TOUKOTAAPERTAJIEN MAANANTAI

Sateista maanantaita:( tuleekohan lunta jouluks?toivottavasti!!

Tänne kuuluu hyvää...olin tänään jouluostoksilla:) nyt on melkein kaikille lahjat ostettu kenelle meinaankaan ostaa=)

Ja liikkeitä tuntuu nyt useammin,joka ilta pientä vellontaa tuola masussa tuntuu!!Ihanaa!! tulipas het omaa napaa....

GALLUPPIIN: meille tulee 1v5kk ikäeroa ja ollaan ajateltu et ostetaan esikoiselle sellanen lasten sänky....pelottaa vaan kuinka se sielä pysyy,laidat tietysti olis oltava edes jonkulaiset et ei nukkues tipu,mutta se kuinka se sieltä sängystä sit lähteekin aina pois ku yrittää nukkumaan?no se on sen ajan murhe..hih mutta pinnasänky kyllä täytyy vauvalle luovuttaa....aluks kyllä mekin siinä äitiyspakkauslaatikossa pidetään. meillä on vielä tuo viime vuoden äippäpakkauslaatikko hyvässä tallessa...sinne oon laittanut kaikki pienet vaatteetkin mitä pojalta jäänyt...kerran niitä piti jo vähän katella ja rypistellä:) oi että ku 50senttinen vaate oli PIENI!!hurjalta tuntuu muistella miten nekin oli isoja sillon pojalle kun syntyi!!



nyt luen vielä pinoa läpi paremmin,äsken en ehtinyt muutakun ekan sivun lukea ku piti jo vastata....ja jos tuo poikakin vielä nukahtais,meni isän viereen sänkyyn...saa nähdä nukahtaako...

mukavaa maanantain jatkoa jokaiselle :)



toymama 16+3

vielä ainakin LIIKKEISTÄ joku(anteeks unohdin het että kuka) kyseli... no täälä on nyt tuntunut muutaman päivän ajan melkein joka ilta/aamu liikehdintää<3 aivan ihana tunne kyllä=) ja pe iltana ihan niiku olis kädellekkin tuntunut pientä pullahtelua et kaippa se voi jo niinkin kovaa liikkua et tuntuu jo nahan läpi? nyt kyllä on jo todellakin varmoja nuo liikkeet...alussa vähän eppäröin et onkohan,mut kyllä ne nyt tuntuu jo sen verran selvästi. esikoisesta en tuntenut vasta ku n.20viikolla niin että tajusin niiden liikkeitä olevan.



taas laho pää unohti pitikö mun muuta. onko muuten teillä muilla sellasta että unhodatte asioita tai mitä piti sanoa? mulla on sitä ihan jutellessa miehen/kaverin tai kenen kans tahansa niin puhun välillä niin sekavasti et unohtuu sanoja tai lause jää kesken...heh kuuntelijan sitte pitäis arvata mitä meinasin sanoa;) ihme höppänyyttäkin välillä ilmassa.....

Jotakin viikko oltu vauvalehtipimennossa, kun näille sivustoille ei ole oikein päässyt. Otsikkosivulle saattaa tunnin lataamisella päästä, mutta teidän jutut onkin sitten niin hot-kamaa, että siihen viimeistään tökkää...



SÄNGYSTÄ: Meillä esikko siirtyi jo noin vuoden iässä miehen vanhaan lastensänkyyn. Sellaiseen, jossa on parikymmentäsenttiä korkeat laidat. Toinen siirtyi siihen n. 1,5v iässä esikon siirtyessä " oikeaan" sänkyyn. Se ero oli, että 1v ei päässyt sängystä pois, mutta 1,5v:lle homma ei tuottanut ongelmaa... Molemmat kyllä nukkuneet vauvana ensi kuukaudet kopassa. Neuvolasta kuitenkin silloin vinkkasivat, että sängynvaihto kannattaisi tehdä ennen vauvan syntymää, jottei isompi joutuisi ANTAMAAN sänkyään pienemmälle.



LIIKKEISTÄ: Muutamia kertoja päivässä tunnen, kun muistan kuunnella (=istua rauhassa). Ja illalla tietty, sikälimikäli en nukahda sekunnissa. Nyt tuntuvat myös ulkopuolelle:)



OmaaNapaa: Koulussa helpottanut, ja nyt onkin iskenyt tolkuton väsymys päälle! Mies on ihan pihalla, koska hänen mielestään oon saanut viime päivät olla suht rauhassa, ja en siltikään jaksaisi esim. tällä hetkellä laittaa lapsia nukkumaan. Suu pyöreänä tuossa ihmetteli asiaa, kun sain kerta tänään käydä kampaajallakin!! Onneksi musta on tullut koko ajan parempi vaatimaan itsellenikin ja sanomaan joskus ei. Pari vuotta sitten olisin tässä vaiheessa saanut burnoutin. Kumma kun kaikkialla on näkyvissä nuorten naisten väsymys ym, mutta silti käytännössä ihmetellään, kun ei ole joka paikkaan koko ajan pistämässä nokkaansa... (" Kyllä sitä nuorena jaksaa..." )



Vihdoinkin lasten sairasteluputki taitaa olla takanapäin. Kopkop. Yli kuukausi sitä kesti ja vaikutti varmaan osaltaan arjen hankaloitumiseen. Piti sumplia niin, että aina jompikumpi oli kotona ja tietenkin itsekin sairastaa siinä sivussa. Totesinkin äidille tässä joskus, että lasten sairastelu on kaikista hankalimmin sovitettavissa " tähän yhteiskuntaan" . Miten ihmeessä KAIKKI pystyvät järkkäämään työnsä niin, että pystyvät hoitamaan sairaat lapsensa? Ja vielä se, että yleensähän sitä on itse yhtä aikaa sairaana. Siinä on sitten mukava siivoilla toisten oksennuksia...



Mutta joo, itseäkin aikaisemmin ärsytti, kun oli kuullut niin paljon lasten sairasteluista ym. Vähemmän ne on sairastelleet kuin oli saanut kuvan. Itseasiassa joskus oli ihan mukava jäädä kotiin ja pysähtyä lasten kans pariksi päiväksi. Se sumpliminen (ja töiden kasautuminen, tietty) on vain työlästä.



Toivottavasti seuraavaan kertaan ei tule näin paljon taukoa!

OnnellinenMamma rv16+4