Lue keskustelun säännöt.
Mikä minussa on vialla?
17.05.2023 |
Saan jatkuvia päähänpinttyviä. Kerran pelkäsin älyttömästi, että kerrostalojen sortuu ja ajattelin sitä jatkuvasti. Sitten oli hetki normaalia, kunnes taas pelkäsin uutta. Sama kaava toistuu, välillä pelätään ja ahdistutaan ja välillä taas kaikki on hyvin ja elämä on maailman parasta.
Olen pelännyt sairastuvani vakavasti, kerrostaloa sortuvan, läheisteni kuolevan näin esimerkkinä.
Minulla on lääkäri tulossa pian muista syistä (neuropsykiatrisista(diagnoosia ei ole)).
Kommentit (52)
Se kirjoitti:
Kuullostaa joltain ahdistukselta mutta voi olla merkki myös jostain psykoosisairaudesta joka on puhkeamassa
Silloinhan nuo liittyisivät enemmänkin johonkin ihmiseen tai tapahtumaan. Ei sairastumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minulla on tuollaista ja dgt on adhd ja lisäksi pakko-oireilu aktivoituu stressin myötä. Jatkuvasti joku jumi pyörimässä päässä kunnes se taas vaihtuu. Ja se aiempi tuntuukin yhtäkkiä hölmöltä jutulta.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoajatukset liittyvät esim:
ADHD
ADD
Autismi
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Masennus
Ahdistuneisuushäiriöt (näitä 5 kappaletta)
PTSD
POCD
SkitsofreniaNämä vain esimerkkeinä. Siitä sitten vaan arpomaan! 😀
Jep. Tässä on pitkä luettelo.
Nuo ahdistuneisuushäiriöt ovat:
julkisten paikkojen pelkoa (F40.00 ilman paniikkihäiriötä tai F40.01 myös paniikkihäiriö)
paniikkihäiriötä (F41.0)
sosiaalisten tilanteiden pelkoa (F40.1)
yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (F41.1).
Suosituksen piiriin eivät kuulu lapsuusiän ahdistuneisuushäiriöt, määritetyt (yksittäiset) pelot (F40.2), sekamuotoinen masennus-ahdistustila (F41.2), pakko-oireinen häiriö (F42), reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43) eivätkä dissosiaatiohäiriöt (F44).
Vierailija kirjoitti:
No minulla on tuollaista ja dgt on adhd ja lisäksi pakko-oireilu aktivoituu stressin myötä. Jatkuvasti joku jumi pyörimässä päässä kunnes se taas vaihtuu. Ja se aiempi tuntuukin yhtäkkiä hölmöltä jutulta.
Mikä on dgt?
Vierailija kirjoitti:
No minulla on tuollaista ja dgt on adhd ja lisäksi pakko-oireilu aktivoituu stressin myötä. Jatkuvasti joku jumi pyörimässä päässä kunnes se taas vaihtuu. Ja se aiempi tuntuukin yhtäkkiä hölmöltä jutulta.
Mulla on aivan sama juttu. Ärsyttää ja välillä naurattaa mitä kaikkea sitä on tullut pelättyä. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkoajatukset liittyvät esim:
ADHD
ADD
Autismi
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Masennus
Ahdistuneisuushäiriöt (näitä 5 kappaletta)
PTSD
POCD
SkitsofreniaNämä vain esimerkkeinä. Siitä sitten vaan arpomaan! 😀
Tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäätkö oikeasti talon romahtamista vai onko se vain ajatus mikä pysyy mielessä (mutta tiedät että talo EI romahda)?
Vierailija kirjoitti:
Se kirjoitti:
Kuullostaa joltain ahdistukselta mutta voi olla merkki myös jostain psykoosisairaudesta joka on puhkeamassa
Tätä on jatkunut viimeiset 6 vuotta.. -Ap
Olen myös pelännyt sairastuvani mieleltäni. Suvussa toisella vanhemmalla skitsofrenia (lasten syntymän jälkeen puhjennut(hoidossa)) ja isosisaruksella ADHD.-Ap
Adhd-ihmisten sisaruksilla on tutkitusti mielenterveys vaarassa.
Omassa suvussani samat kuin teilläkin ja adhd:n liitännäisongelmat, mielialahäiriöitä, pakko-oireita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakko-oireet on tavanomainen Nepsypiirre. Eikä sinulla vaikuta olevan mitenkään kummallisia nuo pelot.
Kopioitua:
Kokonaisväestöstä noin 2-3 % aikuisista kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Autismikirjon ihmisillä esiintyvyyden on arvioitu olevan jopa noin 40 %. Usein oireet alkavat nuoruudessa, joskus jo lapsena.
Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Ahdistuneisuushäiriöt ovat monitekijäisiä, eli yleensä niille ei voida osoittaa yhtä syytä. Kuitenkin kaksos- ja sukututkimusten valossa perinnölliset tekijät ovat merkittäviä pakko-oireisen häiriön synnyssä (Huttunen 2018).
Pakko-oireista häiriötä voidaan tarkastella myös kehityksellisen neurobiologian näkökulmasta. Sekä autismissa, pakko-oireisessa häiriössä että ADHD:ssa ja Touretten oireyhtymässä esiintyy osin samankaltaisia oireita. Eräät tutkijat kyseenalaistavat nykyisten diagnostisten kategorioiden toimivuutta mm. aivokuvantamistutkimusten tuloksiin perustuen. Päällekkäistymistä on niin paljon, että diagnoosit eivät kovin hyvin kuvaa etiologisesti, biologisesti ja ilmenemismuodoltaan erillisiä häiriöitä (Kushki et al 2019).
Päällekkäiset oireet voivat vaikeuttaa diagnostiikkaa. Ahdistuneisuuden voidaan joskus liian suoraviivaisesti olettaa johtuvan autismista, vaikka kaikki autistit eivät ole ahdistuneita.
Osalla autisteista on kognitiivisia vaikeuksia ja puheen niukkuutta, jotka vaikeuttavat oireista kertomista. Myös normaalin kognitiivisen toimintakyvyn omaavilla autisteilla on usein vaikeutta kuvailla sisäisiä kokemuksiaan. Oirekyselyt on yleensä standardoitu neurotyypillisille, eivätkä välttämättä kovin hyvin erottele autismikirjoon ja pakko-oireisiin liittyvää toistavaa käyttäytymistä (Postorino et al. 2017). Usein oireiden kartoittamiseen tarvitaan tietoa myös henkilön läheisiltä tai huoltajilta.
Lähde: https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/kun-hairitsevat-ajat…
Lisäksi pitää olla autismin oireet, että olisi kyse autismista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkäätkö oikeasti talon romahtamista vai onko se vain ajatus mikä pysyy mielessä (mutta tiedät että talo EI romahda)?
Tiedän järjellä ettei se mihinkään romahda, mutta ajatus asiasta pyörii päässä ja se ahdistaa. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kirjoitti:
Kuullostaa joltain ahdistukselta mutta voi olla merkki myös jostain psykoosisairaudesta joka on puhkeamassa
Tätä on jatkunut viimeiset 6 vuotta.. -Ap
Olen myös pelännyt sairastuvani mieleltäni. Suvussa toisella vanhemmalla skitsofrenia (lasten syntymän jälkeen puhjennut(hoidossa)) ja isosisaruksella ADHD.-Ap
Adhd-ihmisten sisaruksilla on tutkitusti mielenterveys vaarassa.
Omassa suvussani samat kuin teilläkin ja adhd:n liitännäisongelmat, mielialahäiriöitä, pakko-oireita.
Minkä ikäinen olet? Kuinka pärjäät elämässä? Mitä oireita sinulla on?
Anteeksi kysymystulva.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on saman tyyppistä oireilua. En ota kantaa diagnoosiin, mutta ihan vain tiedoksi, ettet ole ainoa. Lohduttaa ainakin itseä, kun usein tuntee itsensä omituiseksi näiden ajatusten kanssa.
BetterHelp. Terapeutin saa halutessaan vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko-oireet on tavanomainen Nepsypiirre. Eikä sinulla vaikuta olevan mitenkään kummallisia nuo pelot.
Kopioitua:
Kokonaisväestöstä noin 2-3 % aikuisista kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Autismikirjon ihmisillä esiintyvyyden on arvioitu olevan jopa noin 40 %. Usein oireet alkavat nuoruudessa, joskus jo lapsena.
Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Ahdistuneisuushäiriöt ovat monitekijäisiä, eli yleensä niille ei voida osoittaa yhtä syytä. Kuitenkin kaksos- ja sukututkimusten valossa perinnölliset tekijät ovat merkittäviä pakko-oireisen häiriön synnyssä (Huttunen 2018).
Pakko-oireista häiriötä voidaan tarkastella myös kehityksellisen neurobiologian näkökulmasta. Sekä autismissa, pakko-oireisessa häiriössä että ADHD:ssa ja Touretten oireyhtymässä esiintyy osin samankaltaisia oireita. Eräät tutkijat kyseenalaistavat nykyisten diagnostisten kategorioiden toimivuutta mm. aivokuvantamistutkimusten tuloksiin perustuen. Päällekkäistymistä on niin paljon, että diagnoosit eivät kovin hyvin kuvaa etiologisesti, biologisesti ja ilmenemismuodoltaan erillisiä häiriöitä (Kushki et al 2019).
Päällekkäiset oireet voivat vaikeuttaa diagnostiikkaa. Ahdistuneisuuden voidaan joskus liian suoraviivaisesti olettaa johtuvan autismista, vaikka kaikki autistit eivät ole ahdistuneita.
Osalla autisteista on kognitiivisia vaikeuksia ja puheen niukkuutta, jotka vaikeuttavat oireista kertomista. Myös normaalin kognitiivisen toimintakyvyn omaavilla autisteilla on usein vaikeutta kuvailla sisäisiä kokemuksiaan. Oirekyselyt on yleensä standardoitu neurotyypillisille, eivätkä välttämättä kovin hyvin erottele autismikirjoon ja pakko-oireisiin liittyvää toistavaa käyttäytymistä (Postorino et al. 2017). Usein oireiden kartoittamiseen tarvitaan tietoa myös henkilön läheisiltä tai huoltajilta.
Lähde: https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/kun-hairitsevat-ajat…
Lisäksi pitää olla autismin oireet, että olisi kyse autismista.
Autismikirjon häiriöt ilmenevät kahdella pääalueella:
vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutenarajoittuneina,
toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.
Autismikirjon häiriöt aiheuttavat haittaa elämän tärkeillä osa-alueilla ja ovat yleensä havaittavissa poikkeavana käytöksenä viimeistään kolmannen ikävuoden aikana.
Joidenkin asioiden tekeminen on hänelle vaikeampaa, kun taas toiset asiat voivat sujua tavallista helpommin. Kokonaisuuksien, asiayhteyksien ja tilanteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta yksityiskohdat saattavat jäädä hyvin mieleen.
Ystävyyssuhteiden luominen ja tapa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa voi olla erilaista. Kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajan tekemiset voivat poiketa muiden saman ikäisten vastaavista.
Henkilön, jolla on autismikirjon häiriö, on usein vaikea ymmärtää, miltä toisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja miksi toiset toimivat jollain tietyllä tavalla. Hänen voi olla vaikea tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten eri tilanteissa on soveliasta toimia.
Tarve rutiinien toistamiseen voi olla suuri, ja käytös voi olla kaavamaista. Osalla voi etenkin lapsuudessa ilmetä kaavamaista liikehdintää, kuten vartalon heijaamista, pyörimistä tai käsien läpsyttelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko-oireet on tavanomainen Nepsypiirre. Eikä sinulla vaikuta olevan mitenkään kummallisia nuo pelot.
Kopioitua:
Kokonaisväestöstä noin 2-3 % aikuisista kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Autismikirjon ihmisillä esiintyvyyden on arvioitu olevan jopa noin 40 %. Usein oireet alkavat nuoruudessa, joskus jo lapsena.
Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Ahdistuneisuushäiriöt ovat monitekijäisiä, eli yleensä niille ei voida osoittaa yhtä syytä. Kuitenkin kaksos- ja sukututkimusten valossa perinnölliset tekijät ovat merkittäviä pakko-oireisen häiriön synnyssä (Huttunen 2018).
Pakko-oireista häiriötä voidaan tarkastella myös kehityksellisen neurobiologian näkökulmasta. Sekä autismissa, pakko-oireisessa häiriössä että ADHD:ssa ja Touretten oireyhtymässä esiintyy osin samankaltaisia oireita. Eräät tutkijat kyseenalaistavat nykyisten diagnostisten kategorioiden toimivuutta mm. aivokuvantamistutkimusten tuloksiin perustuen. Päällekkäistymistä on niin paljon, että diagnoosit eivät kovin hyvin kuvaa etiologisesti, biologisesti ja ilmenemismuodoltaan erillisiä häiriöitä (Kushki et al 2019).
Päällekkäiset oireet voivat vaikeuttaa diagnostiikkaa. Ahdistuneisuuden voidaan joskus liian suoraviivaisesti olettaa johtuvan autismista, vaikka kaikki autistit eivät ole ahdistuneita.
Osalla autisteista on kognitiivisia vaikeuksia ja puheen niukkuutta, jotka vaikeuttavat oireista kertomista. Myös normaalin kognitiivisen toimintakyvyn omaavilla autisteilla on usein vaikeutta kuvailla sisäisiä kokemuksiaan. Oirekyselyt on yleensä standardoitu neurotyypillisille, eivätkä välttämättä kovin hyvin erottele autismikirjoon ja pakko-oireisiin liittyvää toistavaa käyttäytymistä (Postorino et al. 2017). Usein oireiden kartoittamiseen tarvitaan tietoa myös henkilön läheisiltä tai huoltajilta.
Lähde: https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/kun-hairitsevat-ajat…
Lisäksi pitää olla autismin oireet, että olisi kyse autismista.
Autismikirjon häiriöt ilmenevät kahdella pääalueella:
vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutenarajoittuneina,
toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.Autismikirjon häiriöt aiheuttavat haittaa elämän tärkeillä osa-alueilla ja ovat yleensä havaittavissa poikkeavana käytöksenä viimeistään kolmannen ikävuoden aikana.
Joidenkin asioiden tekeminen on hänelle vaikeampaa, kun taas toiset asiat voivat sujua tavallista helpommin. Kokonaisuuksien, asiayhteyksien ja tilanteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta yksityiskohdat saattavat jäädä hyvin mieleen.
Ystävyyssuhteiden luominen ja tapa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa voi olla erilaista. Kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajan tekemiset voivat poiketa muiden saman ikäisten vastaavista.
Henkilön, jolla on autismikirjon häiriö, on usein vaikea ymmärtää, miltä toisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja miksi toiset toimivat jollain tietyllä tavalla. Hänen voi olla vaikea tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten eri tilanteissa on soveliasta toimia.
Tarve rutiinien toistamiseen voi olla suuri, ja käytös voi olla kaavamaista. Osalla voi etenkin lapsuudessa ilmetä kaavamaista liikehdintää, kuten vartalon heijaamista, pyörimistä tai käsien läpsyttelyä.
Ja kopion tämän siksi, että kaikkeen ei tarjottaisi autismia syyksi. Pitäisi olla näitä oireita lisäksi, että kyse olisi autismista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko-oireet on tavanomainen Nepsypiirre. Eikä sinulla vaikuta olevan mitenkään kummallisia nuo pelot.
Kopioitua:
Kokonaisväestöstä noin 2-3 % aikuisista kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Autismikirjon ihmisillä esiintyvyyden on arvioitu olevan jopa noin 40 %. Usein oireet alkavat nuoruudessa, joskus jo lapsena.
Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Ahdistuneisuushäiriöt ovat monitekijäisiä, eli yleensä niille ei voida osoittaa yhtä syytä. Kuitenkin kaksos- ja sukututkimusten valossa perinnölliset tekijät ovat merkittäviä pakko-oireisen häiriön synnyssä (Huttunen 2018).
Pakko-oireista häiriötä voidaan tarkastella myös kehityksellisen neurobiologian näkökulmasta. Sekä autismissa, pakko-oireisessa häiriössä että ADHD:ssa ja Touretten oireyhtymässä esiintyy osin samankaltaisia oireita. Eräät tutkijat kyseenalaistavat nykyisten diagnostisten kategorioiden toimivuutta mm. aivokuvantamistutkimusten tuloksiin perustuen. Päällekkäistymistä on niin paljon, että diagnoosit eivät kovin hyvin kuvaa etiologisesti, biologisesti ja ilmenemismuodoltaan erillisiä häiriöitä (Kushki et al 2019).
Päällekkäiset oireet voivat vaikeuttaa diagnostiikkaa. Ahdistuneisuuden voidaan joskus liian suoraviivaisesti olettaa johtuvan autismista, vaikka kaikki autistit eivät ole ahdistuneita.
Osalla autisteista on kognitiivisia vaikeuksia ja puheen niukkuutta, jotka vaikeuttavat oireista kertomista. Myös normaalin kognitiivisen toimintakyvyn omaavilla autisteilla on usein vaikeutta kuvailla sisäisiä kokemuksiaan. Oirekyselyt on yleensä standardoitu neurotyypillisille, eivätkä välttämättä kovin hyvin erottele autismikirjoon ja pakko-oireisiin liittyvää toistavaa käyttäytymistä (Postorino et al. 2017). Usein oireiden kartoittamiseen tarvitaan tietoa myös henkilön läheisiltä tai huoltajilta.
Lähde: https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/kun-hairitsevat-ajat…
Lisäksi pitää olla autismin oireet, että olisi kyse autismista.
Autismikirjon häiriöt ilmenevät kahdella pääalueella:
vuorovaikutuksen ja kommunikaation poikkeavuutenarajoittuneina,
toistuvina ja joustamattomina käytösmalleina tai poikkeavina ja rajoittuneina kiinnostuksen kohteina.Autismikirjon häiriöt aiheuttavat haittaa elämän tärkeillä osa-alueilla ja ovat yleensä havaittavissa poikkeavana käytöksenä viimeistään kolmannen ikävuoden aikana.
Joidenkin asioiden tekeminen on hänelle vaikeampaa, kun taas toiset asiat voivat sujua tavallista helpommin. Kokonaisuuksien, asiayhteyksien ja tilanteiden hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta yksityiskohdat saattavat jäädä hyvin mieleen.
Ystävyyssuhteiden luominen ja tapa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa voi olla erilaista. Kiinnostuksen kohteet ja vapaa-ajan tekemiset voivat poiketa muiden saman ikäisten vastaavista.
Henkilön, jolla on autismikirjon häiriö, on usein vaikea ymmärtää, miltä toisista tuntuu, mitä he ajattelevat ja miksi toiset toimivat jollain tietyllä tavalla. Hänen voi olla vaikea tietää, mitä häneltä odotetaan ja miten eri tilanteissa on soveliasta toimia.
Tarve rutiinien toistamiseen voi olla suuri, ja käytös voi olla kaavamaista. Osalla voi etenkin lapsuudessa ilmetä kaavamaista liikehdintää, kuten vartalon heijaamista, pyörimistä tai käsien läpsyttelyä.
Ja kopion tämän siksi, että kaikkeen ei tarjottaisi autismia syyksi. Pitäisi olla näitä oireita lisäksi, että kyse olisi autismista.
Enemmän tuo apn käytös on ADHD
Mulla on ADD ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mun pakkoajatukset esiintyy molemmissa hypomaniassa ja maniassa.