiselle luokalle, jolloin saataisiin osaavaa, lukemis-, laskemis-, kirjoittamis-, ja oppimiskykyistä porukkaa saman katon alle. Näin saataisiin menestyneitä ihmisiä jotka tuottavat Suomeen kaikkea hyvää. Lisäksi keskiluokan ei tarvitsisi ruveta harkitsemaan pakoa pk-seudulta.
Suomessa on jo sekä maksullisia että maksuttomia yksityiskouluja ja osaan niistä on pääsykokeet.
jotain steineriä, montenessoria, . juu juu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montako helvetin juttua tästäkin pitää tehdä? Kaikkihan sen tietää ja näkee. Nyt on suuta piesty tarpeeksi, on toiminnan aika. Hallituksella on ennennäkemättömät paineet ja vastuu tästä asiasta. Homma on nyt hoidettava.
Sitä on turha odottaa oikeistohallitukselta. Persut, kepu, kok. hallitus, jossa kokoomuslainen opetusministeri romuttivat koulutuksen. Peruskoululaiset sullottiin entisen kahden luokan kokoisiin ryhmiin ja oppilaat pantiin oppimaan itsenäisesti ja lahjakkaammat ryhmätöissä heikompia opettamaan. Päättäjien lempilapsen, ammattikoulureformin myötä opettajat vähennettiin minimiin ja itseohjautuvan opiskelun nimiin vannottiin niin, että vanhemmat eivät uskaltaneet antaa sähköasentajaksi valmistuneen poikansa tehdä kodin sähkötöitä, kun tiesivät, miten luokatonta opetus oli ollut.
voitko lopettaa väärän tiedon levittämisen kiitos. PerusOPS on peräisin vuodelta 2014 ja sen on laatinut Krista Kiurun SDP alainen opetushallitus, sekä siunannut Kataisen sinipunahallitus.
Marinin vasemmistohallitus laajensi oppivelvollisuuden koskemaan myös 17-18 vuotiaita, muttei vastaavasti korottanut perusopetuksen rahoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Li Andersson keskittyi opetusministerinä tosiaan vain ja ainoastaan siihen, että sai oppilaat, opettajat ja muut kouluissa työskentelevät koulurakennuksiin levittämään toisiinsa koronaa. Pääosa lasten ja nuorten koronatartunnoista on lieviä, mutta osa heistäkin on saanut vakavia jälkitauteja ja jotkut ovat kuolleet koronaan. Sen sijaan monille aikuisille korona on vaarallinen. Kuolintilastojen ohella kouluissa leviävä korona on näkynyt opettajien pitkinä ja toistuvina poissaoloina ja pysyvänä työkyvyttömyytenä. Kun sijaisia ei saa, ainakaan päteviä, opetus on ollut pitkään puutteellista. Alanvaihdokset ovat yleisiä ja avoimiin virkoihin on koko ajan vähemmän hakijoita. Alkeellisiakaan työturvallisuustoimia, kuten ilmanvaihdon parantamista, ei kouluihin ole tehty. Tämä kertoo kaiken Li Anderssonin arvostuksesta oppilaita, opettajia ja oppimista kohtaan. Ei tule ikävä.
Oletko vähän mielisairas kun jaksat vatvoa vielä koronaa? Koronan voisi jo unohtaa ja keskittyä nykyiseen koulukriisiin. Jokainen voi syyttää itseään jos ei ottanut rokotetta joka antoi todella hvän suojan taudille.
Nykyhallitus on kohta historiaa ja on aika kuunnella opettajia vihdoin ja viimein. Kymmeniä tuhansia lapsia on syrjäytymisvaarassa koska kunnon opetusta ei saa.
kaikista vanhemmista ei ollut katsomaan onko läksyt tehty ja osa ei edes osannut
Ihan olen korkeakoulutettu enkä osaa auttaa yläkoululaista fysiikan tai matikan tehtävissä. Onneksi kumppanini on lukenut molempia yliopistossa ja auttaa. Kemiassa meneekin sitten molemmilla sormi suuhun.
Olisipa mahtavaa jos omilta peruskouluajoilta olisi oppi jäänyt niin päähän, että voisin aineenopettajan tasoisesti auttaa lastani koulutehtävissä. Voi meitä kädettömiä, alempitasoisia perheitä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä nyky koulu aika erikoista. Yhdellä lapsella oli kokeet yläkoulussa.
Heillä on reaaliaineen kokeet. Jos arvosanaksi kelpaa 7 tai huonompi, niin saat käyttää oppikirjaa kokeessa. Jos haluat paremman arvosanan, niin ei saa käyttää kirjaa
idässä (Hki) on kirjoja ainakin eräässä koulussa , kysyin ystävältä, en taas kysynyt että onko kaikista aineista kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Li Andersson keskittyi opetusministerinä tosiaan vain ja ainoastaan siihen, että sai oppilaat, opettajat ja muut kouluissa työskentelevät koulurakennuksiin levittämään toisiinsa koronaa. Pääosa lasten ja nuorten koronatartunnoista on lieviä, mutta osa heistäkin on saanut vakavia jälkitauteja ja jotkut ovat kuolleet koronaan. Sen sijaan monille aikuisille korona on vaarallinen. Kuolintilastojen ohella kouluissa leviävä korona on näkynyt opettajien pitkinä ja toistuvina poissaoloina ja pysyvänä työkyvyttömyytenä. Kun sijaisia ei saa, ainakaan päteviä, opetus on ollut pitkään puutteellista. Alanvaihdokset ovat yleisiä ja avoimiin virkoihin on koko ajan vähemmän hakijoita. Alkeellisiakaan työturvallisuustoimia, kuten ilmanvaihdon parantamista, ei kouluihin ole tehty. Tämä kertoo kaiken Li Anderssonin arvostuksesta oppilaita, opettajia ja oppimista kohtaan. Ei tule ikävä.
Oletko vähän mielisairas kun jaksat vatvoa vielä koronaa? Koronan voisi jo unohtaa ja keskittyä nykyiseen koulukriisiin. Jokainen voi syyttää itseään jos ei ottanut rokotetta joka antoi todella hvän suojan taudille.
Nykyhallitus on kohta historiaa ja on aika kuunnella opettajia vihdoin ja viimein. Kymmeniä tuhansia lapsia on syrjäytymisvaarassa koska kunnon opetusta ei saa.
kaikista vanhemmista ei ollut katsomaan onko läksyt tehty ja osa ei edes osannut
Ihan olen korkeakoulutettu enkä osaa auttaa yläkoululaista fysiikan tai matikan tehtävissä. Onneksi kumppanini on lukenut molempia yliopistossa ja auttaa. Kemiassa meneekin sitten molemmilla sormi suuhun.
Olisipa mahtavaa jos omilta peruskouluajoilta olisi oppi jäänyt niin päähän, että voisin aineenopettajan tasoisesti auttaa lastani koulutehtävissä. Voi meitä kädettömiä, alempitasoisia perheitä :(
en olisi osannut auttaa lukion pitkässä matikassa, kemia ja fysiikka kaikki kurssit. Pojalla meni loistavasti, mieliaineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä nyky koulu aika erikoista. Yhdellä lapsella oli kokeet yläkoulussa.
Heillä on reaaliaineen kokeet. Jos arvosanaksi kelpaa 7 tai huonompi, niin saat käyttää oppikirjaa kokeessa. Jos haluat paremman arvosanan, niin ei saa käyttää kirjaa
idässä (Hki) on kirjoja ainakin eräässä koulussa , kysyin ystävältä, en taas kysynyt että onko kaikista aineista kirjat.
Juuh. Itä-Helsingin monissa kouluissa onkin. Syytä voit miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi vaihtoehto mikä voi pelastaa koulutustason, on että yksityiskouluja tulee saada perustaa vapaasti, eli todistuksenanto-oikeus tulee olla näillä kouluilla. Tämä ei tietenkään tarkoita maksullisia kouluja, ne ovat eri asia. Niitäkin voisi toki perustaa jokusen ja katsoa että kuinka se toimii. Näissä ensiksi mainituissa kouluissa luultavasti olisi pääsykokeet jo ensimmäiselle luokalle, jolloin saataisiin osaavaa, lukemis-, laskemis-, kirjoittamis-, ja oppimiskykyistä porukkaa saman katon alle. Näin saataisiin menestyneitä ihmisiä jotka tuottavat Suomeen kaikkea hyvää. Lisäksi keskiluokan ei tarvitsisi ruveta harkitsemaan pakoa pk-seudulta.
Suomessa on jo sekä maksullisia että maksuttomia yksityiskouluja ja osaan niistä on pääsykokeet.
jotain steineriä, montenessoria, . juu juu.
On paljon muitakin. Alkaen ihan ilmaisista suomalaista OPSia noudattavista ökykalliiseen kansainväliseen ja kaikkea siltä väliltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on se inkluusio, joka on osoittautunut käytännössä surkeaksi ideaksi, mutta sitä vaan edelleen tuuletetaan. Tässä MOT ohjelmassa tuo aikalailla selviää, että systeemi on ylhäältä lähtien toimintakyvytön, eikä kukaan ota vastuuta mistään.
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen 10 vuoden sisältö tiivistettynä.
Luokkakoot yläkouluissa kasvanut 20-22 oppilaan ryhmistä 26-30 oppilaaseen. Samaan aikaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut. Erityistuen oppilaat ovat integroituneina yleisopetuksen luokkaan. 27 oppilaan luokassa voi olla muutama eryityisentuen oppilasta oppimisvaikeuksineen, tehostetun tuen oppilaita kourallinen, pari kielipuolta, muutama s2, joku yksilöllistetty ja muutama täysin keskittymiskyvytön häirikkö.
Siinä missä eritysluokalla on max 10 oppilasta ja opettaja sekä avustaja, yleisopetuksessa aineenopettaja saa pärjätä tällaisen lauman kanssa yksin. Ja kun aineenopettajalla on päivän aikana tällaisia ryhmiä muutama, opettaa aineenopettaja käytännössä päivänaikana pari erkkaluokkaa ja luokallisen muita tuen tarpeessa olevia. Kuinkahan pitkään kukaan kuvittelee, että aineenopettajat jaksavat työssänsä? Siihen 150-250 oppilaaseen mahtuu nimittäin aika monta tuen tarvitsijaa ja aineenopettajan pitäisi huomioida heidät yksilöinä ja opettaa siinä samalla muut yleisopetuksen oppilaat. Ei ole tule onnistumaan. Jokainen joka väittää näin, voi mennä kokeilemaan yläkouluun aineenopettajan töitä.
Liian suurella prosentilla oppilaista todetaan matematiikan oppimisvaikeus jo alakoulussa, ysiluokkalaiset laskevat vielä sormista 2x3=7 eiku 6. Edes kertotauluja ei enää viitsitä alakoulun aikana opiskella ulkoa, joten oppiminen tyssää yläkoulussa siihen, kun oletusarvoista on, että yläkoulun matematiikan sisältöjen ymmärtämisessä opetuksen aikana, on kyettävä seuraamaan opetusta. Mitä tulisi vieraan kielen opiskelusta, jos sanoja ei viitsi opiskella. Sama se on matematiikassakin.
Lukemista ei harrasteta. Useampi valitsee lukukirjakseen kirjan, joka löytyy leffana. Kirjoittaa kirja-analyysin leffapohjalta, jolloin äidinkielenopettaja huomaa, ettei kirjaa olla avattukaan. Asiat jätetään viime hetkeen ja tuskaillaan, kun kirja-analyysi pitäisi olla perjantaina valmis, muttei kirjaa olla aloitettu vielä edes lukemaan, vaikka sitä on työstetty kerta viikkoon oppitunneillakin kahden kuukauden ajan.
Keskittymiskyky ja kyky tehdä jotain yhtä asiaa on romahtanut ihan täysin. Dokumenttia katsottaessa viiden minuutin jälkeen puolella on jo kännykät kädessä tai alettu suttailemaan kynällä paperille, keskustelee kaverin kanssa tai tuijotetaan tyhjyyteen. Kaikki asiat pitäisi tapahtua 2minuutin syklein ja välissä joku sirkuspelle vetää shown.
Luokalle ei käytännössä enää jätetä, joten oppilas siirretään vsop-opetukseen. Oppilas joka ei ole saanut suoritettua vuoden aikana mitään, voi käytännössä jatkaa seuraavalle luokalle. No, missähän välissä se vsop-oppilas opetetaan kun siellä luokassa on se 25 muuta, jolle pitäisi opettaa ko. vuosiluokan sisältö ja yhdelle edellisvuoden? Kuka sen opettaa? Opettaja ei pysty oikein jakautumaan kahdeksikaan ja opettaa samaan kahta eri sisältöä. Puhumattakaan, kun siellä luokassa on vielä se yksilöllistettykin, jolle pitäisi opettaa omaa sisältöä.
Tuhoon tuomittuja ideoita tuotu koulumaailmaan viimeisen 10 vuoden aikana niin rutkasti, että tässä on tulos. Voi lintsata vaikka koko vuoden suorittamatta mitään opintoja, huhti-toukokuussa tehdään parin sivun paketti ruotsista, jotta saa vitosen tai jatketaan vain seuraavalle luokalle, kun oppilaan oikea paikka on erityisluokka yhden ikuisen silmien alla koko ajan eikä joka tunti vaihtuevien aineenopettajien vastuulla.
Integraatioihmiskokeet ovat heitteille jättämistä. Seuraava ongelma on jo oven takana: missä opettajia työhön? Kato jo matemaattisten aineiden osalta alkanut. https://yle.fi/a/3-12231533 Jyväskylän yliopistossa laaditun tuoreen raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajiksi valmistuneiden määrä on laskenut liki 40 prosenttia Suomen yliopistoissa 2010-luvulla
Mites yksinhuoltajuus tilastot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettajana niitän sitä satoa, mitä peruskoulussa ei ole kylvetty.
Pitkäjänteinen opiskelu ei kiinnosta suurta osaa nuorista ollenkaan. Helpompi on pyytää, että saisinko viitosen.
No sinne lukioon ei ole tullutkaan se aines, jonka kanssa se aineenopettaja on jo vääntänyt joka ikinen tunti. He ovat päätyneet ihan eri paikkaan, ammattikouluihin, opistoihin tai tuvalle Suurinosa lukiossa on edelleenkin omasta tahdosta ja motivoituneena saadakseen hyviä numeroita, osa on aina tullut kavereiden mukana hengailemaan, mutta lukion ja peruskoulun ero on siinä, että oppilas vastaa itse suorituksistaan ja etenemisestään, neloset käytössä ja kurssi uusitaan.
Eli kyseessä on heikomman sosioekonomisen luokan jälkikasvu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista on meno peruskoulussa parhaimmillaan.
Niin. Tuollaista meno joskus on. Kakarat eivät usko mitään ja vänkäävät vastaan ja kuvaavat videoita jos opettaja vähänkin yrittää ojentaa. Aivan prkleen järjetöntä nykymeno kouluissa.
Kahden minuutin kohdalla tyttö huutaa opettajalle "v#ttu mee imee mvnaa, mummo".
Kun minä 1990-luvulla kävin yläasteen, niin tuollaisesta huudosta kakara olisi lentänyt luokasta ulos suoraan rehtorin puhutteluun. Rehtori olisi sitten ottanut vanhempiin yhteyttä.
Sama 2000 luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vihervassarit!
Kiitä mieluummin oikeistoa. Dementiako vaivaa vai miksi et muista, että Sipilän hallitus (kokoomus, persut, keskusta, siniset) leikkasi koulutuksesta 600 miljoonaa euroa. Etkö tosiaan muista, miten se äijä virnuili vaalimainoksissa "koulutuksesta ei leikata" -kyltin kanssa ja leikkasi silti.
Pisa-tulosten lasku alkoi jo 2000-luvun alussa. Viimeisin opetusministeri ei ainakaan tehnyt yhtään mitään peruskoulun tilanteen parantamiseksi.
Pienellä Suomella on ollut maine koulutuksen ja opetuksen suurmaana. Oppilaiden osaamista mittaavien Pisa-testien tulokset ovat kuitenkin laskeneet jo tasaisesti yli 15 vuotta monista syistä.
- Yleisesti ottaen Suomi on menestynyt loistavasti. Historia on varsin kunniakas. Suomi on ollut kaikista parhaimmalla tasolla vuonna 2006. Sen jälkeen trendi on ollut aika tasaisesti heikentyvä, Pisa-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Arto Ahonen sanoo.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c04dca49-f242-495e-9b84-6353cd9896b8
Ja 2013 tuli vihapuheen aalto palstoihin ja politiikkaan. Sattumaako?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Samalla voi miettiä miksi opettajat joutuu kasvattamaan lapsia vaikka pitäisi opettaa. Ne perus asiat on jäänyt kotona saamatta. Mitä on koti-oloista muuttunut 1960 luvulta tähän päivään niin dramaattisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä johtuu? Oppilaat vähenee joka vuosi koska ikäluokat ovat joka vuosi edellistä pienempiä ja tätä on jatkunut jostain 1960 luvulta lähtien. Jatkuvasti enemmän rahaa laitetaan koulutukseen kun samalla oppilasmäärät pienenevät joten mistä tämä pisa tulosten lasku johtuu ja koko "koulu kriisi" ?
Kaikille oppilaille pitää saada läppärit ja digiopetusmatsku on kalliimpaa kuin analoginen. Ennen opiskeltiin vanhoista kirjoista vuosia, mutta nyt pitää maksaa lisensseistä joka vuosi.
Lapset eivät lue niitä digimateriaaleja. Syitä on ainakin kaksi.
Ensinnäkin samalla laitteella on tiktokit ja instat ja muut somehommelit, ja ne kiinnostavat paljon enemmän kuin sähköinen koulumateriaali. Älylaite vilkuttaa ja piippailee jatkuvasti, kun tulee kavereilta viestejä ja päivityksiä.
Toiseksi, miten ihmeessä lapset jaksaisivat lukea näytöltä paljon tekstejä, kun ei aikuinenkaan sitä halua tehdä. Eihän kenenkään pää ja silmät ja niskat ja hermot kestä pienen puhelimen tai tabletin tai läppärin näytöltä lukemista. Siinä rasittuu kymmenessä minuutissa.
Kun netti tuli vanhemmat valvoi meitä muksuja mitä sieltä katellaan. Nykyään ei enää valvota lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä nyky koulu aika erikoista. Yhdellä lapsella oli kokeet yläkoulussa.
Heillä on reaaliaineen kokeet. Jos arvosanaksi kelpaa 7 tai huonompi, niin saat käyttää oppikirjaa kokeessa. Jos haluat paremman arvosanan, niin ei saa käyttää kirjaa
enpä ole kuullut moisesta, onko edes laillista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Olen alkanut myös epäillä että oppimistuloksia parannetaan keinotekoisesti löysemmällä arvostelulla kuin 10-20v sitten. Epäilyttävän paljon ysejä ja kymppejä lähipiirin adhd-kultamussakoiden todistuksissa...
Äidinkielen opettajakollegoiden kanssa on tästä puhuttu. Että annamme nykyään heikoista teksteistä parempia numeroita kuin ennen, koska muuten tulisi niin huonoja numeroita kaikille. Esseen arviointi ei ole niin selkeää kuin kokeiden, ja yksi arvioinnissa työnantajankin korostama asia on kannustavuus. Kannustamme siis antamalla sen plussan ylimääräistä..
onko sitten yo kirjoitukset helpompia???????
Kirjoituksista pääsee läpi entistä huonommilla vastauksilla. Esim. matikasta peruskoulun tiedoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä nyky koulu aika erikoista. Yhdellä lapsella oli kokeet yläkoulussa.
Heillä on reaaliaineen kokeet. Jos arvosanaksi kelpaa 7 tai huonompi, niin saat käyttää oppikirjaa kokeessa. Jos haluat paremman arvosanan, niin ei saa käyttää kirjaa
idässä (Hki) on kirjoja ainakin eräässä koulussa , kysyin ystävältä, en taas kysynyt että onko kaikista aineista kirjat.
Juuh. Itä-Helsingin monissa kouluissa onkin. Syytä voit miettiä.
idässä kävi minunkin lapseni peruskoulun, lukio ei taas kelvannut vaan meni yli 9 ka:n lukioon
Alue: Aihe vapaa
kaikista vanhemmista ei ollut katsomaan onko läksyt tehty ja osa ei edes osannut