Mitä ajattelet yli 35 vuotiaasta sukulaisesta, joka ei puhu kuin sukulaistapaamisissa pari sanaa??
Mietin aina että mitä minusta ajatellaan... Yleensähän tälläinen käytös yhdistetään esim teiniin ja ujoon nuoreen tyttöön/poikaan. Mutta olen jo yli 30v. Syy on se että olen aina ollut ujon puoleinen. Menen ihan lukkoon tälläisissä tapaamisissa. Moikata voi ja halaa, mutta siihen se jääkin.
Kommentit (15)
Minäkin olen tuollainen, mutta en ole ujo, olen vain sosiaalisesti rajoittunut ja huono smalltalkissa. Ei mulla tule mitään keskusteltavaa mieleen, jos joku kysyy jotain niin vastaan, mutta en tajua kysyä mitään takaisin enkä osaa jatkaa keskustelua. Välillä mietin näissä tilanteissa, miten joku normaali puhuisi ja yritän tsempata itseäni kyselemään jonkun lomasuunnitelmia ym., mutta se on tosi väkinäistä. Saatan esimerkiksi havahtua minuutin hiljaisuuden jälkeen töksäyttämään jonkun random kysymyksen, kun pinnistelen kiinnostusta. Enkä siis vihaa ketään sukulaisistani tai pidä itseäni mitenkään parempana, aivoni vain toimivat eri tavalla.
Kannattaa tapailla enemmän ihmisiä, niin tulee enemmän puhuttua, jos se on joku päämäärä.
Mä opin lapsuudessa, ettei hölötetä turhia jos ainoa tarkoitus on hölöttää hölöttämisen vuoksi. Asiasta voi sanoa.
En mitään. Ei kaikesta tarvitse ajatella mitään.
Kaipa lähipiiri sinut tuntee, eikä kritisoi vähäpuheusuutesi perusteella.
Sosiaalisten tilanteiden pelko kenties, itselläni sama. Olen yleensä suuremmassa porukassa hiljaa ja kuuntelen vain muiden keskustelua. En tykkää yhtään saada huomiota. Kahden kesken tai pienessä ryhmässä juttelen kyllä.
Minun on vaikea keskittyä keskusteluun hälinässä ja ihmispaljoudessa , pienellä porukalla juttelen ihan eri tavalla . Sukujuhlissa ja isommilla syntymäpäivillä olen ratkaissut asian että otan emännän roolia siinä ja pujahdan välillä keittämään lisää kahvia tai kattamaan pöytää tms vähän pois ihmisten keskeltä mutta olen mukana kuitenkin . Yleensä teen kakutkin itse niin on sopinut tämä kaikille .
Olen itse kyseinen henkilö ja ajattelen, että olisin ihan yhtä hyvin voinut jäädä kotiin.
Arvelen ettei sitä kiinnosta mun seura. En itsekään ole parhaimmillani tuollaisissa tilanteissa, juurikin kun ne on pakkopullaa ja olen jo 50+.
Kuulostaa mun lempiserkulta