Olen kämmikuningatar
Mun koko elämä on ollut hitaalla käymistä ja nyt keski-ikää lähestyessä tulin siihen tulokseen, että olen täysblondi. Harmillisesti en ole se toimiston seksipommi, joka saa kaiken ulkonäöllään anteeksi vaan se, joka ei älyä vitsejä heti ja ei pysy kärryillä keskusteluissa ja.. lista on loputon. Nyt olen taas työssä, jossa vilisee virheitä käytöksessäni, kun en osaa enkä ymmärrä heti mitä multa odotetaan.
Miten ihmeessä tämän voi hyväksyä, olenko jotenkin päästä sairas? Ikävä kyllä mulla on melko korkea älykkyys, mutta siitä huolimatta olen tyhmä kuin saapas. Olisinpa vielä tyhmempi, etten älyäisi olevani tyhmä.
Miten näin voi elää ja hyväksyä itsensä??
Kommentit (2)
Kyllä, olen omissa ajatuksissani koko ajan, päässäni vilisee ajatuksia.. mutta päällisin puolin näytän siltä, että tyhjäpää mikä tyhjäpää. Ongelma on siinä, että en tiedä miten selittää tuo asia muille, jotka handlaavat työnsä ja ovat vastuullisessa asemassa. Ei siellä keskellä ymmärretä, miksi joku ei ikinä ole mukana jutussa koko aikaa.. niinpä siitä seuraa väärinymmärryksiä ja olen sosiaalisesti aika surkea :( pelastan mokailuni ymmärtämällä asiat jotain muuta kautta. Ehkä olen autisti? Tunteita mulla kyllä on, enemmän kuin tarpeeksi..
Ehkä olet vaan omissa ajatuksissasi?