Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tekee töitä tuollaisena käytännön kodinhoitajana lapsiperheissä. Hän on sanonut, että paras apu olisi se, että äidiltä otettaisiin puhelin pois, tilalle soittoihin ja tekstareihin vanha nokialainen. Kun äiti keskittyisi itseensä ja perheeseen puhelimen sijaan, jaksaisi moni lapsiperhe paljon paremmin!
Mutta ei, hän menee perheeseen, hoitaa lapsia, siivoaa ja pyykkää ja sillä aikaa se masentunut ja uupunut äiti näpyttelee puhelintaan, kun "just nyt ei nukuta". No miten nukuttaisi, kun on puhelin kasvanut käteen kiinni!
Niin. Univelkainen ja uneltaan häiriintynyt ihminen ei enää kykene nukkumaan. Siitähän täällä ketjussakin kirjoitetaan, miten se lasten kanssa valvominen vie kyvyn nukkua jopa loppuiäksi.
Ja se kännykkä on usein se ainoa keino sosiaaliseen elämään, mitä enää on jäljellä.
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koliikkivauvan huuto alkaa tyypillisesti iltapäivällä tai illalla ja kestää jotain kahteen yöllä tai aamuneljään.
Voi nukkua aamulla ja aamupäivällä.
Vanhemmat lapset voi viedä päiväkotiin ja mennä sitten nukkumaan.
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Vierailija kirjoitti:
Koliikkivauvan huuto alkaa tyypillisesti iltapäivällä tai illalla ja kestää jotain kahteen yöllä tai aamuneljään.
Voi nukkua aamulla ja aamupäivällä.
Vanhemmat lapset voi viedä päiväkotiin ja mennä sitten nukkumaan.
Silloin kun itsellä oli kolme pientä ja nuorin koliikkivauva huusi 10 minuutin välein öisin ja miehen mielenterveys ongelmat alkaneet, niin ihan yksin piti jaksaa.
Kuvittelin kaikilla olevan samanlaista enkä koskaan valittanut kenellekään.
Eikö kunnat anna perhe/kotiapua?Pari tuntia tai tilanteen mukaan. Otahan selvää, jossakin vaiheessa tähän oli oikeus. Ei tarvitse olla lasun piirissä. Saat nukkua tai vetää happea välillä. Voimia väsyneille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Eiköhän ne sosiaaliset suhteet hoidu ihan siinä hiekkalaatikko reunalla tai lastenkerhoissa?
Ja mikä oma aika? Ei minulla ollut mitään omaa aikaa lasten ollessa pieniä ja miehen sairastaessa. Hän ei lapsia valvonut edes sen vertaa, että olisin päässyt juoksulenkille.
Niinpä ostin käytetyt juoksurattaat ja juoksin vauvan kanssa. Vanhemmat lapset olivat naapurin lasten kanssa leikkimässä ja seuraavana päivänä naapuri lähti juoksemaan ja hänen lapsensa olivat meillä.
Tällä tavalla löytyy myös ystäviä, ei niinkään kännykästä.
Jos olet väsynyt hankala tilanne perheessä. Kyllä sinä apua saat,pyydä ja kerro väsymys muut vaikeudet. Varmaan kaikki järjestyy.Jokaisella on omat voimavarat elämässä. Älä vertaa toisiin itseäsi, lapset kasvaa ja sinulla on enempi voimia,aikaa muuhun käyttöön. Selviät eteenpäin elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Eiköhän ne sosiaaliset suhteet hoidu ihan siinä hiekkalaatikko reunalla tai lastenkerhoissa?
Ja mikä oma aika? Ei minulla ollut mitään omaa aikaa lasten ollessa pieniä ja miehen sairastaessa. Hän ei lapsia valvonut edes sen vertaa, että olisin päässyt juoksulenkille.
Niinpä ostin käytetyt juoksurattaat ja juoksin vauvan kanssa. Vanhemmat lapset olivat naapurin lasten kanssa leikkimässä ja seuraavana päivänä naapuri lähti juoksemaan ja hänen lapsensa olivat meillä.
Tällä tavalla löytyy myös ystäviä, ei niinkään kännykästä.
Se äiti voi kuule kaivata muitakin sosiaalisia suhteita kuin muita äitejä, jotka hädin tuskin edes tuntee!!!! Ei minunkaan omista ystävistäni kellään ollut pieniä lapsia samaan aikaan jne.Eikä minun elämänpiirini rajautunut tissimaitoon ja hiekkalaatikkoon edes silloin kun lapset oli pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Eiköhän ne sosiaaliset suhteet hoidu ihan siinä hiekkalaatikko reunalla tai lastenkerhoissa?
Ja mikä oma aika? Ei minulla ollut mitään omaa aikaa lasten ollessa pieniä ja miehen sairastaessa. Hän ei lapsia valvonut edes sen vertaa, että olisin päässyt juoksulenkille.
Niinpä ostin käytetyt juoksurattaat ja juoksin vauvan kanssa. Vanhemmat lapset olivat naapurin lasten kanssa leikkimässä ja seuraavana päivänä naapuri lähti juoksemaan ja hänen lapsensa olivat meillä.
Tällä tavalla löytyy m
Totta kai, itselleni sosiaalisten suhteiden ylläpito rajoittui lasten ollessa pieniä, koska mies sairastui vakavasti.
Töihin palatessa tuli kuvioon taas työsuhteet ja vanhin lapsista oli silloin jo 8 vuotias ja nuorin 3 vuotias, niin käytin MLL:n lastenhoitopalvelua päästäkseni omiin rientoihin eli juoksemaan, opiskelemaan ja kalastamaan.
Se oli ihanaa aikaa, vaikka mies oli huonossa kunnossa, niin omat harrastukset ja opiskelu toivat töiden ohella voimaa kestää tilanne ja lapset olivat ihanassa iässä. Lisäksi löysin MLL:n kautta ihania lastenhoitaja, joista osa jäänyt perhetutuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Eiköhän ne sosiaaliset suhteet hoidu ihan siinä hiekkalaatikko reunalla tai lastenkerhoissa?
Ja mikä oma aika? Ei minulla ollut mitään omaa aikaa lasten ollessa pieniä ja miehen sairastaessa. Hän ei lapsia valvonut edes sen vertaa, että olisin päässyt juoksulenkille.
Niinpä ostin käytetyt juoksurattaat ja juoksin vauvan kanssa. Vanhemmat lapset olivat naapurin lasten kanssa leikkimässä ja seuraavana päivänä naapuri lähti juoksemaan ja hänen lapsensa olivat meillä.
Tällä tavalla löytyy myös ystäviä, ei niinkään kännykästä.
Kännykässä on mun sukulaiset ja ystävät ja pitkäaikaiset kollegat.
Ei kaikki halua vajuta johonkin äitipiiriin vuosiksi eristyksiin kaikista muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kodinhoitajan sai kotiin myös siinä vaiheessa kun äiti palasi synnytyksestä. Ensin siellä sairaalassa, se vauva hoidettiin, äiti sai levätä ja sitten kotona odotti siivottu koti ja kodinhoitaja jopa kaksi viikkoa.
Nykyään vanhemmat voivat olla kolme viikkoa yhtä aikaa vanhempainvapaalla. Ei tarvitse mitään kodinhoitajaa.
Usein se valvomiskierre alkaa vasta tuon kolmen viikon jälkeen.
Tarvetta kodinhoitajalle on niillä perheillä, joille osuu se vauva, joka herää tunnin välein yöt läpeensä eikä nuku päivällä sen enempää.
Miksi tässä ketjussa jauhetaan jostain miehestä? Oletteko lainkaan ajatelleet lesbovanhempia ja niiden moninkertaista taakkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tottakai he kartoittavat tilanteen ja pohtivat, miten asiakkaat pääsevät jaloilleen. Ei he ole mitään kotipiikoja."
Mutta olisihan heistä todella paljon enemmän hyötyä, jos he olisivat kotipiikoja.
Pidemmällä tähtäimellä ei ole. Silloin opitaan siihen, ettei itse tarvitse edes yrittää, kun joku tulee ja hoitaa.
Jos ihminen ei saa koskaan nukkua, ei häntä auta mikään muu kuin mahdollisuus nukkua ja uni. Eli se, että joku on vauvan kanssa niin, että äiti saa nukkua. Ennen kuin on saanut nukuttua ei ole mitään hyötyä eikä järkeä alkaa neuvomaan äitiä jossain kotitöissä tai vastaavissa. Tämä on ihan fysiologinen fakta. Ensin elimistön perustarpeet eli uni ja ruoka on saatava kuntoon, vasta sen jälkeen ihminen kykenee muuhun. Tämä koskee siis ihmisiä yleensä, myös äitejä.
Aivan varmasti se vauva jossain välissä nukkuu. Silloin kannattaa myös äidin nukkua, eikä ryhtyä puuhaamaan muuta. Näin minä tein koliikkivauvan kanssa. Isomman lapsen laitoin päivähoitoon juuri sen takia, että pystyin päivällä nukkumaan. Vartin unet on yllättävän virkistävät. Kyllä se vauva itsensä karjuu niin väsyksiin, että hetken nukkuu. Illalla ja yöllä mies hoiti. Sovittiin, että toinen hoitaa illan ja toinen aamuyön. Siitä selvittiin ihan oman perheen voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Eiköhän ne sosiaaliset suhteet hoidu ihan siinä hiekkalaatikko reunalla tai lastenkerhoissa?
Ja mikä oma aika? Ei minulla ollut mitään omaa aikaa lasten ollessa pieniä ja miehen sairastaessa. Hän ei lapsia valvonut edes sen vertaa, että olisin päässyt juoksulenkille.
Niinpä ostin käytetyt juoksurattaat ja juoksin vauvan kanssa. Vanhemmat lapset olivat naapurin lasten kanssa leikkimässä ja seuraavana päivänä naapuri lähti juoksemaan ja hänen lapsensa olivat meillä.
Tällä tavalla löytyy m
Ehkä olisi kannattanut rajata, niin ei olisi väsyttänyt niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkoa löytyy sosiaalista elämää, joka on paljon terveellisempää kuin Suomessa roikkuminen.
Lasten kanssa ulkoillaan jo aamupäivisin ja iltapäivisin yhteensä nelisen tuntia, ei sen äidin sitä omaa aikaansa siellä ulkona tarvitse notkua, vaan saa ihan relata, vaikka onkin äiti.
Eiköhän ne sosiaaliset suhteet hoidu ihan siinä hiekkalaatikko reunalla tai lastenkerhoissa?
Ja mikä oma aika? Ei minulla ollut mitään omaa aikaa lasten ollessa pieniä ja miehen sairastaessa. Hän ei lapsia valvonut edes sen vertaa, että olisin päässyt juoksulenkille.
Niinpä ostin käytetyt juoksurattaat ja juoksin vauvan kanssa. Vanhemmat lapset olivat naapurin lasten kanssa leikkimässä ja seuraavana päivänä naapuri lähti juoksemaan ja hänen lapsensa olivat meillä.
Tällä tavalla löytyy m
Mitä vikaa siinä äitipiirissä on? On aika lapsellista kuvitella tulevansa äidiksi ja jatkavansa elämäänsä, kuten ennen. Tai sitten kannattaa pitää mölyt mahassa, eikä huutaa yhteiskuntaa apuun oman elämän kiemuroissa. Lapsi muuttaa elämää totaalisesti - ja sen kuuluu mennä niin.
Vierailija kirjoitti:
Koliikkivauvan huuto alkaa tyypillisesti iltapäivällä tai illalla ja kestää jotain kahteen yöllä tai aamuneljään.
Voi nukkua aamulla ja aamupäivällä.
Vanhemmat lapset voi viedä päiväkotiin ja mennä sitten nukkumaan.
Mun koliikkivauva huusi 24/7 kunnes oli 3 kk.senkin jälkeen huono-uninen. Nukkui 30 min pätkissä ei siis ikinä nukkunut sen pitempää pätkää enne ku oli 3 kk. Ei aamulla, ei päivällä , ei illalla eikä yöllä
Mitä vikaa siinä äitipiirissä on? On aika lapsellista kuvitella tulevansa äidiksi ja jatkavansa elämäänsä, kuten ennen. Tai sitten kannattaa pitää mölyt mahassa, eikä huutaa yhteiskuntaa apuun oman elämän kiemuroissa. Lapsi muuttaa elämää totaalisesti - ja sen kuuluu mennä niin.
Kyllä äidilläkin on oikeus pitää yhteyttä ystäviinsä, kollegoihinsa ja sukulaisiinsa. Olet ihan naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu tekee töitä tuollaisena käytännön kodinhoitajana lapsiperheissä. Hän on sanonut, että paras apu olisi se, että äidiltä otettaisiin puhelin pois, tilalle soittoihin ja tekstareihin vanha nokialainen. Kun äiti keskittyisi itseensä ja perheeseen puhelimen sijaan, jaksaisi moni lapsiperhe paljon paremmin!
Mutta ei, hän menee perheeseen, hoitaa lapsia, siivoaa ja pyykkää ja sillä aikaa se masentunut ja uupunut äiti näpyttelee puhelintaan, kun "just nyt ei nukuta". No miten nukuttaisi, kun on puhelin kasvanut käteen kiinni!
Kumma juttu miten vastaus kaikkeen on puhelimet pois. Älypuhelimet eivät nyt niin vanha keksintö ole kuitenkaan ja väsyneitä äitejä on ollut aina, mutta helppohan se on aina syyttää puhelinta syyttää kaikesta. Ei minulla ollut älypuhelinta lasten ollessa pieniä, mutta silti kärsin masennuksesta, unenpuutteesta ja uupumuksesta.<
Jos valittaa väsymystä ja saa kotiin hoitajan niin lapsille kuin kodille, niin eikö loogisesti silloin pyrkisi nukkumaan tai ainakin lepäämään tekemättä mitään sen sijaan että näpyttelee puhelinta? Minusta on outoa vaatia kotiapua siksi, että saisi itselleen enemmän ruutuaikaa!
Syötä nukkumaan mennessäsi, niin ei huuda nälkäänsä