Lue keskustelun säännöt.
Miksi mun mies käy kaupassa näin?
17.05.2023 |
Vastaan itse perheemme ruokahuollosta eli suunnittelen, mitä viikolla syödään, teen ostokset ja laitan ruoan.
Mies käy kuitenkin lähes päivittäin kaupassa töistä tullessaan. Hän ostaa samat ruoat joka kerta: Tietyn merkkistä leipää, lihapiirakoita, limua, pinaattilettuja, mansikkahilloa, tietyn merkkisiä keksejä.
Hän ei koskaan katso, mitä kaapissa jo on, vaan jos minä olen poissa ja hän poikkeuksellisesti laittaa lapsille ruoan (aina pinaattilettuja), niin ostaa siis aina myös purkillisen mansikkahilloa, koska sitä syödään lättyjen kanssa. Tai ostaa aina niitä samoja keksejä, joita nyt kuitenkaan ei tietenkään syödä joka päivä.
Tämän seurauksena meillä on tällä hetkellä esimerkiksi viisi purkkia mansikkahilloa kaapissa ja kolme pakettia keksejä. Ostaa todella usein myös esim. ketsuppia ja meillä onkin usein kolme pulloa avaamattomana kaapissa odottamassa. Sitten taas esimerkiksi maitoa, jota kuluu joka päivä pari litraa, ei osta koskaan - varmaan koska ei itse juo sitä niin ei tajua, että kuluuhan sitä silti, kun lapset juovat.
Mä en jotenkin saa hänen logiikastaan kiinni. Että miksi aina samat tavarat? Ja miten ei tajua, että esim. pinaattiletut & hillo - ne letut syödään kyllä samalla aterialla, mutta hilloa kuluu ehkä kolme lusikallista.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vähän epäilen näitä juttuja. Muita epäilijöitä?
Niin paljon tulee elämässä vastaan erilaisia koheltajia ja puupäitä, niin en epäile yhtään. En yllättyisi edes siitä, jos AP:n mies sormiruokailisi vain ranskalaisia ja nauravia nakkeja kepsutilla.
Mitä vikaa noissa ruuissa on?
Itse en niitä valitettavasti niitä voi syödä, mutta söisin, jos voisin.
Oli vain esimerkki eräästä toisesta ikivanhasta keskustelusta, jossa keskustelun (ei tämän) AP:n mies söi vain ranskalaisia ja nakkeja, kaikki muu oli hyi-yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla OLI aikoinaan myös sellainen klassinen aikuislapsi mies joka osti kaupasta vain mitä itse söi. Siis vaikka meillä oli 2 lasta, poikia jotka liikkui tosi paljon. Minä huolehdin kaikki sellaiset tarvikkeet mitkä meni ns koko perheen käyttöön. Ihan hassu tilanne. Tästä puhuttiin ja raivottiinkin, hän oli kuin yksi lapsi (huolehdittava) lisää monessa muussakin kyllä mutta ei mennä siihen. Äitinsä oli passannut hänet 25 vuotiaaksi kotona, aamusta iltaan.
Kun menimme yhdessä kauppaan hän kyllä auliisti työnteli kärryjä, maksoi ja kantoi kassit autoon mut ei koskaan oppinut huolehtimaan muiden tarpeista itsenäisesti.Ja päätit sitten sellaisen tossun kanssa lapsetkin tekaista.
Miten toisesta selvitetään ennen lasten syntymää, miten hän hoitaa lasten ruokaostokset lasten syntymän jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama ongelma. Tuo leipää, nakkeja ja maitoa. Ok silloin, kun on itse kotona, koska syö niitä, mutta kun on paljon poissa esim. viikon työmatkalla, niin ei niitä kulu. Eikä lähtiessään laita niitä pakastimeen tms.
Kun mä lähden reissuun, niin huolehdin siitä, ettei jääkaappiin jää ruokia, joita muut ei juuri syö. En tajua mikä siinä on niin vaikeaa miettiä.
Kerran maidot vanheni kaapissa ja kotiin tultuaan kiukutteli, miksi en tehnyt niistä esim.pannukakkua. Sanoin, että oli kiire viikko eikä mun tehtävä oo huolehtia siitä, että hänen roudaamat turhat ruuat ei pilaannu.
No miten iso asia sun on laittaa ne pakastimeen?
Isompi asia kuin niiden ostaneella on.
Auttaisiko jos mies olisi jatkossa vastuussa myös ruuanlaitosta? Miettisi itse, mitä tekee ja mitä syödään ja kävisi kaupassa sitä varten. Voisi auttaa ainakin henkisesti niin, että parisuhteeseenne tulisi vähän tasa-arvoa. Nythän mies kokee ja osoittaa, että hånen mielestään vastuu kaikista kotitöistä yms on naisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen mies. Ollaan asiasta puhuttu ja hän selitti, että syy miksi ostaa aina samat jutut on se, että hänelle on helppoa ostaa tuttuja asioita. Ei tarkista onko niitä kaapissa tai haluaako kukaan edes syödä niitä. On ostanut samaa leipää kotiin jo 15 vuotta. 15 hiton pitkää vuotta ilman minkäänlaisia muutoksia tai haluja kokeilla jotain muuta leipää. Jos me halutaan syödä jotain muuta, niin se on minun ostettava. Eikä se ole ongelma minun ostaa, mutta ihmettelen kuinka joku voikin jäädä jumittamaan tuolla tavalla.
Hänessä on muutakin vikaa. Ei osaa soveltaa asioita, eikä pärjää muuttuvissa olosuhteissa. Vasta monen vuoden yhteiselon ja useamman lapsen jälkeen tajusin, että mieshän on ilmiselvä asperger. Ei se aiemmin ärsyttänyt, mutta kun monien elämän velvollisuuksien kanssa tuntuu, että tuo mies on niin perässävedettävä taakka, että hittolainen jos olisin aiemmin tiennyt, niin en olisi assin kanssa alkanut mihinkään suhteeseen.
Auts...
t. assi
Niin, älä ota sitä henkilökohtaisesti. Meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi elämä ja jokainen saa valita mihin sen kuluttaa. Jos sinä olet ongelmasi tiedostava ja haluat muuttaa tapojasi, joista on haittaa muille, niin sinä olet ihan hyvä assi. Mutta ihmiset, kuten minun mies, on sellainen assi, joka ei halua muuttaa mitään, koska ei hän itse niistä jutuista kärsi. Ja se on se vaikein juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen mies. Ollaan asiasta puhuttu ja hän selitti, että syy miksi ostaa aina samat jutut on se, että hänelle on helppoa ostaa tuttuja asioita. Ei tarkista onko niitä kaapissa tai haluaako kukaan edes syödä niitä. On ostanut samaa leipää kotiin jo 15 vuotta. 15 hiton pitkää vuotta ilman minkäänlaisia muutoksia tai haluja kokeilla jotain muuta leipää. Jos me halutaan syödä jotain muuta, niin se on minun ostettava. Eikä se ole ongelma minun ostaa, mutta ihmettelen kuinka joku voikin jäädä jumittamaan tuolla tavalla.
Hänessä on muutakin vikaa. Ei osaa soveltaa asioita, eikä pärjää muuttuvissa olosuhteissa. Vasta monen vuoden yhteiselon ja useamman lapsen jälkeen tajusin, että mieshän on ilmiselvä asperger. Ei se aiemmin ärsyttänyt, mutta kun monien elämän velvollisuuksien kanssa tuntuu, että tuo mies on niin perässävedettävä taakka, että hittolainen jos olisin aiemmin tiennyt, niin en olisi assin kanssa alkanut mihinkään suhteeseen.
Oletko itse ajatellut mennä koskaan kauppaan tämän 15 vuoden aikana vai onko niin kova sosiaalisten tilanteiden pelko ettei kykene?
Minähän käyn kaupassa, kuten jo kirjoitin. Ongelma on siinä, että jos ja kun mies käy kaupassa, niin hän ostaa aina ne samat asiat. Ja niitä tulee jo korvista ulos kaikilla perheessä. Meillä on pakkanen täynnä sitä samaa leipää, josta osa homehtuu pöydällä. Jääkaapissa liikaa maitoa, aina ne samat jauhelihat ja kanapaketit. En pysty lopettamaan miehen tapaa. Vai voisinko kieltää häneltä kauppareissut? Mikään puhe ei häneen tehoa, toimii kuin robotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse miehenä ihmettelen, mistä te naiset löydätte tuollaisia tomppeleita. Yksikään tuntemani mies ei ole noin avuton. (Mikäli sikäli nämä kertomukset ovat tosia.)
Niin, ajatella, mistä niitä löytyykään? Saattaa olla vaikka sinun pomosi. Minun miehellä on 60 alaista töissä, vaikka eipä kyllä uskoisi kun katsoo tuota kauppalistaa. Toisaalta ehkä se aivokapasiteetti on siksi niin tehokas, kun ei tarvitse enää tehdä valintoja työpäivän jälkeen vaan menee autopilotilla ja valitsee aina samat tavarat kaupasta. Jos piirtäisi sen reitin millä hän kauppaan menee niin se on aina sama. Sama järjestys, ei mitään uuden harkintaa tai sooloilua.
Meillä kaikilla on omat hyvät ja huonot puolet. Saattaa olla huippuhyvä jossain ja toisessa asiassa umpisurkea. Töissä mies on hyvä ja kotona tomppeli.
Vierailija kirjoitti:
Mieslapsi näyttää olevan kyseessä. Johan nuo ostoksetkin sen kertovat.
Tämähän se olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä ihmettelen ja arvailenonko näin: ihmiset elävät yhdessä, tekevät lapsia, mutta eivät osaa puhua, yhdessä. Suurin osa parisuhteita on "yllä" eli olemassa, koska ei kyetä ajattelemaan. Avioliitto on kuin suoritus, 'kuuluu tapahtua' eli koti, pari lasta, erotaan viimeistään sitten, kun lapset pois lapsuuskodista. Ja nämä uusperhesirkukset 😂 asia erikseen.
Onko näin?Ja ihmetellään miksi lapset voi niin huonosti? Heille opetetaan tunnetaitoja ( 'laitokaissa' joiksi päiväkoteja, kouluja kutsutaan) ja vanhemmat ei kykene kotona edes keskustelemaan esim. kauppaostokaista. Hirvittävä ristiriita yli yhden sukupolven.
Ei ole noin ainakaan minun tapauksessa.
Ennen lapsia en huomannut miehessä mitään ongelmaa. Ehkä en osannut sitä nähdä. Molemmat kävi kaupassa ja ne vähät tarpeet tuli tyydytetyksi. Saatiin ruokaa ja koti oli siisti. Mutta sitten kun tuli lapset... voi hyvä tavaton. Mies ei selviä sotkuista, ei osaa ottaa huomioon lasten tarpeita, kauppakäynnillä elää edelleen kuin sinkkumies. Enkä minä haluaisi opettaa aikuista miestä miten noita asioita hoidetaan, mutta pakko se vaan on jos ei erota haluta.
Tuskin se kauppalista on se mikä on päässä ensimmäisenä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuka hemmetti repii pelihousunsa jostain kauppalistasta? :D
Taas tätä palstamammojen miesvihaa kun mies tekee aina kaiken väärin teki hän sitten mitä tahansa. Jos mies tekee näin, niin asia olisi pitänyt tehdä noin ja kun mies sitten tekee sen noin, niin se sittenkin pitäisi tehdä toisinpäin. Koskaan ei ole hyvä teki mies mitä tahansa. Tuollaisiksi te naiset rupeatte kun teitä ei nykyaikana saa pitää kurissa nyrkin ja hellan välissä, lyödä tai sulkea kellariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen mies. Ollaan asiasta puhuttu ja hän selitti, että syy miksi ostaa aina samat jutut on se, että hänelle on helppoa ostaa tuttuja asioita. Ei tarkista onko niitä kaapissa tai haluaako kukaan edes syödä niitä. On ostanut samaa leipää kotiin jo 15 vuotta. 15 hiton pitkää vuotta ilman minkäänlaisia muutoksia tai haluja kokeilla jotain muuta leipää. Jos me halutaan syödä jotain muuta, niin se on minun ostettava. Eikä se ole ongelma minun ostaa, mutta ihmettelen kuinka joku voikin jäädä jumittamaan tuolla tavalla.
Hänessä on muutakin vikaa. Ei osaa soveltaa asioita, eikä pärjää muuttuvissa olosuhteissa. Vasta monen vuoden yhteiselon ja useamman lapsen jälkeen tajusin, että mieshän on ilmiselvä asperger. Ei se aiemmin ärsyttänyt, mutta kun monien elämän velvollisuuksien kanssa tuntuu, että tuo mies on niin perässävedettävä taakka, että hittolainen jos olisin aiemmin tiennyt, niin en olisi assin kanssa alkanut mihinkään suhteeseen.
Oletko itse ajatellut mennä koskaan kauppaan tämän 15 vuoden aikana vai onko niin kova sosiaalisten tilanteiden pelko ettei kykene?
Minähän käyn kaupassa, kuten jo kirjoitin. Ongelma on siinä, että jos ja kun mies käy kaupassa, niin hän ostaa aina ne samat asiat. Ja niitä tulee jo korvista ulos kaikilla perheessä. Meillä on pakkanen täynnä sitä samaa leipää, josta osa homehtuu pöydällä. Jääkaapissa liikaa maitoa, aina ne samat jauhelihat ja kanapaketit. En pysty lopettamaan miehen tapaa. Vai voisinko kieltää häneltä kauppareissut? Mikään puhe ei häneen tehoa, toimii kuin robotti.
Miehelläni oli tapana tunkea kaikki ostokset kassiin vauhdilla. Sitten kotona huomasin että esim tomaatit ihan kolhuilla ja ne pilaantui joita ei syöty samana päivänä. Koetin monesti selittää asiaa nätisti mutta ei tehonnut. Kerran sitten turhautuneena katsoin taas litistyneitä tomaatteja ja näytin niitä miehelleni ja pyysin että seuraavalla kauppareissulla voisi laittaa ostamansa tomaatit kassan jälkeen suoraan kaupan roskikseen ostoskassia sijaan. Turhaan kantaa niitä kotiin roskiin laitettavaksi (joojoo voi ne syödä heti tai käyttää heti ruokaan mutta kun aina ei viitsisi tehdä ruokaa sen mukaan että muussatut tomaatit tulee käytettyä juuri silloin). Tämän jälkeen asia valaistu eikä ole ollut enää ongelma 15 vuoteen.
Sinuna tekisin jotain radikaalia jolla saisit miehen ostosreissun jäljet näkyväksi. Aina kun tuo sitä leipää niin laita se ruokapöydälle edellisten päälle. Anna pöydälle kertyä hirveä kasa sitä leipää. Kyllä mieskin rupeaa ihmettelemään sitä. Voit kertoa että pakkanen on jo niin täynnä tuota samaista leipää että kasataan tähän pöydälle miehen paikalle muistutukseksi mikä leipätilanne on. Tai sitten sulatatte miehen kanssa pakastimen ja laitat miehen käymään leipäpussien päivämäärät läpi ja kaikki vanhempaa kuin 3 kk mies vie kompostiin. Ehkä se herättäisi ymmärtämään asian.
Tai sitten kysyt mieheltä tykkääkö tämä kyseisestä leivästä. Ja jos tykkää niin kuinka monta pussia tuota leipää mies kerkeää syödä viikossa. Sitten kerrot että pakkasessa on x viikon tarve miehelle leipää. Eli älä osta sitä leipää x viikkoon tai niin kauan kuin pakkasessa vielä sitä leipää. Koska leipä vanhanee pakkasessakin ja sinne pitäisi laittaa muutakin kuin pelkkää leipää.
Mutta pelkkä puhuminen tuskin auttaa. Vaan tee asiasta konkreettista. Kerro vaikka kuinka paljon rahaa menee kuukaudessa hukkaan kun ruokaa heitetään roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä palstamammojen miesvihaa kun mies tekee aina kaiken väärin teki hän sitten mitä tahansa. Jos mies tekee näin, niin asia olisi pitänyt tehdä noin ja kun mies sitten tekee sen noin, niin se sittenkin pitäisi tehdä toisinpäin. Koskaan ei ole hyvä teki mies mitä tahansa. Tuollaisiksi te naiset rupeatte kun teitä ei nykyaikana saa pitää kurissa nyrkin ja hellan välissä, lyödä tai sulkea kellariin.
Siis sinustakin on järkevää ostaa pakkanen täyteen leipää jota syö vain yksi perheenjäsen? Tai ostaa mansikkahilloa vaikka kotona jo kolme aloittamatonta purkkia? Tai käydä kaupassa ja ostaa vain itselleen ruokaa eikä lainkaan puolisolle ja lapsille?
Minusta ketju ei todellakaan ole miesvihaa. Vaan ihmettelyä miksi toinen ei halua huomioida muuta perhettä tai pyynnöistä huolimatta muuta muita haittaaavaa käytöstään.
Muutettiin miehen kanssa yhteen. Kaupasta minä valitsin makkaraa A ja mies makkaraa B (josta minä en tykkää). Kotona sitten mies aloitti aina makkaran A leivänpäälle ja parin päivän kuluttua jäljellä oli vaan makkaraa B josta en pitänyt. Muutaman viikon kuluttua asian toistuttua kysyin miksi syö ensin makkaran A. Vastasi että koska se on parempaa kuin makkara B. No kysyin miksi sitten ostaa makkaraa B jos ei tykkää siitä niin. Katseli hämmentyneenä ja totesi että vanhasta tottumuksesta. Sen jälkeen ostettiin vain makkaraa A ja molemmat tyytyväisiä.
Sairaana ollessani toi aina minulle salmiakkia. Aina yhtä tiettyä salmiakkia josta en tykkää. Kun kysyin syytä niin sanoi että jos pyydän salmiakkia niin tuo sitä jossa lukee salmiakki. Näytin sitten kaupan karkkihyllyllä että aika monessa muussakin pussissa lukee salmiakki. Ei vaan ollut huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin miehen kanssa yhteen. Kaupasta minä valitsin makkaraa A ja mies makkaraa B (josta minä en tykkää). Kotona sitten mies aloitti aina makkaran A leivänpäälle ja parin päivän kuluttua jäljellä oli vaan makkaraa B josta en pitänyt. Muutaman viikon kuluttua asian toistuttua kysyin miksi syö ensin makkaran A. Vastasi että koska se on parempaa kuin makkara B. No kysyin miksi sitten ostaa makkaraa B jos ei tykkää siitä niin. Katseli hämmentyneenä ja totesi että vanhasta tottumuksesta. Sen jälkeen ostettiin vain makkaraa A ja molemmat tyytyväisiä.
Miten palikka pitää olla, jos ostaa jotain tuotetta vain tottumuksen ilosta pilaantumaan kaappiin?
Mä olen tässä läheltä seurannut yhtä miehen sukulaispariskuntaa. Asuvat tässä lähellä. Aluksi meni hyvin kun lapsia ei ollut. Molemmat hankki omat ruokansa kun molemmilla on niin erilainen ruokamaku. Nyt lasten myötä tilanne on vaikeutunut. Vaimo usein kertoo mulle miten mies ei edes suostu menemään kauppaan vaan tilaa mieluummin pizzaa itselleen, ei muille perheenjäsenille. Kotiruokaa ei suostu syömään lainkaan mitä vaimo itselleen ja lapsille kokkaa, siis ihan tavallisia ruokia esim. lihamakaronilaatikko.
Tämä vaimo voi huonosti kun mies ei osallistu yhtään mihinkään mikä liittyy kotiin tai ruokahuoltoon. Tämä on semmoinen huusholli jossa mies tienaa rahat ja talo on miehen. Vaimo haluaisi lähteä mutta kokee että ei voi, taloudellinen tilanne romahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä vähän epäilen näitä juttuja. Muita epäilijöitä?
Minä en.
Isäni oli tuollainen.
Hän kun kävi kaupassa niin sieltä lähti mukaan aina ne samat tavarat eli litran pullo limsaa, litran paketti suklaajäätelöä, ruisleipää, kinkkua, voita ja maitoa. Ikinä ei mitään muuta. Ei kasviksia, ei mitään ruuanlaittoon sopivaa
Ei iso, mut en halua totuttaa häntä siihen, että "joku" aina tekee niin ja voi lähteä kotoa miettimättä, mitä jääkaappiin jää.