Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen, joka elää henkisesti kuin köyhä
14.05.2023 |
Olemme miettineet tätä paljon ystäväpiirissäni ja halusinkin tuoda keskustelun nyt suuremmalle audienssille!
Onkohan niin, että moni keskiluokkaistunut 30-50 vuotias elää henkisesti kuin köyhä? Tällä tarkoitan siis sitä, että vaikka on mukava palkka, rahaa säästössä, omistusasunto, auto tai kaksi ja vakaa talous, niin 90-luvun lama on jättänyt sellaiset jäljet, ettei periaatteessa tajua olevansa taloudellisesti turvattu, vaan silti aina stressaa korkojen nousua, tarkistaa hintoja ruokakaupassa vaikka ei tarvitsisi ja pelkää köyhyyttä ja sitä samaa tunnetta, mikä köyhänä lapsena oli?
Tämä näkyy tosiaan omassa tuttavapiirissäni monella tapaa ja olemme tästä paljon puhuneet. Yhden lapsi harrastaa KAIKKEA koska vanhemmilla ei ollut samoja mahdollisuuksia nuorena köyhyyden takia, ja silti vanhemmat stressaavat, että mitä jos rahat loppuvat ja lapsi joutuu lopettamaan? Toinen on tarjoushaukka ja tuntee syyllisyyttä, kun silloin tällöin "sortuu" ostamaan viiden euron kilohintaan suomalaisia kurkkuja talvella, vaikka rahaa kyllä löytyy. Kolmas menettää yöunensa, kun sijoituskämppä tuottaakin enää 3,5% voittoa kuukaudessa ja näkee kauhukuvia siitä, että tämä suistaa koko perheen vararikkoon. Neljäs ei koskaan osta uusia vaatteita, koska on pienenä tottunut, että vaatteet käytetään loppuun. Viides puntaroi vikkkokausia, että onko viikko Italiassa nyt OIKEASTI sen arvoista, että siihen kehtaa tuhlata pari tonnia perhelomaan. Itse koen syyllisyyttä, kun juuri tuhlasin 70 euroa jalkahoitoon, koska en ole koskaan käynyt sellaisessa ja oli varaa kokeilla. Heti iski ajatus, että kauheaa tuhlausta, vaikka tililtä löytyy yli 10 000 euroa säästöjä ja sijoituksetkin voivat hyvin. Mutta "henkisesti köyhänä" tällaiset hömpötykset aiheuttaa heti syyllisyyttä.
Ja siis näillä kaikilla (minut mukaan lukien) on vähintään 4000 euron kuukausitulot, järkevästi mitoitetut asuntolainat, hyvin säästöjä ja ovat samalla tavalla varovaisia rahankäytön kanssa, vaikka ei todellakaan tarvitsisi.
Sysäys tähän romaaniin oli se, kun eilen juttelimme, kuinka suurin osa meistä on ylimitoittanut kulunsa varmuuden vuoksi. Esim itse: olisimme saaneet pankilta 500 000 lainaa, emme ottaneet kuin 300 000, jolloin laskimme, että jos jompi kumpi jää nollatuloille, toisella on varaa elättää perhe yksin.
Millainen salainen ostovoima Suomesta löytyykään, jos laman traumatisoivat lapset, eli nykyiset keski-ikäiset, uskaltaisivat käyttää rahaansa, eikä lapsuuden traumojen vuoksi istuisi paniikissa sen rahakasan päällä, stressaantuneena siitä, että jonain päivänä se kaikki varmaan häviää?
Onko kenelläkään muulla samanlaisia ajatuksia?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Suomen taloudelle tekisi kyllä hyvää, että ne joilla on rahaa, käyttäisivät sitä myös. Taantuma tulossa, kun köyhillä ei ole varaa mihinkään ja ne joilla on pitävät rahoista kaksin käsin kiinni. Ja tähän sitten vielä tulevat leikkaukset. Ei tule Suomi tällä meiningillä nousemaan.
Mihin käyttäisin kun en ole vailla mitään, ulkonasyömiset ei ole rahan tai ennenkaikkea vaivan arvoisia ja mikään käyttämäni tavara tai vaate ei just nyt ole rikki, kulunut tai vanhentunut? En pidä rahoistani kaksinkäsin kiinni, tarjolla ei vain ole mitään mitä haluaisin tai mitä pitäisi ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole henkistä köyhyyttä omata riittävästi henkistä voimaa vastustaakseen kaikkea turhaa krääsää ja rihkamaa sekä pröystäilyä.
Se on henkistä rikkautta.
Tyhjäpäiset ja elämänhallinnaltaan vajavaiset ihmiset pistävät heti kaiken sileäksi, viisas varautuu.
Hierojalla ja jalkahoidossa käyminen, tai esim. hyvin ulkona syöminen, ylipäätään erilaiset elämykset turhaa krääsää ja pröystäilyä?
Kyllä mä näen näissä paitsi säästäväisyyttä myös jonkinlaista itsearvostuksen puutetta tai sitä, ettei rakasta itseään (siis terveellä ja hyvällä tavalla) ja koe näin ansaitsevansa hyviä asioita. Aika tyypillinen suomalainen piirre ainakin perinteisesti ollut. Ei nautita elämästä, vaikka siihen olisi mahdollisuus ja koetaan että ei olla sen arvoisia, että itselle voisi suoda kivoja asioita, jopa hemmottelua.
Spot on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tuo kuulostaa ihan järkevältä ajattelulta. Miks hitoss pitäis kuluttaa kuin heikkopäinen?
Edelleen se sisälukutaito olisi hyvä ominaisuus oppia... Ei ole kyse siitä, että pitäisi kuluttaa kuin heikkopäinen, vaan siirä, että ihmiset, jotka osaavat järjevää taloudenpitoa potevat huonoa omatuntoa ja stressiä, etteivät silti kaikesta huolimatta ole tarpeeksi järkeviä.
Kuten alkupään kommentti, jossa mies stressaa lainakorkojen nousua, vaikka löytyy laskelmat, että pariskunta pärjää kunhan korot pysyvät alle 17%. Ei silloin ole järkevää menettää yöuniaan kun selkeästi ei ole syytä huoleen.
Ap kirjoitti henkisesti köyhän esimerkkinä sen, että seuraa hintoja ruokaupassa. Minun mielestäni se, ettei seuraa hintoja ruokakaupassa on juuri sitä heikkopäistä kuluttamista. Itselleni hintojen seuraaminen on rutiini. Saatan jättää ruokatarvikkeita ostamatta, jos hinta on mielestäni liian korkea. Miksi ostaisin tuotteen, jos tiedän, että viereisessä kaupassa hinta on pari euroa halvempi tai ylihintaisen uotteen, jonka voin helposti korvata vastaavalla edullusemmalla tuotteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tuo kuulostaa ihan järkevältä ajattelulta. Miks hitoss pitäis kuluttaa kuin heikkopäinen?
Edelleen se sisälukutaito olisi hyvä ominaisuus oppia... Ei ole kyse siitä, että pitäisi kuluttaa kuin heikkopäinen, vaan siirä, että ihmiset, jotka osaavat järjevää taloudenpitoa potevat huonoa omatuntoa ja stressiä, etteivät silti kaikesta huolimatta ole tarpeeksi järkeviä.
Kuten alkupään kommentti, jossa mies stressaa lainakorkojen nousua, vaikka löytyy laskelmat, että pariskunta pärjää kunhan korot pysyvät alle 17%. Ei silloin ole järkevää menettää yöuniaan kun selkeästi ei ole syytä huoleen.
Ap kirjoitti henkisesti köyhän esimerkkinä sen, että seuraa hintoja ruokaupassa. Minun mielestäni se, ettei seuraa hintoja ruokakaupassa on juuri sitä heikkopäistä kuluttamista. Itselleni hintojen seuraaminen on rutiini. Saatan jättää ruokatarvikkeita ostamatta, jos hinta on mielestäni liian korkea. Miksi ostaisin tuotteen, jos tiedän, että viereisessä kaupassa hinta on pari euroa halvempi tai ylihintaisen uotteen, jonka voin helposti korvata vastaavalla edullusemmalla tuotteella.
Toki rämä oli yksi hänen esimerkeistään, mutta kontekstissa "ihmiset, jotka stressaavat ja ahdistuvat ja potevat huonoa omatuntoa kulutuksesta, vaikkei siihen olisi syynä" - esimerkiksi se, että ostaa silloin tällöin kurkkua viiden euron kilohintaan vaikka se onkin kallista. Jos jokaisesta "järjettömästä" tai kalliimmanpuoleisesta ostoksesta ruokakaupassa tulee morkkis, niin silloin tämä menee kyllä juuri tuon alle, että kokee tarvitsevansa säästää enemmän kuin mitä oikeasti tarvitsee. Ei se joskus otettu kurkku tarkoita, ettei katso muita hintoja, vaan sen, että uskaltaisi välillä hankkia itselleen luksusta, kun kerran voi. Eikä nyt edes ole kyse kaviaarista tai hanhenmaksasta, vaan ihan vain ylihinnoitellusta kotimaisesta kurkusta.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä juuri kaikkien varakkaimmat ovat kaikkein säästäväisimpiä.
Siksi sitä rahaa on kertynytkin.
Se ei pidä paikkaansa. Yleensä varakkaimmilla on ollut varakkaat ja rahan kanssa fiksut vanhemmat ja siksi on ollut helppo hallita taloutta. Lisäksi ei halua tuhlaamiseen ja näyttämiseen, kun on aina ollut kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talous ei enää ole varma, jatkuvasti on epävarmuuksia ja pelkoja. Kaaosta ja epävarmuutta, on viisasta ottaa mahdollisimman vähän riskiä.
Olin tuollainen. Ja varmaan osin olen edelleen. Koin äärettömän huonoa omatuntoa kuluttamisesta. En tehnyt mieleisiäni valintoja, koska en ollut sen arvoinen, vaikka en sinänsä juurikaan säästänyt tällä tavalla. Ihminen tarvitsee vaatteita, ruokaa, viihdettä ja harrastuksia. Hoidan nyt myös itseäni aivan eri tavalla. Voin käydä hierojalla, hyvällä kampaajalla, kosmetologilla jne. Pitkään meni rahat viinaan ja röökiin, vaikka tuloja olikin. Elin kuin köyhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt ne ap:n kuvaamat 500000€ -lainattappiinihmiset ovat kusessa ja kohtuudella eläneey eivät.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä juuri kaikkien varakkaimmat ovat kaikkein säästäväisimpiä.
Siksi sitä rahaa on kertynytkin.
Vara on viisautta eikä vahingon enne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä juuri kaikkien varakkaimmat ovat kaikkein säästäväisimpiä.
Siksi sitä rahaa on kertynytkin.
Se ei pidä paikkaansa. Yleensä varakkaimmilla on ollut varakkaat ja rahan kanssa fiksut vanhemmat ja siksi on ollut helppo hallita taloutta. Lisäksi ei halua tuhlaamiseen ja näyttämiseen, kun on aina ollut kaikkea.
Varakkaat ovat enemmänkin pihejä kuin säästäväisiä, kun ymmärtävät rahanarvon liiankin hyvin. Tappelevat mummojen kanssa jostain 2euron hävikkilaatikosta. Lapset saavat tuhlata rahansa luksukseen vain jos sijoituksista on tullut tarpeeksi osinkoa.
t. varakkaiden parissa työskentelevä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä juuri kaikkien varakkaimmat ovat kaikkein säästäväisimpiä.
Siksi sitä rahaa on kertynytkin.
Se ei pidä paikkaansa. Yleensä varakkaimmilla on ollut varakkaat ja rahan kanssa fiksut vanhemmat ja siksi on ollut helppo hallita taloutta. Lisäksi ei halua tuhlaamiseen ja näyttämiseen, kun on aina ollut kaikkea.
Ja edelleen ne kaikkein varakkaimmat ovat perineet varansa. Eli ovat syntyneet ns kultalusikka suussa.
Suomen taloudelle tekisi kyllä hyvää, että ne joilla on rahaa, käyttäisivät sitä myös. Taantuma tulossa, kun köyhillä ei ole varaa mihinkään ja ne joilla on pitävät rahoista kaksin käsin kiinni. Ja tähän sitten vielä tulevat leikkaukset. Ei tule Suomi tällä meiningillä nousemaan.